Hakutulokset
- Uutiset
13.12.2017 14.05
Oikeusgeneettinen isyystutkimus oli tehtävä äidin vastustuksesta huolimattaKO ei ollut pitänyt lapsen äidin A:n ja lapsen isäksi epäillyn henkilön ja entisen puolison B:n riitaisia välejä ja riitaisuuksien vaikutusta A:n riittävänä syynä katsoa oikeusgeneettisen tutkimuksen teettämisen olevan lapsen edun vastaista. Lapsen äiti oli HO:ssa perustellut kieltäytymistään sillä, että isyyden selvittämisen keskeyttäminen oli perusteltua B:n häneen jo vuosien ajan kohdistaman epäasiallisen käytöksen ja henkisen kiusaamisen sekä heidän kolmen yhteisen lapsensa, häntä vastaan kohdistaman manipuloinnin johdosta. HO katsoi, ettei KO:n ratkaisun muuttamiseen ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 13.12.2017) - Uutiset
12.12.2017 9.26
KKO:n ratkaisu osituksesta kuolemantapauksessaPuolisot A ja B oli tuomittu avioeroon, ja pesänjakaja oli määrätty toimittamaan ositus heidän välillään. Ositustoimituksen kestäessä A kuoli. Korkein oikeus katsoi, että B:llä oli oikeus kieltäytyä luovuttamasta omaisuuttaan tasinkona A:n perillisille. B:n kuoltua osituksen moitetta koskevan oikeudenkäynnin aikana tämä oikeus oli voimassa myös hänen kuolinpesänsä hyväksi. - Uutiset
8.12.2017 9.13
Hovioikeus: Avustajan palkkiota määrättäessä lähtökohtana on että päämies matkustaa itse avustajansa luoAvustajan palkkiota määrättäessä lähtökohtana on, että päämies matkustaa itse avustajansa luo. Tästä voidaan poiketa, jos asian laatu ja merkitys tai päämiehen henkilöön liittyvät erityiset seikat edellyttävät sitä. Erityisinä seikkoina voidaan pitää esimerkiksi päämiehen liikkumiskykyä rajoittavaa sairautta tai hänen olemistaan vangittuna. HO totesi, ettei lapsen huoltoa ja taamisoikeutta koskevassa asiassa ollut esitetty sellaisia erityisiä seikkoja, jonka vuoksi avustajan matkustaminen neuvotteluun päämiehensä luokse olisi ollut välttämätöntä. HO katsoi, ettei asiassa ollut perusteita maksaa avustajalle korvausta hänen vaatimistaan matkakuluista tältä osin. (Vailla lainvoimaa 9.11.2017) - Uutiset
7.12.2017 13.05
Äitinsä kanssa asuva tytär vapautettiin edunvalvojan tehtävästäHO katsoi KO:n tavoin, että tytär (s. 1946) oli vapautettava äitinsä (s. 1925) edunvalvojan tehtävästä ja edunvalvojaksi oli määrättävä yleinen edunvalvoja. HO vielä totesi, ettei yleisen edunvalvojan määrääminen A:n edunvalvojaksi estä tytärtä hoitamasta yhteistaloudessa elävää äitiään samalla tavalla kuin aikaisemmin. (Vailla lainvoimaa 7.12.2017) - Uutiset
1.12.2017 15.00
Hovioikeus vapautti lasten äidin korvaamasta isän 10 540 euron oikeudenkäyntikulutÄidin ei voitu katsoa kiistäneen isän vaatimuksia lasten huoltoa- ja tapaamisoikeutta koskevassa riidassa sillä tavoin perusteettomasti, että asiassa olisi ollut OK 21 luvun 2 §:n tarkoittama erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Äiti oli näin ollen vapautettava korvaamasta isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa ja asianosaiset vastasivat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Asianosaiset vastasivat omista oikeudenkäyntikuluistaan myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 1.12.2017) - Uutiset
22.11.2017 10.23
KHO:n vuosikirjapäätös, joka käsittelee lastensuojelua ja tuomioistuimen lupaa lapsen tutkimiseenKHO kumosi johtavan viranhaltijan valituksesta Turun HAO:n päätöksen. KHO hyväksyi johtavan viranhaltijan hakemuksen ja antoi luvan A:n tutkimusten järjestämiseksi lastenpsykiatrisella poliklinikalla A:n lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi. Esillä olleissa olosuhteissa äidille KHO:n päätöksellä asetettujen velvoitteiden noudattamista ei suhteellisuusperiaate huomioon ottaen ollut syytä tehostaa uhkasakolla tai määrätä lapsi noudettavaksi. KHO kuitenkin lausui, että mikäli päätöksessä tarkoitettuja tutkimuksia ei saataisi toteutettua ja tutkimukset arvioitaisiin edelleen lapsen edun mukaisiksi, lastensuojeluviranomaisen tulisi arvioida kodin olosuhteita ja selvittää, vaarantavatko puutteet lapsen huolenpidossa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä, ja harkita tilanteeseen soveltuvia muita lastensuojelulain mukaisia toimenpiteitä. - Uutiset
21.11.2017 16.11
Hovioikeus arvioi elatusavun muuttamisen edellytyksiä: lasten koripallo- ja jalkapalloharrastusten kustannusten nousu sekä elatusavun korottamisen kohtuullisuus isän olosuhteet huomioidenHO hylkäsi asiassa pääkäsittelyn toimittamista koskevan pyynnön. HO katsoi kuten KO:kin, että lasten erityisharrastuskulut olivat kasvaneet olennaisesti, vaikka toisen lapsen osalta elatusapua oli korotettu kohtuusharkinnan perusteella vain 20 eurolla. HO totesi, että elatusapujen korottaminen KO:n katsomalla tavalla ei ollut ollut korotetun elatusavun määrä ja lasten isän olot huomioon ottaen kohtuutonta. Näillä lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.11.2017) - Uutiset
