Hakutulokset
- Uutiset
27.1.2022 8.00
Tasa-arvovaltuutettu: Liikkeen luovutukseen liittyneestä kokemuslisän pienenemisestä johtunut palkkaeroErikoistuvat lääkärit A ja B olivat siirtyneet sairaanhoitopiirin X viranhaltijoiksi liikkeen luovutuksen perusteella. A ja B olivat eri sukupuolta. B oli ennen liikkeen luovutusta saanut palkankorotuksen työskenneltyään kolme vuotta laillistettuna lääkärinä. Palkankorotus perustui silloista työnantajaa sitovaan paikalliseen virkaehtosopimukseen. Liikkeen luovutuksen yhteydessä sairaanhoitopiiri X irtisanoi tämän sopimuksen. Kun A:lle tuli liikkeen luovutuksen jälkeen täyteen kolme vuotta laillistettuna lääkärinä, hän sai sairaanhoitopiiri X:ää sitovan valtakunnallisen työehtosopimuksen perusteella pienemmän palkankorotuksen kuin mitä B oli aikoinaan saanut. A katsoi palkkaeron tasa-arvolain vastaiseksi. - Uutiset
21.1.2022 14.18
Helsingin käräjäoikeus määräsi Paperiliiton 2 miljoonan euron sakon uhalla lopettamaan 1.1.2022 aloitetut työtaistelutoimenpiteet niiltä osin kuin ne koskevat ratkaisussa tarkemmin kuvattuja laitosten kriittisiä töitä ja toimintojaKO katsoi asiassa selvitetyn, että Paperiliiton lakon jatkuminen Kriittisten Töiden ja Toimintojen osalta voi vaarantaa koronatilanne huomioon ottaen kaukolämmön tuottamisen ja jakelun sekä vedenkäsittelyn kysymyksessä olevissa kaupungeissa silla tavoin, että siitä aiheutuu vaaraa hengelle, terveydelle ja ympäristön tilalle. Hakijat olivat saattaneet OK 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että niillä olisi oikeus saada Kriittisiä Töitä ja Toimintoja koskevat työtaistelutoimenpiteet kielletyksi. Lakon muuhun laajuuteen ja Paperiliiton aikaisempiin lakkorajoihin nähden työtaistelun lopettamisesta Kriittisten Töiden ja Toimintojen osalta ei voitu katsoa aiheutuvan Paperiliitolle turvattuun etuuteen nähden kohtuutonta haittaa. (HO: Ei muutosta. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
3.1.2022 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Käräjäoikeus peruutti AKT:n tukityötaistelua koskevan väliaikaisen turvaamistoimipäätöksenAsiassa Keitele Forest Oy, Keitele Wood Products Oy, Keitele Timber Oy ja Keitele Energy Oy (jäljempänä hakijat) olivat vaatineet, että käräjäoikeus: 1. velvoittaa 1.000.000,00 euron sakon uhalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n (jäljempänä AKT) lopettamaan tai olemaan ryhtymättä 21.12.2021 alkavaksi ilmoitettuun tukitoimenpiteeseen, jossa AKT:n jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä hakijoiden tuotteita Suomen satamissa; ja 2. myöntää mainitun turvaamistoimen väliaikaisena AKT:ta kuulematta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin perusteella. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry oli vuorostaan vaatinut, että käräjäoikeus peruuttaa 21.12.2021 asettamansa väliaikaisen turvaamistoimen ja sakon uhan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin ja 8 §:n 1 momentin perusteella hakijaa kuulematta välittömästi ja ilmoittaa ulosottoviranomaiselle 21.12.2021 asetetun väliaikaisen turvaamistoimen täytäntöönpanon kiellosta. Käräjäoikeus 31.12.2021 antamallaan päätöksellä ratkaisunumero 1001 2861 peruutti 21.12.2021 tässä asiassa antamansa väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen. - Uutiset
31.12.2021 12.00
Työtuomioistuimen tuomio sairausajan palkkaa koskevan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen sopimusmääräyksen tulkinnasta (ään.)Sairausajan palkka - Työehtosopimuksen tulkinta - Työkyvyttömyys - Työtapaturma - Työtehtävissä sattunut tapaturma - Uutiset
31.12.2021 10.26
Työtuomioistuin: Taideyliopistolla ei ollut perusteltua syytä solmia professoreiden kanssa määräaikaisia työsopimuksia noin viiden vuoden ajalleTT 2020:116: Asiassa oli kysymys siitä, oliko yliopistolla ollut perusteltu syy solmia esittämiskäytäntöjen ja tilallisuuden professorin kanssa määräaikainen työsopimus noin viiden vuoden ajalle. TT katsoi, että yliopiston ja professorin välinen työsopimus oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimusta oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Yliopisto ja työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoihin.
