Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Japanin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi vuonna 1972 tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan.

Pöytäkirjalla muutetaan niitä sopimuksen määräyksiä, jotka koskevat sopimuksen piiriin kuuluvia veroja ja kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmää, sekä määräyksiä, joiden mukaan japanilaisen yhtiön suomalaiselle yhtiölle maksama osinko vapautetaan eräissä tapauksissa verotuksesta Suomessa.

Pöytäkirja on ratifioitava ja se tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona ratifioimiskirjat on vaihdettu. Pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan Suomessa lähteellä pidätettävien verojen osalta tuloon, joka saadaan pöytäkirjan voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, ja muiden tulosta suoritettavien verojen osalta veroihin, jotka määrätään pöytäkirjan voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti pöytäkirjan kanssa.

---

Suomen ja Japanin välillä tehtiin 29 päivänä helmikuuta 1972 sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi (SopS 43/72). Sopimusta sovellettiin ensimmäisen kerran vuodelta 1972 toimitetussa verotuksessa.

Suomen kokonaisverouudistuksen ja erityisesti siihen sisältyvän yhtiöiden ja niiden osakkeenomistajien verotuksen uudelleenjärjestelyn osana on Suomessa otettu käyttöön yhtiöveron hyvitysjärjestelmä, jossa aikaisempien säännösten mukaista ns. ketjuverotuskieltoa ei enää ole. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen on lisäksi Suomen verolainsäädäntöä uudistettu muun muassa merimiesten ja rajoitetusti verovelvollisten osalta. Suomi on myös siirtynyt käyttämään kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi päämenetelmänä hyvitysmenetelmää vapautusmenetelmän asemesta. Näistä syistä sopimuksen muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi.

Sopimuksen muuttamista koskevat neuvottelut käytiin Tokiossa loka-marraskuussa 1989. Pöytäkirja allekirjoitettiin Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1991.

I artikla. Tällä artiklalla on sopimuksen piiriin kuuluvien Suomen verojen luettelosta poistettu merimiesvero, jota ei vuoden 1985 päättymisen jälkeen ole enää ollut Suomen verojärjestelmässä. Luetteloon on lisätty lähdevero eli rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/78) mukaan pidätettävä vero.

II artikla. Tällä artiklalla on sopimuksen 23 artiklan 2-4 kohta korvattu uudella 2 kohdalla.

Artiklan nykyisen 2 kohdan mukaan Suomi soveltaa kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi päämenetelmänä vapautusmenetelmää, jonka mukaan Suomen on, milloin täällä asuva henkilö saa tuloa, josta sopimuksen määräysten mukaan voidaan verottaa Japanissa, vähennettävä tulosta suoritettavasta verosta se tulosta suoritettavan veron osa, joka jakautuu Japanissa saadulle tulolle. Uuden 2 kohdan a) alakohdan mukaan Suomi 1970-luvun toiselta puoliskolta alkaen noudattamansa sopimuskäytännön mukaisesti siirtyy soveltamaan hyvitysmenetelmää päämenetelmänä. Tämän mukaisesti verotettaessa Suomessa asuvaa tulon saajaa täällä sellaisesta tulosta, josta sopimuksen mukaan voidaan verottaa Japanissa, vähennetään Suomessa suoritettavasta verosta määrä, joka vastaa Japanissa samasta tulosta maksettua veroa. Vähennyksen määrä on kuitenkin rajoitettu siihen ennen vähennyksen tekemistä lasketun tuloveron osaan, joka kohdistuu tuloon, josta voidaan verottaa Japanissa. Nämä määräykset vastaavat olennaiselta sisällöltään Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) vuonna 1977 laatiman mallisopimuksen 23 B artiklan 1 kohdan määräyksiä. Verosopimuksen 23 artiklan nykyinen 3 kohta, jonka mukaan hyvitysmenetelmää sovelletaan osingon, koron ja rojaltin osalta, on poistettu tarpeettomana.

Artiklan nykyisen 4 kohdan mukaan osinko, jonka Japanissa asuva yhtiö maksaa Suomessa asuvalle yhtiölle, vapautetaan Suomen verosta siinä laajuudessa kuin osinko olisi ollut vapaa verosta Suomen verolainsäädännön mukaan, jos molemmat yhtiöt olisivat asuneet Suomessa. Viittaus Suomen verolainsäädäntöön on ennen yhtiöveron hyvitysjärjestelmän käyttöönottoa tarkoittanut erityisesti elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 5 kohtaa (825/83) sekä 2 ja 3 momenttia (821/78). Näiden lainkohtien mukaan kotimaisen osakeyhtiön toiselta kotimaiselta osakeyhtiöltä saamat osingot ovat yhtiöiden jakamien voittojen niin sanotun ketjuverotuksen estämiseksi olleet eräin poikkeuksin verovapaita. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä ei tällaista verovapautta ole, vaan osakeyhtiön saamat osingot ovat yhtiön veronalaista tuloa. Kotimaisen yhtiön toiselta kotimaiselta yhtiöltä saama osinko oikeuttaa kuitenkin yhtiöveron hyvityksestä annetun lain (1232/88) mukaiseen yhtiöveron hyvitykseen, jolla edellä tarkoitettu ketjuverotus poistetaan. Ulkomailta saatu osinko ei oikeuta Suomen verolainsäädännön mukaiseen yhtiöveron hyvitykseen. Sen välttämiseksi, että suomalaisen osakeyhtiön olisi aina maksettava veroa jo kertaalleen verotetusta voitosta jaetusta ulkomaisesta osingosta riippumatta siitä, jakaako se osingon edelleen, on 4 kohta kirjoitettu uudelleen ja samalla numeroitu uudelleen 2 kohdan b) alakohdaksi. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että ulkomailta saadut osingot pysyväisesti vapautetaan verosta sisäisen lainsäädännön mukaan. Vapautuksen myöntäminen verosopimuksen määräyksen nojalla on parempi ratkaisu siitä syystä, että näin voidaan ottaa huomioon Suomen ja asianomaisen vieraan valtion väliset taloudelliset suhteet. Suomalaisen yhtiön ulkomailta saaman osingon vapauttaminen rajoituksitta verosta Suomessa ei ole perusteltua, vaan vapauttaminen voidaan rajoittaa niin sanotuille suorille sijoituksille maksettuun osinkoon, milloin osinkojen vapauttamiseen verosta ylipäätään on aihetta. Vapauttamisen edellytykseksi on Japanin kanssa tämän mukaisesti sovittu, että osinkoa saava yhtiö hallitsee osinkoa jakavassa yhtiössä tietyn suuruista äänimäärää. Uudella 2 kohdan b) alakohdan määräyksellä on Japanissa asuvan yhtiön Suomessa asuvalle yhtiölle maksama osinko vapautettu Suomen verosta, jos saaja välittömästi hallitsee vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä.

Artiklan uuden 2 kohdan c) alakohtaan on otettu Suomea koskeva niin sanottu progressioehto. Jos Suomessa asuvan henkilön tulo on sopimuksen määräysten mukaan vapautettu verosta Suomessa, Suomi voi tämän alakohdan mukaan kuitenkin määrätessään henkilön muusta tulosta suoritettavan veron määrää ottaa lukuun Suomessa verosta vapautetun tulon. Määräys vastaa olennaiselta sisällöltään OECD:n mallisopimuksen 23 B artiklan 2 kohtaa. Tällaista määräystä ei nykyisin ole Japanin kanssa tehdyssä verosopimuksessa.

III artikla. Pöytäkirjan voimaantuloa koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan. Pöytäkirja on ratifioitava ja se tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona ratifioimiskirjat on vaihdettu. Pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan Suomessa lähteellä pidätettävien verojen osalta tuloon, joka saadaan pöytäkirjan voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, ja muiden tulosta suoritettavien verojen osalta veroihin, jotka määrätään pöytäkirjan voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta, sekä Japanissa tuloon, joka kohdistuu pöytäkirjan voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkaviin verovuosiin.

Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin 29 päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla (1339/89) väliaikaisesti lisätyn 61 a §:n mukaan, joka on voimassa vuoden 1991 loppuun, on suomalaisen yhtiön ulkomaiselta yhtiöltä saama osinko vapautettu verosta tietyin edellytyksin. Pöytäkirjan määräys, jolla tällainen vapautus pysyväisesti myönnetään japanilaiselta yhtiöltä saadun osingon osalta, poikkeaa näin ollen voimassa olevasta verolainsäädännöstä. Lisäksi muutkin pöytäkirjan määräykset poikkeavat voimassa olevasta verolainsäädännöstä. Tämän vuoksi pöytäkirja vaatii näiltä osin eduskunnan hyväksymisen.

Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi ne Suomen tasavallan ja Japanin välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1991 allekirjoitetun pöytäkirjan määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.

Koska pöytäkirja sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1991 allekirjoitetun Suomen tasavallan ja Japanin välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 43/72) muuttamista koskevan pöytäkirjan määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

3 §

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

---

Helsingissä päivänä kuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ulkoasiainministeri
Paavo Väyrynen

(Suomennos)

PÖYTÄKIRJA

Suomen tasavallan ja Japanin välisen tuloveroja koskevan

kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen

estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta

Suomen tasavalta ja Japani,

haluten muuttaa Suomen tasavallan ja Japanin välillä Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1972 allekirjoitettua tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehtyä sopimusta (jäljempänä "sopimus"),

ovat sopineet seuraavasta:

I artikla

Sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan b) alakohta poistetaan ja sen tilalle tulee seuraava kohta:

"b) Suomessa:

1) valtion tulovero;

2) kunnallisvero;

3) kirkollisvero; ja

4) rajoitetusti verovelvollisen lähdevero (jäljempänä "Suomen vero")."

II artikla

Sopimuksen 23 artiklan 2, 3 ja 4 kohta poistetaan ja niiden tilalle tulevat seuraavat kohdat:

"2. Suomessa kaksinkertainen verotus poistetaan seuraavasti:

a) Milloin Suomessa asuvalla henkilöllä on tuloa, josta tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan verottaa Japanissa, Suomen on, jollei b) kohdan määräyksistä muuta johdu, vähennettävä tämän henkilön tulosta suoritettavasta verosta Japanissa tulosta maksettua veroa vastaava määrä. Vähennyksen määrä ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin se ennen vähennyksen tekemistä lasketun tuloveron osa, joka jakautuu sille tulolle, josta voidaan verottaa Japanissa.

b) Osinko, jonka Japanissa asuva yhtiö maksaa Suomessa asuvalle yhtiölle, vapautetaan Suomen verosta, jos saaja välittömästi hallitsee vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä.

c) Jos Suomessa asuvan henkilön tulo on tämän sopimuksen määräyksen mukaan vapautettu verosta Suomessa, Suomi voi kuitenkin määrätessään tämän henkilön muusta tulosta suoritettavan veron määrää ottaa lukuun sen tulon, joka on vapautettu verosta."

III artikla

1. Tämä pöytäkirja on ratifioitava ja ratifioimiskirjat on vaihdettava Tokiossa mahdollisimman pian.

2. Tämä pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona ratifiointikirjat on vaihdettu ja sen määräyksiä sovelletaan:

a) Suomessa:

1) lähteellä pidätettävien verojen osalta, tuloon, joka saadaan sitä vuotta, jona pöytäkirja tulee voimaan, lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen;

2) muiden tulosta suoritettavien verojen osalta veroihin, jotka määrätään sitä, jona pöytäkirja tulee voimaan, lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta;

b) Japanissa:

tuloon, joka kohdistuu sitä vuotta, jona pöytäkirja tulee voimaan, lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkaviin verovuosiin.

Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1991 kahtena englanninkielisenä kappalena.

Suomen tasavallan puolesta:

Hillel Skurnik

Japanin puolesta:

Hisami Kurokochi