7.11.2017 11.02
Hovioikeuden päätös elatusavun muuttamisesta ja OM:n elatusapuohjeen soveltamisesta - lapsiaan tapaavan äidin todelliset asumiskustannukset ja oman auton käyttöAsiassa esitetyn selvityksen perusteella lasen äiti ei ainakaan toistaiseksi tapaa lapsiaan luonaan, joten hänen asumistaan perheen yhteisenä kotina käytetyssä omakotitalossa ei voitu pitää lasten tapaamisoikeuden toteuttamisen kannalta perusteltuna. Äiti oli myös tehnyt ratkaisunsa asumismuodostaan ja sen aiheuttamista kustannuksista tietoisena elatusvelvollisuudestaan, eikä tämä ratkaisu voinut vapauttaa häntä suorittamasta lapsilleen elatusapua. Mainitsemillaan ja muutoin KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen äidin kohtuullisten asumiskustannusten määrästä. Elatuskykyä arvioitaessa tuli kuitenkin huomioida vähennyksenä hänelle oman auton käytöstä aiheutuvat ja kohtuullisina pidettävät kustannukset 100 euroa kuukaudessa, jolloin hänen elatuskyvykseen jäi 196 euroa kuukaudessa. Elatuskyky huomioon ottaen HO arvioi kohtuulliseksi elatusavun määräksi 65 euroa lasta kohden niin kauan kuin alaikäisiä elatusapuun oikeutettuja lapsia on kolme. (Vailla lainvoimaa 7.11.2017) - Uutiset
30.10.2017 11.30
EIT: Heteroparia ei syrjitty parisuhteen rekisteröinnin epäämiselläOttaen huomioon, ettei avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen välillä ollut enää merkittäviä eroja Itävallassa, EIT:n 5. jaoston enemmistö katsoi, että valittajien mahdollisuus mennä naimisiin täytti oikeudellisen tunnustamisen tarpeen. Syrjintäkieltoa ei ollut rikottu. (Ään. 5-2) - Uutiset
30.10.2017 10.23
Hovioikeuden erimielinen päätös virallisselvityksessä olevan pesän osakkaan kanneoikeudesta lahjan purkamista koskevassa asiassa ja pesänselvittäjän valtuutusoikeudestaKO:n päätös kumottiin ja valittaja vapautettiin KO:n päätöksessä määrätyistä kulukorvauksista. Asia palautettiin Satakunnan KO:een, jonka tulee omasta aloitteestaan jatkaa asian käsittelyä, kun HO:n ratkaisu on lainvoimainen tai asianosaisten suostumuksella sitä ennen ja mikäli valittaja ajaa sitä omissa nimissään mutta kuolinpesän lukuun. Asian ratkaistessaan KO:n tulee antaa lausunto myös HO:ssa esitetyistä oikeudenkäyntikuluvaatimuksista. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan hylkäsi valituksen ja jätti KO:n ratkaisun (kanne jätetty sillensä) pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 30.10.2017) - Uutiset
26.10.2017 9.00
Oikeus tulla oikeudessa kuulluksi kuuluu jokaisen perusoikeuksiin - oheishuoltajan määräämistä koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenKO oli käyttänyt asiassa tiedoksiantoyrityksessä ainoastaan haastemiestä, joka ei ollut tavoittanut lapsen isää. Tästä oli ollut seurauksena, ettei lapsen isä ollut voinut osallistua KO:ssa vireillä olleen lapsensa oheishuoltajan määräämistä koskevan asian käsittelyyn ja KO oli ottanut asian tästä huolimatta lopullisesti ratkaistavakseen. HO päätyi asiaa kokonaisuutena harkittuaan siihen, ettei KO vallinneissa olosuhteissa ollut menetellyt riittävällä tavalla tiedoksiannon toimittamisessa. KO:n virheellisestä menettelystä johtuen asia oli näin ollen palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 26.10.2017) - Uutiset
20.10.2017 15.30
Toisin kuin käräjoikeus hovioikeus katsoi naisen saaneen perusteetetonta etua miehen kustannuksella avoliiton päättyessäSaadun selvityksen mukaan osapuolten avoliitto oli päättynyt vuonna 2005. Näin ollen laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ei tullut sovellettavaksi asiassa. Asiassa oli kysymys siitä, oliko nainen saanut perusteetonta etua miehen kustannuksella miehen tekemän työn ja hänen maksamiensa naisen omistaman kiinteistön rakennustöihin liittyvien kustannusten johdosta. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko mies tarkoittanut suorituksensa joltakin osin vastikkeettomaksi tai oliko hän saanut siitä riittävän hyvityksen naisen miehen hyväksi tekemän työn tai kiinteistön vuoteen 2013 jatkuneen käyttöoikeuden muodossa. HO arvioi naisen miehen kustannuksella saaman perusteettoman edun määräksi yhteensä 30 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.10.2017) - Uutiset
18.10.2017 13.00
Selvitys: Pakkoavioliitot ovat todellisuutta myös Suomessa – viranomaisten koulutusta ja yhteistyötä vahvistettavaPakkoavioliittojen määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmiö on olemassa yhtä lailla Suomessa kuin muualla Euroopassa. Viranomaisilla ei kuitenkaan ole riittäviä valmiuksia vastata pakkoavioliittoihin liittyviin sosiaalisiin ja oikeudellisiin haasteisiin. Asiaa koskeva koulutus ja ohjeistus puuttuvat, eikä viranomaisyhteistyö ole aina toimivaa. Tämä käy ilmi selvityksestä, jonka Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti laati oikeusministeriön pyynnöstä. - Uutiset