TT 2020:117: Asiassa oli kysymys siitä, oliko yliopistolla ollut perusteltu syy solmia taidehistorian ja -teorian professorin kanssa määräaikainen työsopimus noin viiden vuoden ajalle. TT katsoi, että yliopiston ja professorin välinen työsopimus oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimusta oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Yliopisto ja työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoihin. - Uutiset
29.12.2021 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Turvaamistoimi ja AKT:n tukitoimenpide – miljoonan euron sakon uhkaHelsingin käräjäoikeuden päätös väliaikaisesta turvaamistoimesta (21.12.2021, Ratkaisunro T 706/2021/6649) on herättänyt melkoisesti keskustelua. Käräjäoikeus määräsi väliaikaisesti 1.000.000,00 euron sakon uhalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n lopettamaan tai olemaan ryhtymättä 21.12.2021 alkavaksi ilmoitettuun tukitoimenpiteeseen, jossa AKT:n jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä hakijoiden tuotteita Suomen satamissa. Joidenkin asiaa käsitelleiden mielestä oikeusvaltioon ei kuulu se, että yksittäinen tuomari voi määrätä näin perustavaa laatua olevasta työtaistelukysymyksestä päätöksellä, johon ei voida hakea muutosta. Toiset taas ovat olleet sitä mieltä, että kun määräystä ei noudateta, kyse on mafiatyyppisestä ammattiliiton toiminnasta. - Uutiset
29.12.2021 10.00
Työtuomioistuin: Osallisyhdistykset eivät olleet voineet työehtosopimuksella laajentaa laissa säädettyä työrauhavelvollisuutta alayhdistystä sitovasti (ään.)Asiassa oli kysymys siitä, olivatko työehtosopimuksen osapuolet voineet alayhdistystä sitovasti sopia alayhdistysten sidottuisuudesta työrauhavelvoitetta koskevan sopimusmääräyksen mukaisella tavalla. Tuomiossa todettiin, että työehtosopimukseen sidottuisuutta koskeva työehtosopimuslain 4 § ja työrauhavelvollisuutta koskeva työehtosopimuslain 8 § ovat pakottavaa oikeutta. Työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen alayhdistys on lain mukaan sidottu työehtosopimukseen vain ollessaan osallisyhdistyksen jäsen. Edelleen vain työehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen välttämään työehtosopimukseen kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä sekä huolehtimaan siitä, että myös sen jäsenet välttävät tällaisia toimenpiteitä. Koska työehtosopimukseen osalliset eivät voi sopimuksella laajentaa lakiin perustuvaa työrauhavelvollisuutta muuten kuin omalta osaltaan, osallisyhdistykset eivät olleet voineet työehtosopimuksella laajentaa laissa säädettyä työrauhavelvollisuutta alayhdistystä sitovasti. Alayhdistys ei työtaistelutoimien alkaessa enää ollut työehtosopimukseen sidottu eikä siten myöskään työehtosopimuslain mukainen työrauhavelvollisuus koskenut yhdistystä. Kanne hylättiin. (Ään.) - Uutiset
22.12.2021 13.00
Työtuomioistuimen lausunto: Mitä työehtosopimusta elokuvien vuokrausta ja irtomakeisten myyntiä harjoittavan yhtiön työntekijöiden työsuhteisiin oli sovellettavaLausuntoasia - Työehtosopimuksen muoto - Työehtosopimuksen soveltamisala - Työtuomioistuimen toimivalta - Uutiset
22.12.2021 10.00
Hovioikeus: Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:tä ei ollut pidettävä aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka olisi voinut tehdä pätevän työehtosopimuksen - yhtiön velvoittaminen maksamaan palkkasaatavia ja lomakorvauksia 9.717,21 euroa ei johtanut kohtuuttomuuteenHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:tä (SME ry) tullut pitää aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka oli ollut kelpoinen solmimaan työehtosopimuksia. Ensimmäisen kysymyksen ratkaisusta riippuen oli vielä arvioitava sitä, johtiko Erillisjakelu-TES:n tai viestinvälitys- ja logistiikka-alan yleissitovan työehtosopimuksen soveltaminen kohtuuttomuuteen. Kaikkia asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena harkitessaan HO katsoi, ettei SME ry:tä ollut pidettävä aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka olisi voinut tehdä pätevän työehtosopimuksen. HO totesi vielä kuten työtuomioistuin lausunnossaan, että järjestäytymisvapauteen kuuluvat seikat ovat erillisiä siitä arvioinnista, joka koskee ammattiyhdistyksen kelpoisuutta tehdä työehtosopimus. ILO:n yleissopimuksella 98 on nimenomaisesti pyritty suojaamaan työntekijöiden järjestöjä työnantajapuolen sekaantumiselta järjestöjen perustamiseen, toimintaan tai hallintoon. Asiassa ei ollut esitetty näyttöä siitä, että SSM Länsi-Suomi Oy:n velvoittaminen korvaamaan kantajan palkkasaatavat olisi ollut kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 22.12.2021) - Uutiset
