Siirry esitykseen
HE 169/1991
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuomiokuntain hoidosta annetun lain 5 ja 8 a §:n ja raastuvanoikeudesta annetun lain 4 a §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuomiokuntain hoidosta ja raastuvanoikeudesta annettuja lakeja siten, että alioikeus voisi määrätä tuomioistuinharjoittelua suorittavan notaarin käsittelemään omalla vastuullaan rangaistusmääräys- ja maksamismääräysasioita sekä tarkastamaan ja rekisteröimään perukirjoja jo silloin, kun hän on toiminut notaarina kolme kuukautta. Nykyisin alioikeus voi antaa määräyksen vasta kuusi kuukautta notaarina toimineelle.
Automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävästä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annettavien todistusten osalta ehdotetaan, että kaikki alioikeuden virkamiehet voisivat aina antaa rekisteristä kiinteistön rasitustodistuksen. Niissä alioikeuksissa, joissa ei vielä ole käytössä automaattiseen tietojenkäsittelyyn pohjautuvaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriä, voisi notaari tuomarin lisäksi antaa rasitustodistuksen oltuaan toimessaan kuusi kuukautta. Tämä on jo nykyisin tietyin edellytyksin mahdollista tuomiokunnissa.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan heti kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
Tuomiokuntain hoidosta annetun lain 8 a §:n mukaan kihlakunnantuomari saa määrätä kanslianotaarin ja toimessaan kuusi kuukautta olleen 23 vuotta täyttäneen notaarin suorittamaan omalla vastuullaan tuomarintehtäviä sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Tuomiokuntain hoidosta annetun asetuksen 2 §:n mukaan tällaisia asioita ovat muun muassa rangaistus- ja maksamismääräysasioiden käsitteleminen, kun käsittelemättä olevien asioiden määrä sitä vaatii, sekä perukirjojen tarkastaminen ja rekisteröinti. Tuomiokunnissa työskentelevien notaarien osalta on lisäksi mahdollista, että hovioikeus voi kihlakunnantuomarin esityksestä määrätä notaarin, joka havaitaan siihen soveliaaksi, käsittelemään rangaistus- ja maksamismääräysasioita. Säännöstä on myös sovellettu siten, että alle kuusi kuukautta notaarina työskennelleille henkilöille on annettu tällaisia määräyksiä.
Raastuvanoikeudesta annetun lain 4 a §:n (896/79) mukaan kuusi kuukautta toimessaan ollut notaari saadaan määrätä omalla vastuullaan käsittelemään niitä tuomarintehtäviin kuuluvia asioita, jotka raastuvanoikeuden jäsen on oikeutettu yksin ratkaisemaan. Raastuvanoikeudesta annetun asetuksen 15 a §:n (1081/79) mukaan määräys voi koskea muun muassa rangaistus- ja maksamismääräysasioiden käsittelyä.
Vuonna 1990 ratkaistiin alioikeuksien kanslioissa yhteensä noin 180 000 maksamismääräysasiaa, joka oli yli 40 000 asiaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Määrä kasvoi 30 prosenttia. Rangaistusmääräysasioita oli yhteensä noin 300 000, joka vastaa edellisen vuoden määrää. Rekisteröitäviä perukirjoja oli noin 48 000 kappaletta, joten määrä nousi noin 3 500 kappaleella. Vuoteen 1980 verrattuna maksamismääräysasiat ovat nousseet 160, rangaistusmääräysasiat 24 ja perukirjojen rekisteröinnit 21 prosenttia.