17.10.2017 12.04
Hovioikeus ei palauttanut menetettyä määräaikaa avioeroa koskevassa asiassa jossa valittaja peruutti aiemmin toimittamansa hakemuksen ja valituksen peruutuksenA ja B olivat iäkkäitä ja he olivat hakemuksessaan ilmaisseet halunsa avioeron sijasta jatkaa yhteistä elämää. Ottaen kuitenkin huomioon A:n hovioikeudelle myöhemmin toimittamien kirjelmien sisältö ja niistä ilmenevä A:n epävarmuus jatkaa avioliittoa hovioikeus katsoi, ettei ollut olemassa erittäin painavia syitä tyytymättömyyden ilmoittamiselle asetetun määräajan palauttamiseen. Koska määräajan palauttamista koskeva hakemus hylättiin, A:n ja B:n ei ollut katsottava tehneen tyytymättömyyden ilmoitusta käräjäoikeuden päätökseen säädetyssä järjestyksessä. Näin ollen valitus käräjäoikeuden päätöksestä oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.10.2017) - Uutiset
12.10.2017 11.24
KKO: Hovioikeuden olisi tullut myöntää täytäntöönpanoriidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevan valituksen johdosta lapsen äidille jatkokäsittelylupa muutosperusteellaLapsen isä haki lapsen tapaamisoikeutta koskevan lainvoimaisen päätöksen täytäntöönpanoa käräjäoikeudessa. Lapsen äiti vaati, että hakemus hylätään. Samalla hän vaati, että päätöksen mukaisia tapaamisoikeuden ehtoja muutetaan väliaikaisesti. KO hylkäsi isän vaatimuksen päätöksen täytäntöönpanosta ja samoin äidin vaatimuksen tapaamisoikeuden ehtojen muuttamisesta. Oikeudenkäyntikulujen osalta KO katsoi, että kysymyksessä oli tilanne, jossa asianosaiset saavat pitää kulunsa vahinkonaan. Asia palautettiin RHO:een. - Uutiset
3.10.2017 11.32
Turvapaikanhakijan adoptiolle ei ollut edellytyksiäKun adoptionhakija ja adoptoitava olivat tunteneet toisensa alle kaksi vuotta ja kun adoptoitava oli asunut juuri ennen täysi-ikäiseksi tuloaan hyvin lyhyen ajan eli kuusi kuukautta hakijan luona, ei voitu katsoa, että heidän välilleen olisi adoptoitavan ollessa alaikäinen muodostunut adoptiolain 4 §:ssä edellytetty läheinen ja jatkuva, lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava suhde. Tämän vuoksi adoption edellytykset eivät täyttyneet. (Vailla lainvoimaa 3.10.2017) - Uutiset
29.9.2017 10.29
Työryhmä ehdottaa uudistuksia lapsenhuoltolakiin - lausuntoaikaa 1. joulukuuta saakkaVuoroasuminen kirjattaisiin lakiin. Lapsen yhteydenpito isovanhempiin ja muihin läheisiin turvattaisiin. Vieraannuttamisen ehkäisemiseen esitetään useita keinoja. Lapsen oikeuteen tulla kuulluksi ja osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn ehdotetaan parannuksia. Myös lapsen kuulemisesta tuomioistuimessa ja sosiaaliviranomaisen luona säädettäisiin nykyistä yksityiskohtaisemmin. Toistuvien huoltoriitojen ehkäisemiseksi ehdotetaan kynnyksen korottamista lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen muuttamiselle. - Uutiset
28.9.2017 14.00
Hovioikeus muutti osittain käräjäoikeuden tuomiota osituksestaAsiassa ei esitetty tarkempaa selvitystä siitä, millä tavoin ositus kokonaisuutena johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai A saisi perusteettomasti taloudellista etua osituksen lopputuloksen johdosta. Ottaen huomioon B:n ja A:n omaisuuden säästöt, avioliiton kesto sekä heidän toimintansa avioliiton aikana omaisuuden kartuttamiseksi ei osituksen lopputulosta voitu pitää kohtuuttomana tilanteessa, jossa kuolinpesäosuus oli katsottu kuuluvaksi B:n ositettavaan omaisuuteen. Näin ollen hovioikeus katsoi, että ositusta ei tule sovitella. Lopputulos sanotusta perintöosuudesta oli, että se oli arvoltaan 20.000 euron suuruisena luettava B:n ositettavaan omaisuuteen ja käräjäoikeuden tuomiota oli tältä osin vastaavasti muutettava. (Vailla lainvoimaa 28.9.2017) - Uutiset
25.9.2017 8.08
Pro gradu: Osituksen toimittamatta jättäminen ja ositusvaateen lakkaaminenRauno Viertolan Edilexissä julkaistu tutkimus käsittelee osituksen toimittamatta jättämistä oikeudellisena ilmiönä ja ositusvaateen lakkaamisen edellytyksiä. Ensinnäkin tutkimuksessa jäsennetään osituksen toimittamatta jättämisestä ja osituksen viivästymistä aiheutuvia oikeudellisia seurauksia. Toiseksi systematisoidaan osituksen toimittamattomuuden ja ositusvaateen lakkaamisen välistä rajanvetoa. Systematisointi toteutetaan tarkastelemalla, millaisia kriteereitä ositusvaateen lakkaamiselle voidaan vallitsevan oikeuden perusteella jäsentää ja millaiseksi lakkaamista koskeva näyttötaakka muodostuu. Tarkastelussa erotetaan toisistaan toimitettuun ositukseen ja ositusvaateesta luopumiseen perustuva ositusvaateen lakkaaminen. Toimitetun osituksen osalta tutkittavana ovat tilanteet, joissa on arvioitava esimerkiksi muotovirheen rasittaman osituksen, osittaisen osituksen ja ennenaikaisen toimituksen luonnetta lopullisena ositusvaateen lakkauttavana toimituksena. Kolmanneksi tutkimuksessa arvioidaan nykyisen sääntelyn toimivuutta de lege ferenda. - Uutiset
21.9.2017 11.14
Ex-avopuolison perusteettoman edun palautusvaatimus hylättiinAsiassa oli ollut riitaa siitä, oliko nainen saanut miehen kustannuksella perusteetonta taloudellista etua, vaikka laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta yhteiselämän lyhyen keston takia ei tullut sovellettavaksi. Kanne oli hylätty KO:ssa. Mies ei ollut näyttänyt, että palautettavaa perusteetonta etua olisi edes raha- ja työsuoritukset kokonaisuutena arvioiden syntynyt. HO ei myöntänyt miehelle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.9.2017) - Uutiset
20.9.2017 15.21
Huoltoriitaa ei palautettu käräjäoikeuteen väitetyn virheellisen käräjäoikeuden kokoonpanon vuoksi eikä yhteishuoltoa muutettu yksinhuolloksiAsianosaisten oli katsottava voineen saattaa KO:n kokoonpanoa koskevan kysymyksen keskusteltavaksi asian valmisteluvaiheessa siinäkin tapauksessa, että tuomari ei olisi nimenomaisesti tiedustellut asianosaisilta suostumusta asian ratkaisemiselle yhden tuomarin kokoonpanossa. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin rikkomista ja tuomarin puolueellisuutta sekä lapsen isän KO:ssa esittämän todistelun yksipuolista huomioimista koskevien äidin väitteiden osalta HO totesi, ettei äiti ollut KO:ssa tehnyt väitettä tuomarin esteellisyydestä. Tämä sekä äidin valituksessaan esittämät perusteet huomioon ottaen asiassa ei ollut ilmennyt aihetta palauttaa asiaa KO:een näilläkään perusteilla. Aihetta asian palauttamiselle ei ollut silläkään perusteella, että KO oli määrännyt lapsen tapaamisoikeudesta tavalla, joka ei vastannut asianosaisten vaatimuksia. (Vailla lainvoimaa 20.9.2017) - Uutiset
13.9.2017 15.30
Tuomiokapituli antoi samaa sukupuolta olevia pareja vihkineelle pastorille vakavan moitteenTuomiokapituli on käsitellyt pastori Kai Sadinmaan toimittamia samaa sukupuolta olevien parien kirkollisia vihkimisiä 1.3.2017 ja 15.7.2017. Tuomiokapituli on katsonut, että Sadinmaa on toiminut vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta. Tuomiokapituli on antanut Sadinmaalle vakavan moitteen ja kehottanut Sadinmaata pysymään pappislupauksessaan. Ään 5-2. (Ks. Edilex 25.2.2019: Hallinto-oikeus jätti tutkimatta samaa sukupuolta olevia pareja vihkineelle pastorille annetusta moitteesta tehdyn valituksen) - Uutiset
12.9.2017 9.00
Elatusavusta sovinnon kirjallisen valmistelun aikana tehnyt äiti ei ollut velvollinen korvamaan valtiolle sen varoista maksettua lapsen avustajan palkkiota - käräjäoikeuden päätöslauselmaa muutettiinAsianosaisten välisestä sähköpostikirjeenvaihdosta ilmeni, että lapsen äiti oli pyrkinyt sovinnolliseen ratkaisuun jo ennen kanteen vireille tuloa KO:ssa. Asiassa ei ollut ilmennyt perusteita katsoa, että äiti olisi antanut aiheen oikeudenkäyntiin. Asianosaiset olivat KO:ssa päässeet sovintoon haasteen tiedoksiannon jälkeen ja ennen kuin äiti oli edes vastannut kanteeseen. Edellä lausutun perusteella olisi OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ollut ilmeisen kohtuutonta velvoittaa äiti korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Tämän vuoksi asiassa ei ollut perusteita velvoittaa äitiä korvaamaan valtiolle sen varoista maksettua lapsen avustajan palkkiota. (Vailla lainvoimaa 12.9.2017) - Uutiset
11.9.2017 15.26
Elatusapu vahvistettiin 0 euroksi - isää ei ollut perusteita velvoittaa korvaamaan oikeusaputoimistolle lapsen avustamisesta aiheutuneita kulujaLapsen oli täytynyt nostaa kanne tuomioistuimessa, koska hänen ilmoituksensa mukaan elatussopimusta ei ollut saatu tehtyä lastenvalvojan luona. Tämä olisi puoltanut lapsen oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Toisaalta asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, millä ehdoilla sopimusta oli isälle tarjottu. Kun asiassa ei ollut tältä osin esitetty tarkempaa selvitystä, kysymyksessä oli katsottava olleen OK 21 luvun 3 §:n 2 momentin mukainen tilanne, jossa kantajan vaatimus oli hyväksytty ainoastaan osaksi ja jossa asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asiassa ei siten ollut perusteita velvoittaa isää korvaamaan Suomen valtiolle/oikeusaputoimistolle lapsen avustamisesta aiheutuneita kuluja. (Vailla lainvoimaa 11.9.2017) - Uutiset
6.9.2017 10.08
Kaksi käsikirjaa ilman huoltajaa olevien alaikäisten tukemisestaTyö- ja elinkeinoministeriö on julkaissut käsikirjat "Ilman huoltajaa olevan alaikäisen edustaminen kotoutumisvaiheessa" ja "Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten psykososiaalinen tukeminen perheryhmäkodissa ja tukiasumisyksikössä". - Uutiset
5.9.2017 9.52
Hovioikeus pohti tuomarin esteellisyyttäMyöskään se, että tuomari ei ollut pyytänyt yksilöimään oikeudenkäyntikuluvaatimusta, ei osoittanut esteellisyyttä. Asiassa ei myöskään esitetty muutakaan sellaista seikkaa, joka antaisi perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. (Vailla lainvoimaa 5.9.2017) - Uutiset
30.8.2017 14.16
Elatusavusta sovinnon käräjäoikeudessa tehneet osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan - käräjäoikeuden päätöslauselmaa muutettiinLasten isä vapautettiin velvollisuudestaan korvata valtiolle KO:n tuomitsemat 2 547,27 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 30.8.2017) - Uutiset
28.8.2017 12.11
KHO:n ratkaisu muun muassa lapsen edun huomioimisesta kansainvälisessä suojelussaAsiassa tuli Maahanmuuttoviraston valituksesta ratkaista, oliko A:lle myönnettävä Suomeen oleskelulupa ulkomaalaislain 52 §:n perusteella yksilöllisestä inhimillisestä syystä hänen Suomesta kansainvälistä suojelua saaneisiin lapsiinsa liittyvien syiden johdosta. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko A voitu käännyttää Afganistaniin. Lasten etu ja lapsista A:lle Suomeen muodostuneet siteet olivat seikkoja, jotka oli otettava huomioon ulkomaalaislain 146 §:n mukaisessa turvapaikanhakijan maasta poistamista koskevassa kokonaisharkinnassa. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa ja kun otettiin erityisesti huomioon, ettei A ollut edes hakenut oleskelulupaa perhesiteen perusteella, hallinto-oikeuden päätös kumottiin myös siltä osin, kuin se oli kumonnut Maahanmuuttoviraston A:n käännyttämistä koskevan päätöksen. - Uutiset
21.8.2017 11.41
Keravalla toimivalla lapsen huoltoriidan avustajalla ei ollut oikeutta saada palkkiota matka-ajalta ja matkakuluista Varsinais-Suomen käräjäoikeuteenAsiassa ei ollut oikeusapulain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua perustetta käyttää avustajana Keravalta olevaa valittajaa, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä Varsinais-Suomen KO:ssa. HO katsoi KO:n tavoin, ettei valittajalla ollut oikeutta saada palkkiota matka-ajalta ja matkakuluista. (Vailla lainvoimaa 21.8.2017) - Uutiset
14.8.2017 16.02
Hovioikeuden tuomio taannehtivasta elatusavustaHO katsoi, ettei elatusavun määräämiselle ollut perustetta ainakaan elatusapua koskevan vaatimuksen esittämistä edeltävältä ajalta. HO katsoi, että asiassa oli kokonaisuutena arvioiden erityisen painavia syitä määrätä elatusapua maksettavaksi taannehtivasti sen kuukauden alusta lukien, jona lapsen isä oli saanut tiedon vaatimuksesta saada elatusapu vahvistettua. (Vailla lainvoimaa 14.8.2017) - Uutiset
2.8.2017 13.33
Apulaisoikeusasiamiehen sijainen otti kantaa olosuhdeselvityksen salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen käräjäoikeudelleTapauksessa sosiaaliviraston perheoikeudelliset asiat pyysi terveyskeskuksesta tietoja erityisesti kantelijan päihteiden käyttöön ja mielenterveyteen liittyvistä asioista. Terveysasema toimitti perheoikeudellisten asioiden käyttöön kantelijaa koskevia terveydentilaan liittyviä tietoja. Terveysasemalla oli vedetty mustalla tussilla raksimalla yli (tietoja erikseen mustaamatta) ne terveystiedot, jotka eivät koskeneet kantelijan päihteiden käyttöä ja mielenterveyttä. Sosiaali- ja terveysvirasto toimitti tiedot sellaisenaan käräjäoikeudelle. Tiedot olivat koskeneet esimerkiksi kantelijan vatsatautia, korvakipuja, flunssia ja raskauspahoinvointia. Tiedot olivat apulaisoikeusasiamiehen sijaiseen näkemyksen mukaan olleet sellaisia jokapäiväiseen elämään liittyviä normaaleja terveystietoja, joiden merkitystä ja välttämättömyyttä päätettäessä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta oli erittäin vaikea perustella. - Uutiset
28.7.2017 11.24
Käräjänotaarin tekemä kantelu pesänselvittäjää ja -jakajaa koskevan virheellisen päätöksen poistamisesta jätettiin tutkimatta kun ratkaisuun oli mahdollista hakea muutosta valittamallaHO totesi, että edellytyksenä tuomiovirhekantelua koskevan lainkohdan soveltamiselle on muun ohella, että kantelun kohteena oleva ratkaisu on lainvoimainen. Käräjänotaari oli 17.7.2017 päivätyssä kantelussaan ilmoittanut, että kysymyksessä oleva päätös ei ole lainvoimainen. Lisäksi HO:lle toimitetusta päätöksen kappaleesta ilmeni, että jutun asiaan osallinen oli ilmoittanut tyytymättömyyttä päätökseen määräajan kuluessa. Määräaika valitukselle päättyy 9.8.2017 ja määräaika vastavalitukselle päättyy 23.8.2017. KO:n ratkaisuun oli siten mahdollista hakea muutosta valittamalla. Kantelu oli näin ollen jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 28.7.2017) - Uutiset
26.6.2017 12.10
Amnesty International: Asiantuntijoiden mukaan Suomen translaki on reilusti jälkijunassa muihin Pohjoismaihin verrattunaSuomen translaki on ihmisoikeusnäkökulmasta pahasti jäljessä muista Pohjoismaista. Kansainväliset asiantuntijat kritisoivat Suomea lainsäädännöstä, joka pakottaa transihmiset sterilisaatioon ja lääketieteellisiin tutkimuksiin tilanteessa, jossa henkilö haluaa korjata henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän. Asiantuntijat keskustelevat Helsingissä Pride-viikolla transihmisten oikeuksista suomalaisten päättäjien kanssa. - Uutiset
19.6.2017 11.05
Oikeusaputoimisto ei ollut esteellinen ositusta koskevassa asiassaRiidatonta oli, että mies (valittaja) oli ollut oikeusaputoimiston asiakkaana muussa kuin nyt kysymyksessä olevaa ositusta koskevassa asiassa samaan aikaan, kun oikeusaputoimiston edunvalvoja oli edustanut naista (vastapuoli) osituksessa. Asiassa ei ollut kuitenkaan tullut ilmi, että siinä asiassa, jossa oikeusaputoimiston oikeusavustaja oli avustanut valittajaa, olisi tullut tietoon osituksen kannalta merkityksellisiä seikkoja. Näin ollen oikeusaputoimisto ei ollut ollut valittajan väittämällä tavalla esteellinen ositusta koskevassa asiassa. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen osituksessa huomioon otetun varallisuuden ja velkojen, osituksessa käytetyn kiinteistön arvon ja osituksen sovittelun osalta. (Vailla lainvoimaa 19.6.2017) - Uutiset
15.6.2017 16.00
Avioliiton purkautumisen jälkeen syntynyttä lasta pidettiin perillisenä - perinnänjaon moitekanne hylättiinAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko pesänjakajan ratkaisua perinnönjaosta A:n jälkeen muutettava B:n vaatimalla tavalla siten, että B tulee yksin P:n sijaan sisarensa perilliseksi siitä huolimatta, että B:n kanne P:n isyyden kumoamiseksi on aikanaan jätetty tutkimatta. HO päätyi KO:n tavoin siihen, että perinnönjako A:n jälkeen oli perustettava sille seikalle, että P oli C:n isä. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.6.2017) - Uutiset
15.6.2017 15.05
Yksinomaan elatusaputuomion perusteluihin muutosta hakeneiden valitus tutkittiinLapset olivat hakeneet muutosta yksinomaan tuomion perusteluihin. Elatustuen saaminen heille vahvistetun elatusavun ja elatustuen väliseen erotukseen edellytti, että tuomioon otetaan maininta siitä, että elatusavun vahvistaminen maksettavaksi täysimääräistä elatustukea pienempänä johtui elatusvelvollisen puutteellisesta elatuskyvystä. Heillä oli siten riittävä aihe saada KO:n tuomion perusteluissa oleva lausuma muutetuksi. Asia voitiin ottaa HO:ssa tutkittavaksi. Koska elatusvelvollisen elatuskyky oli jäänyt täysimääräistä elatustukea pienemmäksi, elatusavun pienuus oli johtunut elatusvelvollisen puutteellisesta maksukyvystä. HO:lla ei ollut toimivaltaa lausua jo erääntyneistä elatustuen eristä ratkaisussaan. (Vailla lainvoimaa 15.6.2017) - Uutiset
15.6.2017 13.00
Tapaamisaikojen alkamista koskevan tarkan kellonajan määrääminen ei ollut pian 15 ja 17 vuotta täyttävien lasten edun mukaista - ei myöskään lasten terveydentilaa ja koulunkäyntiä koskevien tietojensaantioikeuden määrääminen lapsen isälleVaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta HO:ssa hylättiin samoin kuin uuteen todisteluun vetoamista koskeva vaatimus. HO totesi, että lapset (pian 15 v. ja 17 v.) haluavat todennäköisesti myös itse vaikuttaa tapaamisiin liittyviin yksityiskohtiin. Kaikki asiassa esitetty huomioon ottaen HO katsoi, että tapaamisaikojen alkamista koskevan tarkan kellonajan määrääminen ei ollut lasten edun mukaista. Lasten terveydentilaa ja koulunkäyntiä koskevien tietojensaantioikeuden määrääminen lasten isälle ei myöskään ollut tapauksessa lasten edun mukaista. (Vailla lainvoimaa 15.6.2017) - Uutiset
14.6.2017 13.05
Lasten viikko- ja kesätapaamisten ajankohtiin pieniä muutoksia vaatineelle isälle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaKO oli vahvistanut lapsille oikeuden tavata isäänsä parillisten viikkojen keskiviikkoiltapäivästä koulujen päättymisestä maanantaiaamuun koulujen alkuun saakka. Lasten kesäloma-aikana tapaaminen oli vahvistettu alkavaksi keskiviikkona kello 18.00 ja päättyvän sunnuntaina kello 18.00. Lasten isä oli HO:ssa vaatinut, että KO:n määräämää tapaamisoikeutta muutetaan säännönmukaisten viikkotapaamisten osalta siten, että lapsilla vahvistetaan olevan oikeus tavata isäänsä parillisten viikkojen torstai-iltapäivästä koulujen päättymisestä maanantaiaamuun koulujen alkuun saakka ja lasten kesäloma-aikana torstaista kello 18.00 alkaen sunnuntaihin kello 18.00 saakka. (Vailla lainvoimaa 14.6.2017) - Uutiset
13.6.2017 9.20
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi lapsen vanhempiensa yhteishuoltoonHO:n saaman käsityksen mukaan lapsen isällä ja lapsen äidillä oli kummallakin halua ja kykyä toimia ja tehdä yhdessä päätöksiä lapsen asioissa tämän edun mukaisesti. HO oli erityisesti lapsen isän ja äidin henkilökohtaisten kuulemisten perusteella nähnyt heidän välisessään keskusteluyhteydessä ja yhteistyössä niin suuren kehittymismahdollisuuden, että kokonaisharkinnan perusteella vanhempien yhteishuoltoa oli tässä tapauksessa pidettävä lapsen edun mukaisena ratkaisuna. Tapaamisoikeuden osalta HO totesi, että pääkäsittelyssä oli ilmennyt, että lapsen ja isän väliset tapaamiset eivät olleet KO:n päätöksen jälkeen toteutuneet lainkaan. Tähän nähden oli pidettävä lapsen edun mukaisena ratkaisuna sitä, että tapaamisoikeuden porrastettu laajentaminen yön yli kestäviin tapaamisiin toteutettiin KO:n määräämää hitaammassa tahdissa siten, että lapsella oli aikaa sopeutua tilanteeseen (Vailla lainvoimaa 12.6.2017) - Uutiset
8.6.2017 16.00
Tuomarin ei katsottu menetelleen elatusapuriidan valmisteluistunnossa puolueellisesti ja asiattomastiHO hyväksyi käsittelyratkaisullaan KO:n päätöksen, jossa oli todettu mm., ettei aktiivisen prosessinjohdon käyttäminen asian valmistelussa muodostanut esteellisyysperustetta. Kantaja ei ollut esittänyt sellaista seikkaa, joka objektiivisesti arvioiden olisi antanut aihetta arvioida käräjätuomarin menetelleen asiassa puolueellisesti ja asiattomasti valmisteluistunnossa. (Vailla lainvoimaa 8.6.2017) - Uutiset
7.6.2017 15.01
Puutteellinen elatusaputuomio palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa olisi ollut perusteltu aihe laatia kirjallinen yhteenveto. Tuomiossa ei ollut myöskään lainkaan selostusta asianosaisten vaatimusten perusteista. Tuomioon ei ollut kirjattu riidattomia ja riitaisia seikkoja tai mihin perusteisiin osapuolet olivat asiassa vedonneet. Perusteluissa olisi selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä (OK 24 luku 4 §). Vasta tällöin myös HO:lla on mahdollisuus arvioida valituksessa esitettyjä väitteitä ja harkita KO:n ratkaisun lopputulosta. KO:n tuomiosta tai sen istunnoista laatimista pöytäkirjoista ei mistään myöskään ilmennyt, mitä kirjallisia todisteita tai henkilötodistelua asiassa oli esitetty. (Vailla lainvoimaa 7.6.2017) - Uutiset
5.6.2017 8.05
Hovioikeus arvioi osituksen uudelleen toimittamisen edellytyksiäHovioikeus totesi, että perilliset olivat perustellusti voineet luottaa lainvoiman saaneen osituksen pysyvyyteen. Osituksen määrääminen toimitettavaksi uudelleen vaaditulla tavalla merkitsisi puuttumista lainvoiman saaneeseen ositukseen ilman lainsäätäjän määrittämää oikeussuojakeinoa. Tällaiselle puuttumiselle ei ollut saatavissa tukea ratkaisusta KKO 1979-II-114 ottaen huomioon myös osituksen ja perinnönjaon luonne ja merkitys toimituksina. (Vailla lainvoimaa 5.6.2017) - Uutiset
2.6.2017 8.30
Vanhemmuussuunnitelmasta apua eron jälkeiseen vanhemmuuteenSTM on julkaissut ensimmäisen suomenkielisen vanhemmuussuunnitelman, joka on tarkoitettu tueksi ja apuvälineeksi eron jälkeiseen vanhemmuuteen. Suunnitelman avulla vanhemmat voivat sopia asioiden järjestämisestä ja keskinäisestä työnjaosta niin, että molemmat tietävät, mistä he ovat vastuussa ja mitä heiltä odotetaan. Tärkeintä on löytää ratkaisuja, jotka varmistavat, ettei lapsen yhteys kumpaakaan vanhempaan pääse katkeamaan. Toisin kuin lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva sopimus tai tuomioistuimen päätös, vanhemmuussuunnitelma ei ole juridinen asiakirja. Siten viranomaiset eivät voi valvoa sen toteutumista. - Uutiset
29.5.2017 10.00
Sekava elatusaputuomio palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa oli ollut useita riitaisia kysymyksiä. KO:n ratkaisun perustelut olivat olleet niin epätäydelliset ja osittain myös sekavat, ettei HO voinut ottaa valitusten kohteina olevia kysymyksiä miltään osin välittömästi tutkittavakseen ja ratkaistavakseen. Lisäksi HO:ssa tarjotulla uudella kirjallisella todistelulla voi olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. Asia oli oikeusastejärjestys huomioon ottaen kokonaisuudessaan palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. (Vailla lainvoimaa 29.5.2017) - Uutiset
29.5.2017 8.10
Hovioikeuskaan ei kohtuullistanut ositussopimusta mutta muutti oikeudenkäyntikulujen korvaamistaHovioikeus piti selvitettynä, että sopimusta tehtäessä vallinneet olosuhteet eivät puoltaneet ositussopimuksen kohtuullistamista. A oli osituksessa saanut hyväkseen asunnon osalta varallisuutta noin 20.000 euroa. Osituksessa omaksuttuun tasajaon periaatteeseen verrattuna osituksen epätasapaino oli B:n vahingoksi tältä osin noin 10.000 euroa. Tällainen epätasapaino ei suuruusluokaltaan ole lähtökohtaisesti kohtuuton. B oli ollut tietoinen aikaisemmasta myyntitoimeksiannosta, siinä asunnolle asetetusta myyntihinnasta ja saadusta tarjouksesta. Asunto ei ollut mennyt kaupaksi. Näistä seikoista huolimatta ja tietoisena asuntovelan määrästä B oli hyväksynyt ositussopimuksella sen, että A sai asunnon ottaessaan asuntolainan vastattavakseen. Hovioikeus yhtyi siihen, mitä käräjäoikeus oli todennut velkavastuusta vapautumisen merkityksestä B:lle. Ottaen huomioon kaikki todetut seikat ositussopimus ei ollut asuntoa koskevalta osin B:n kannalta kohtuuton. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei perintöosuuden puuttuminen ositussopimuksesta johtanut B:n kannalta kohtuuttomuuteen. Hovioikeus katsoi, että sopimusta tehtäessä vallinneista olosuhteista tai ositussopimuksen sisällöstä saadun selvityksen perusteella taikka muutoinkaan asiakokonaisuus huomioon ottaen ei ilmennyt perusteita päätyä siihen, että 1.7.2014 allekirjoitettu ositussopimus olisi B:n kannalta kohtuuton. Siten aihetta käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei tältä osin ollut. Hovioikeus päätyi siihen, että olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta velvoittaa B korvaamaan osaakaan A:n oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi olevan kohtuullista, että osapuolet vastasivat omista oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 29.5.2017) - Uutiset
24.5.2017 11.00
KKO:n ratkaisu avioliiton purkautumisesta kuoleman johdosta ja avioerohakemuksen tutkimisestaKäräjäoikeus oli tuominnut puolisot A:n ja B:n ensin mainitun hakemuksesta avioeroon. B valitti hovioikeuteen ja vaati päätöksen kumoamista. A kuoli asian ollessa vireillä hovioikeudessa ja B vaati asian jättämistä sillensä. Hovioikeus tutki valituksen ja pysytti käräjäoikeuden päätöksen. Korkein oikeus katsoi, että avioliitto oli purkautunut A:n kuoleman johdosta, joten avioerohakemus oli rauennut ja asia tuli jättää sillensä. - Uutiset
23.5.2017 15.05
Lapsen asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskeva äidin hakemus voitiin tutkia vaikka mies ei ollut lapsen biologinen isäMies oli tunnustanut isyytensä ja hänet oli merkitty väestötietojärjestelmään lapsen isäksi. Vaikka myöhemmin tehty DNA-tutkimus oli osoittanut, ettei mies ollut lapsen isä, ei isyyttä ollut toistaiseksi kumottu. Tästä syystä edunvalvojan sijaisen määräämistä isyyden kumoamista varten tehty hakemus ei estänyt lapsen äidin tekemää huolto- ja tapaamisoikeuden hakemuksen tutkimista. Myöskään mahdollinen elatusavun takaisinkorvausvelvollisuus ei ollut peruste estää lapsen oikeutta elatukseen. Hakemus oli tutkittu ja mies velvoitettu suorittamaan lapselle elatusapua. - Uutiset
22.5.2017 12.07
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikuluista avioeroasiassaPäätöksessä mainituilla perusteilla hovioikeus harkitsi oikeaksi määrätä, että A oli velvollinen korvaamaan B:lle 2/3 oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärästä eli 1.783,53 euroa. Koska oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus määrättiin vasta hovioikeudessa, korkoa edellä mainitulle määrälle voitiin määrätä suoritettavaksi vasta kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamisesta lukien. (Vailla lainvoimaa 22.5.2017) - Uutiset
17.5.2017 13.30
Erityistä syytä velvoittaa isä korvaamaan huoltoriidan oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta ei ollutKKO:n ennakkopäätöksessä 2005:41 lausutun oikeusohjeen mukaan yksin se, että asianosaiset ovat eri mieltä asian lopputuloksesta, ei johda vastapuolen kuluvastuuseen. KKO:n ennakkopäätöksessä KKO 2014:96 lausutun oikeusohjeen mukaan erityisiä syitä kuluvastuulle on arvioitava sen nojalla, millaiset perusteet asianosaisilla on ollut asian riitauttamiseen ja miten asia on noihin perusteisiin nähden ratkaistu. Haettaessa muutosta on vastaavasti arvioitava, millaiset perusteet asianosaisella on ollut muutoksenhakuun ja miten asia on noihin perusteisiin nähden ratkaistu. HO katsoi, että laissa tarkoitettua erityistä syytä velvoittaa isä korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut KO:sta ei ollut. Äiti oli hävinnyt muutoksenhaun. Sen vuoksi hän oli velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 17.5.2017) - Uutiset
17.5.2017 10.10
Lapsen asumista ei muutettu äidille kun vanhempien olosuhteet lähivanhempina olivat tasavertaisetKäräjäoikeus oli määrännyt lapsen A:n äidin B:n ja isän C:n yhteishuoltoon, määrännyt A:n asumaan isänsä C:n luona, antanut määräyksen A:n oikeudesta tavata äitiään B:tä ja velvoittanut B:tä suorittamaan elatusapua A:lle 0 euroa kuukaudessa. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, kumman vanhemman luona asuessa A:n etu toteutuu parhaiten. Kun hovioikeuden päätöksessä mainittujen seikkojen lisäksi otettiin huomioon, että myös isän olosuhteet olivat kunnossa ja että vanhempien yhteydenpito A:n kanssa uuden asumisjärjestelyn aikana oli sekä B:n että C:n kertoman mukaan sujunut hyvin, hovioikeus katsoi, että asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. Näin ollen käräjäoikeuden päätöstä ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.5.2017)