9.12.2021 16.00
Työryhmän mietintö työehtoja ja vaihtelevan työajan sopimuksia koskevista lakimuutoksista lausuntokierroksella 21.1.2022 saakkaTavoitteena on tehdä työehdoista ennakoitavampia ja parantaa vaihtelevalla työajalla työskentelevien työntekijöiden asemaa. Taustalla ovat EU:n työehtodirektiivin täytäntöönpano sekä hallituksen linjaus pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien aseman parantamisesta. Ehdotetut muutokset tehtäisiin muun muassa työsopimuslakiin ja työaikalakiin. Lausuntokierroksen jälkeen TEM jatkaa hallituksen esityksen valmistelua. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. elokuuta 2022. Ehdotetut lakimuutokset on valmisteltu kolmikantaisesti. - Uutiset
8.12.2021 8.25
Suomeen ei luvassa lakisääteistä vähimmäispalkkaa - neuvosto sopi kannastaan komission ehdotukseen EU-laiksi riittävistä vähimmäispalkoista EU:ssaEU-maiden työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavat ministerit hyväksyivät 6.12. yleisnäkemyksen riittäviä vähimmäispalkkoja koskevasta direktiivistä. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on vähentää työssäkäyvien köyhyyttä määrittelemällä keinoja, joilla jäsenvaltioiden tulee edistää lakisääteisen vähimmäispalkan riittävyyttä, työehtosopimustoimintaa ja vähimmäispalkkasäännösten toimeenpanoa. Tavoitteena ei jatkossakaan ole asettaa kaikille EU-maille yhteistä vähimmäispalkkaa. Asian käsittely EU:ssa jatkuu kolmikantaneuvotteluissa neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission välillä. - Uutiset
3.12.2021 14.00
Työaikalakiin tulee tarkennuksia 1. tammikuuta 2022Tasavallan Presidentti vahvisti perjantaina 3.12. lainmuutoksen, jonka tavoitteena on mahdollistaa valtakunnallisella työ- tai virkaehtosopimuksella sopiminen nykyistä laajemmin säännöllisen työajan järjestelystä työssä, jota tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön. Tällaista työtä tehdään tyypillisesti pelastusalalla sekä ensihoidossa. - Uutiset
2.12.2021 14.28
Valtioneuvosto hyväksyi valtion virkamiesten matkakustannusten korvausten tarkistamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen 1.1-31.12.2022Valtiovarainministeriö ja valtion virkamiehiä edustavat keskusjärjestöt ovat 17.11.2021 tehneet virkaehtosopimuksen valtion virkamiesten matkakustannusten korvausten tarkistamisesta 1.1-31.12.2022 väliseksi ajaksi. Valtion virkaehtosopimuslain mukaan virkaehtosopimus tulee voimaan vasta kun valtioneuvosto on sen hyväksynyt. Koska virkaehtosopimuksesta aiheutuu valtiolle sellaisia lisämenoja, joiden hyväksymiseen tarvitaan eduskunnan päätös, sopimus on vielä alistettava eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hyväksyttäväksi. - Uutiset
1.12.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Etätyöhön liittyy monia juridisia ongelmiaTyönantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet etätyön yhteydessä ovat moninaisia. Erityisiä ongelmia on aiheutunut muun muassa siitä, että etätyösopimista ei ole käytännössä useinkaan tehty etukäteen vaan vasta kun tarve etätyöhön on jo syntynyt. Etätyön yhteydessä työnantajan edustajan asema on keskeinen sopimuksen teosta sen päättämiseen saakka. Ratkaistavia asioita ovat esimerkiksi, miten etätyöstä tulee sopia ja miten palataan takaisin lähityöhön ja mihin esimerkiksi voi asettaa ohjeistuksen, luottamuksen ja seurannan rajat. Miten pystytään yhtäältä varmistamaan, etteivät etätyötä tekevät uuvu - ja toisaalta takaamaan, ettei kukaan välttele töitä? - Uutiset
24.11.2021 9.30
PAU: Jälleen uusi käräjäoikeuden tuomio: Mainosjakajalle palkkasaatavia yli 46 000 euroaVarsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 17.11.2021 Suomen Suoramainonta SSM Varsinais-Suomi Oy:n maksamaan osoitteettomien kaupunkilehtien ja mainosten jakajalle palkkasaatavia 46 164,09 euroa ja lomakorvausta 2 020,91 euroa viivästyskorkoineen. - Uutiset
23.11.2021 10.30
Työtuomioistuin: Pelastuslaitoksen työntekijöiden viikoittaisen työajan enimmäismäärää ei ollut työaikasuojelullisin perustein tarpeen rajata alhaisemmaksi kuin keskimäärin enintään 42 tuntiaTT 2021:90: Valitus hylättiin.