Rangaistusmääräys- ja maksamismääräysasiat sekä perukirjojen tarkastaminen ja rekisteröinti ovat tehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä erityistä harjaantumisaikaa. Mikäli alioikeuksissa olisi riittävästi esimerkiksi notaaritasoista työvoimaa, tehtävät voitaisiin siirtää heille. Kun tällaista henkilökuntaa ei kuitenkaan ole käytettävissä, voitaisiin tuomareiden lisääntynyttä työmäärää tasata, jos notaarit saisivat käsitellä mainittuja asioita nykyistä aikaisemmin. Tällöin myös notaarien harjoittelukausi ja koulutus olisi helpompi suunnitella ja jaksoittaa tarkoituksenmukaisemmin. Koulutuksellisten näkökohtien vuoksi ehdotetaan kuitenkin, että kihlakunnantuomarin tai raastuvanoikeudessa hallintojaoston tai yhteisraastuvanoikeuden määräyksellä notaarit voisivat käsitellä omalla vastuullaan rangaistusmääräys- ja maksamismääräysasioita sekä tarkastaa ja rekisteröidä perukirjoja vasta oltuaan toimessaan kolme kuukautta.
Esityksen mukaan tuomiokuntain hoidosta ja raastuvanoikeudesta annetuissa laeissa todettaisiin ainoastaan mahdollisuus määrätä notaari ratkaisemaan omalla vastuullaan tuomarintehtäviin kuuluvia asioita. Tarkemmat säännökset olisivat asetuksessa. Esityksen liitteenä on luonnos sekä tuomiokuntain hoidosta annetun asetuksen että raastuvanoikeudesta annetun asetuksen muuttamiseksi. Voimassa olevien säännösten mukaan tuomiokunnassa voidaan määräys ratkaista omalla vastuullaan tuomarintehtäviä antaa vain 23 vuotta täyttäneelle notaarille. Vastaavaa ikärajaa ei sisälly raastuvanoikeudesta annettuihin säädöksiin. Eroavaisuuteen ei ole tarkoitus puuttua tässä yhteydessä, koska tuomioistuinharjoittelua koskevat säännökset tullaan yhtenäistämään siirryttäessä käräjäoikeuksiin vuoden 1993 lopussa.
Alioikeudet siirtyvät käyttämään automaattiseen tietojenkäsittelyyn pohjautuvaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriä vuoden 1995 loppuun mennessä. Tällä hetkellä järjestelmän piirissä on jo kokonaan tai osittain noin 40 alioikeutta. Järjestelmään siirrytään siten, että aikaisemmin korttirekisterissä pidettävät tiedot tarkastetaan ennen siirtämistä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävään rekisteriin. Tarkastustyössä ovat mukana alioikeuksien tuomarit. Sen jälkeen, kun uusi järjestelmä on käytössä, rekisteristä annettavat todistukset tulostuvat automaattisesti. Todistusta annettaessa ei siten ole tarvetta enää samanlaiseen tarkastukseen kuin korttirekisteriä käytettäessä. Käytettäessä atk-pohjaista rekisteriä asiakas voi pyytää esimerkiksi rasitustodistuksen mistä tahansa alioikeudesta. Rasitustodistuksen voi antaa myös kartasto- ja tietopalvelutoimisto sekä maanmittaustoimisto tai muukin viranomainen, jolla on välitön yhteys rekisteriin, ja jolle oikeusministeriö on antanut tähän luvan. Jos pyyntö esitetään muussa kuin kiinteistön sijaintipaikan alioikeudessa, ei ole edes mahdollisuutta tutkia, ovatko rekisteriin viedyt tiedot oikeat. Tämän vuoksi myös muiden alioikeuden virkamiesten kuin tuomareiden tulisi voida allekirjoittaa todistuksia. Tässä yhteydessä ehdotetaan muutettavaksi notaarin tehtäviä koskevia säännöksiä siten, että notaarit voivat allekirjoittaa todistuksia. Esityksen liitteenä on myös luonnos kiinteistön rasitustodistuksista annetun asetuksen 1 §:n muuttamiseksi.
Vaikka alioikeudessa ei olisikaan käytössä automaattiseen tietojenkäsittelyyn pohjautuvaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriä, on jo nykyisin mahdollista, että tuomiokunnassa kuusi kuukautta toiminut notaari voidaan määrätä omalla vastuullaan antamaan rasitustodistuksia, milloin käsittelemättä olevien asioiden määrä sitä vaatii. Raastuvanoikeudessa tuomioistuinharjoittelua suorittavien osalta ehdotetaan nyt, että tällainen henkilö voisi saada määräyksen antaa rasitustodistuksia toimittuaan notaarina kuusi kuukautta. Samalla poistettaisiin tuomiokuntien osalta määräyksen sitominen käsittelemättä olevien asioiden määrään.
Esitys on valmisteltu virkatyönä oikeusministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausunnot Helsingin raastuvanoikeudelta, Käräjäoikeustuomarit r.y:ltä, Nuoret lakimiehet r.y:ltä sekä hovioikeuksien presidenteiltä.
Helsingin raastuvanoikeus ja Nuoret lakimiehet r.y. ovat pitäneet esitystä tarpeellisena. Vaasan, Itä-Suomen ja Kouvolan hovioikeuksien presidentit ovat tehneet joitakin huomautuksia eräiden yksityiskohtien osalta. Muiden hovioikeuksien presidentit eivät ole antaneet lausuntoa esityksestä. Käräjäoikeustuomarit r.y. on katsonut lausunnossaan muun muassa, että laissa tulisi ainoastaan määritellä, mitä tehtäviä notaari voidaan määrätä suorittamaan. Kelpoisuutta suorittaa eri tehtäviä ei tulisi sitoa palvelusajan pituuteen, vaan virasto voisi ottaa määräystä antaessaan huomioon kysymyksessä olevan notaarin kyvyn ja taidon suoriutua tehtävästä.
Ehdotetuilla muutoksilla pyritään mahdollistamaan henkilöstöresurssien nykyistä tehokkaampaa käyttöä. Muuten ehdotuksella ei ole taloudellisia vaikutuksia.
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan heti kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnalle hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
1.
Oikeusministerin esittelystä
muutetaan tuomiokuntain hoidosta 7 päivänä kesäkuuta 1935 annetun lain (220/35) 5 §:n 1 momentti ja 8 a §:n 2 momentti, näistä 8 a §:n 2 momentti sellaisena kuin se on 30 päivänä huhtikuuta 1986 annetussa laissa (310/86), seuraavasti:
5 §Notaarin tulee kihlakunnantuomarin ohjeiden mukaan avustaa kihlakunnantuomaria kirjoitus- ja kokoonpanotöissä ja muissa kansliatehtävissä sekä hänen sijastaan vastaanottaa asiakirjoja ja ilmoituksia, antaa ja vahvistaa otteita ja jäljennöksiä tuomiokunnan arkistossa säilytetyistä asiakirjoista ja antaa niihin perustuvia todistuksia, rasitustodistuksia kuitenkin vain sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
8 a §Kihlakunnantuomari saa määrätä kanslianotaarin ja notaarin, joka on täyttänyt 23 vuotta, suorittamaan omalla vastuullaan tuomarintehtäviä sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Määräyksen kanslianotaarille ja notaarille toimia kihlakunnanoikeuden puheenjohtajana kihlakunnaoikeuden istunnossa antaa kuitenkin hovioikeus. Kanslianotaarin tehtävistä on muutoin voimassa, mitä notaarin tehtävistä säädetään.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .
2.
Oikeusministerin esittelystä
muutetaan raastuvanoikeudesta 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetun lain (351/76) 4 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (896/79), seuraavasti:
4 a §Raastuvanoikeudessa toimiva notaari saadaan, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, määrätä omalla vastuullaan käsittelemään niitä tuomarintehtäviin kuuluvia asioita, jotka raastuvanoikeuden jäsen on oikeutettu yksin ratkaisemaan.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .
Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1991
Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO
Oikeusministeri
Hannele Pokka