TT 2021:91: Valitus hylättiin. - Uutiset
22.11.2021 14.21
Suositus sukupuolivaikutusten arvioinnista päivitettiinTyömarkkinakeskusjärjestöt ovat päivittäneet suosituksen työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten (Suvaus) arvioinnista. - Uutiset
29.10.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Lakia ja työehtosopimusta paremman taukokäytännön vakiintuminen ja perusteettoman edun palautus – KKO:2021:76Vakiintumistapauksissa sopimusosapuolten sitoutumistarkoitus ja sopimuksen syntyminen eivät ilmene osapuolten nimenomaisista tahdonilmaisuista, vaan ne joudutaan päättelemään osapuolten tosiasiallisen toiminnan tai käyttäytymisen perusteella. Kysymys on tilanteesta, jollaisessa sopimusosapuolten voidaan yleisten sopimusoikeudellisten periaatteidenkin mukaan katsoa hiljaisesti hyväksyneen käytännön ja sitä kautta sitoutuneen siihen. Siihen tulkintaan, onko jokin käytäntö muodostunut työsuhteen sitovaksi ehdoksi, vaikuttaa osaltaan myös työntekijän suojelun tarve samoin kuin vilpittömän mielen suojaa ja perusteltua luottamusta koskevat periaatteet. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että työnantaja ei voi työnjohto-oikeutensa nojalla yksipuolisesti muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja. Tällaisten ehtojen yksipuolinen muuttaminen voi tapahtua vain irtisanomisaikaa noudattaen ja sillä edellytyksellä, että muuttamiselle on esitettävissä irtisanomisperusteen veroinen peruste (KKO 2010:60, kohta 3 ja KKO 2017:26, kohta 11 sekä niissä mainitut ratkaisut). Työnantaja ei saa tehdä esimerkiksi sovittuihin työtehtäviin merkittäviä muutoksia sillä perusteella, että uusi järjestely on työnantajan näkökulmasta perusteltu (KKO 2017:26, kohta 18). Korkeimmassa oikeudessa aikaisemmin käsitellyt tapaukset ovat etupäässä koskeneet erilaisia työntekijöiden saamia taloudellisia etuuksia (mm. KKO 1995:52 ja KKO 2010:93), mutta myös työtehtävien sisältöä ja työntekopaikkaa (KKO 2010:60, KKO 2017:26 ja KKO 2016:80). - Uutiset
29.10.2021 8.36
Työtuomioistuin antoi KHO:lle lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian tietohallintoasiantuntijan tehtävän vaativuuden arviointia koskevassa asiassaLausuntonaan KHO:n esittämään ensimmäiseen kysymykseen työtuomioistuin katsoo, että eduskunnan virkaehtosopimusten määräyksiä on tulkittava siten, että A on sellaisen sopimuksiin osallisen henkilöstöjärjestön jäsen, joka olisi voinut viedä A:n tehtävän vaativuudenarviointia koskevan erimielisyyden palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 9 §:n nojalla eduskunnan virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 5 §:n mukaiseen neuvottelumenettelyyn. Ensimmäiseen kysymykseen annettu vastaus huomioon ottaen työtuomioistuimella ei ollut aihetta lausua KHO:n esittämästä toisesta kysymyksestä. - Uutiset
28.10.2021 10.30
Hovioikeus: Kaupunki ei ollut menetellyt työntekijöiden työsopimusten vastaisesti määrätessään työntekijöiden työaikamuodon muuttamisesta 8.6.2015 alkaen muodollisesta jaksotyöajasta yleistyöaikaan (ään.)Aikaisempi työaikajärjestelmä työsopimuksen ehtona tai sopimuksen veroisena käytäntönä - Asiallinen peruste työaikajärjestelmän muuttamiselle - Muutoksen olennaisuus (KKO kumosi HO:n tuomion lukuun ottamatta H:ta, jonka osalta HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu)