-
Ympäristönsuojelu
- Aiheuttamisperiaate
- EU-ympäristömerkki
- Etelämanner
- Kioton pöytäkirja
- Paras käyttökelpoinen tekniikka
- Paras käytäntö
- Pilaamiskielto
- Ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä
- Ympäristölupa
- Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä
- Ympäristöoikeus
- Ympäristöpolitiikka
- Ympäristötuki
- Ympäristövastuu
- Ympäristöviestintä
Ympäristövastuu
- Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaPihalehto, Mari: Aiheuttamisperiaate ja ympäristövastuun toissijainen kohdentuminenYmpäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XIII 2020 s. 189 – 263, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
8.4.2019 15.59
Yliopisto-lehti: Talvivaaran kaivos oli ympäristösääntelyn happotesti – miten järjestelmää voisi parantaa?Ympäristövahingot ja ympäristösääntelyn purkutalkoot huolestuttavat Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokkoa. Kaivostoimintaa ohjaavat monen tason normit: arviointi- ja lupakäytännöt, pohjaveden pilaamiskielto, toiminnanharjoittajan selvilläolemisvelvollisuus ja useat muut, perimmäisenä perustuslaki. Kokonaisuus vuotaa silti.
– Talvivaara on ollut happotesti ympäristövastuun sääntelylle ja osoittanut, ettei järjestelmä kaikilta osin toimi. Sääntelyn kokonaisvaltaisen kehittämisen lisäksi tarvittaisiin riittävät resurssit ympäristöhallintoon. - Uutiset
26.2.2019 15.56
Hallituksen esitys konkurssipesän ympäristövastuiden selkeyttämisestä kaatumassa perustuslakivaliokunnan lausuntoonHallitus esitti marraskuussa 2018 konkurssilain uudistamista. Esityksillä pyritään yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan konkurssimenettelyä. Lisäksi selkeytettäisiin sitä, milloin ympäristölainsäädäntöä sovelletaan konkurssitilanteissa. - Uutiset
10.1.2019 8.00
Gradu: Konkurssipesä julkisoikeudellisessa ympäristövastuussa? Konkurssipesän ympäristövastuu toiminnanharjoittajana ja haltijana sekä ympäristövastuun vaikutukset konkurssimenettelyssäMira Hännisen tutkielmassa tarkastellaan konkurssipesän julkisoikeudellista ympäristövastuuta ja sen vaikutuksia konkurssimenettelyssä. Aihe on ajankohtainen, sillä julkisuudessakin on käyty keskustelua tilanteista, joissa ympäristöongelmia on jo ilmennyt tai on vaarana ilmetä konkurssimenettelyn yhteydessä. Aiheen tarkastelussa yhdistyvät ympäristöoikeus, jonka säännösten perusteella julkisoikeudellinen ympäristövastuu muodostuu, sekä konkurssioikeus, joka sääntelee konkurssimenettelyn kulkua, saatavien luokittelua ja konkurssivelkojien asemaa. Tutkimuksen pääpaino on kansallisessa oikeudessa, mutta aiheen tarkastelun monipuolistamiseksi tutkielmassa tarkastellaan myös, miten konkurssipesän ympäristövastuusta on linjattu Ruotsissa. - Uutiset
8.11.2018 14.22
Hallitus esittää konkurssimenettelyn tehostamista ja konkurssipesän ympäristövastuiden selkeyttämistäHallitus esittää konkurssilain uudistamista. Oikeusministeriössä valmistelluilla esityksillä yksinkertaistettaisiin ja nopeutettaisiin konkurssimenettelyä. Lisäksi selkeytettäisiin sitä, milloin ympäristölainsäädäntöä sovelletaan konkurssitilanteissa. Esityksen mukaan konkurssin velkaselvittelyä yksinkertaistettaisiin niin, että pesäluetteloon merkittäisiin vain suurimmat saatavat sekä arvio muiden saatavien kokonaismäärästä. Tällöin pääosan velkojista ei tarvitsisi ilmoittaa saataviaan ennen kuin tiedetään, että kyseessä ei ole varojen puutteeseen raukeava konkurssi. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
16.10.2018 13.30
Arviointineuvosto konkurssilain uudistamisesta koskien ympäristövastuun selkiyttämistä: tavoitteiden, keinojen ja vaikutusten suhdetta toisiinsa tulisi terävöittääKonkurssilakiin tehtävillä muutoksilla pyritään sekä yksinkertaistamaan konkurssimenettelyä että selkiyttämään ympäristövastuuta konkurssissa. Tarve muutoksille esitetään, mutta esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, kuinka merkittäviä muutokset olisivat vaikutuksineen. - Uutiset
12.9.2017 14.00
Pro gradu: Yrityskauppa ja ympäristön pilaantuminen – kaupan kohteen ympäristöriskien hallinta environmental due diligence -tarkastuksellaViimeisinä vuosikymmeninä tietoisuus ympäristön pilaantumisesta ihmisten ja yritysten toiminnan seurauksena on kasvanut merkittävästi. Samalla tämä on johtanut ympäristönsuojelullisten säädöksien määrän ja niissä toiminnanharjoittajille ja muille tahoille asetettujen erilaisten velvoitteiden ja vastuiden selvään kasvuun. Nykyään merkittävä tarkastettava osa-alue yrityskaupoissa onkin kaupan kohteen ympäristölainsäädännöstä aiheutuvien velvoitteiden noudattamista ja ympäristön pilaantumiseen liittyviä riskejä ja vastuita koskeva tarkastus (environmental due diligence), EDD-tarkastus. Erityisesti ympäristön pilaantumiseen liittyvät riskit ja vastuut voivat osoittautua oikeudellisesti ja taloudellisesti erittäin merkittäviksi, minkä johdosta on tärkeää selvittää ja huomioida ne kaupantekotilanteessa. Tuomas Lindroosin Edilexissä julkaistussa tutkielmassa tarkastellaan kuviteltua tilannetta, jossa yrityskaupan kohteena on teollista toimintaa harjoittanut yritys tai yrityksen liiketoiminta. - Uutiset
3.4.2017 12.10
KHO:n ratkaisu jätteen haltijasta konkurssitilanteessaYhtiön toiminta oli konkurssin takia loppunut ja toiminnasta oli jäänyt jätekemikaaleja ja muita vaaralliseksi luokiteltavia jätteitä laitosalueille. Yhtiön konkurssipesä oli jätteen haltijana jätelain säännösten mukaisesti vastuussa jätekemikaalien ja muun vaaralliseksi luokiteltavan jätteen toimittamisesta asianmukaiseen käsittelylaitokseen. Asiassa ei ollut kysymys jätehuoltokustannuksia koskevan saamisoikeuden toteuttamisesta, eikä konkurssilain 16 luvun 2 §:n 1 momentin säännöksellä siten ollut asiassa konkurssipesän jätehuoltovastuun kannalta merkitystä. Hallintopakkoasiassa oli kysymys jätteen haltijan julkisoikeudellisesta ympäristövastuusta haitallisen tai vaarallisen tilan korjaamiseksi. Tähän nähden asiassa ei ollut merkitystä myöskään sillä valitusperusteella, että jätteellä ei mahdollisesti ole erityistä varallisuusarvoa. - Uutiset
22.6.2016 12.05
Professori Tuula Linna: Konkurssipesän vastuu ympäristövahingostaOnko konkurssipesä vastuussa ympäristövahingoista, toisin sanoen joutuuko pesä käyttämään varat toimintavelvollisuuden mukaisiin tai viranomaisen määräämiin korjaustoimiin taikka – viranomaisen suorittaessa korjaavat toimet itse – korvaamaan niistä aiheutuneet kustannukset? Kummastakin vaihtoehdosta aiheutuu suunnilleen samanlainen varallisuusarvon vähennys pesän varoihin. Tämän julkisoikeudellisen ympäristövastuun lisäksi on kysyttävä, ovatko ympäristövahinkoon perustuvat yksityisten tahojen korvausvaateet muita saatavia paremmassa asemassa. Konkurssipesän ympäristövastuu jakautuu siten julkisoikeudelliseen ympäristövastuuseen ja siviilioikeudelliseen (yksityisoikeudelliseen) vahingonkorvausvastuuseen. OTT, prosessioikeuden professorin Tuula Linnan Lakimies-lehden kirjoituksessa tarkastellaan kysymyksenasettelua systematisoivan osuuden jälkeen sitä, voidaanko konkurssipesää pitää ympäristövahinkolaissa tarkoitettuna toiminnanharjoittajana. Jos vastaus on myönteinen, on vielä ratkaistava ympäristövastuiden etuoikeusasema. - Uutiset
14.8.2015 10.38
Professori Kai Kokko: Talvivaaran kaivokseen liittyvien syytteiden käsittely – miten ympäristön turmeleminen ja ympäristölupa kytkeytyvät toisiinsa?Talvivaaran kaivokseen liittyvässä rikosoikeudenkäynnissä konkurssiin menneen kaivosyhtiön entiselle johdolle on luettu syytteet törkeästä ympäristön turmelemisesta. Helsingin Sanomien (5.8.2015) mukaan syytetyt olivat myöntäneet ympäristön pilaamisen, mutta se oli heidän puolustuksensa perusteella tapahtunut viranomaisten lupien puitteissa. Asiasta kirjoittaa professori Kai Kokko Suomen ympäristöoikeustieteen blogissa. - Uutiset
8.5.2015 12.01
Professorit Kai T. Kokko ja Jukka Mähönen: Yritysten ympäristövastuuVastuusääntely on sinänsä varsin kattavaa, mutta ympäristösääntelyn yhdenmukaisuutta ja ristiriidattomuutta (koherenssia ja konsistenssia) olisi syytä edelleen kehittää vaarantamatta tietenkään itse ympäristösuojelutarkoitusta. Yritysten tehokkaan toiminnan kannalta on keskeisestä, että ympäristövastuu määräytyy ympäristösääntelyssä mahdollisimman yksiselitteisesti ja että oikeusvarmuuden näkökulmasta sääntely sisältäisi mahdollisimman vähän tulkinnanvaraisuutta ja yllätyksiä. Ympäristövastuusääntelyn selkeyttäminen yhtenäistää myös yritysten toimintaympäristöä ja yksinkertaistaa niiden ympäristöriskien hallintaa, kirjoittavat professorit Kai T. Kokko ja Jukka Mähönen Edilexissä julkaistussa Ympäristöjuridiikan artikkelissa. - Uutiset
30.10.2014 11.13
Raportti ympäristöperusoikeuden toteutumisestaYmpäristöperusoikeuksien toteutumista kartoittavassa raportissa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
– Millaisia kipukohtia tiedonsaantiin liittyy?
– Miten kehittää osallistumisjärjestelmiä?
– Mihin suuntaan muutoksenhakua tulisi kehittää?
Raportin keskeisenä tehtävänä on täsmentää ympäristöperusoikeuden sisältöä, jolloin myös ympäristöperusoikeuteen liittyvien velvoitteiden tunnistaminen on tärkeää: Kyse ei ole vain julkiseen valtaan kohdistuvasta velvoitteesta, vaan yksilöiden ja yritysten on myös tunnettava vastuunsa. Raportin ulkopuolelle on kuitenkin rajattu monia mielenkiintoisia kysymyksiä esimerkiksi yksilön vastuun osalta. Selvitys ei arvioi sitä, kuinka kaikkien vastuu huolehtia ympäristöstä toteutuu, vaan pääpaino on tutkia, kuinka viranomaistoimilla turvataan yksilöiden ja erilaisten yhteisöjen mahdollisuuksia valvoa niin heidän omaa kuin yleistäkin etua ympäristöperusoikeuden toteutumista tarkastelemalla. - Uutiset
4.6.2014 14.10
Prof. emeritus Erkki J. Hollo: Vastuu ympäristöstä aiheuttamisperiaatteen näkökulmastaYmpäristövahinkojen ennallistamisvastuuta koskevaan direktiivin perustuvaa vastuuta rajoittavat sen ulottuvuuden ja vastuutahojen määrityksen kannalta useat erityisedellytykset, minkä vuoksi direktiivi asettaa eräin poikkeuksin toiminnanharjoittajille useiden valtioiden kansallista lainsäädäntöä lievemmät vähimmäisvaatimukset. Ennallistamisvastuuta ympäristövastuudirektiivin alaan kuuluvissa tilanteissa arvioitaessa on keskeisessä asemassa lupatilanteen ja siihen liittyvien velvoitteiden tarkastelu, ei ainoastaan siltä kannalta, onko asiassa kysymys varsinaisesti ennallistamisesta ja sen kustannusvastuusta. Viranomaisella tulee olla aktiivinen rooli sekä luvan myöntämisessä ilmenneiden virheiden korjaamisessa että ennallistamisen järjestämisessä sille tavoitetasolle, minkä kulloinenkin ympäristönormi asettaa, kirjoittaa professori emeritus, OTT Erkki J. Hollo Ympäristöjuridiikka-lehdessä. - Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaLeppä, Arimo: Ympäristövahinkojen sopimusperusteinen korvaaminenYmpäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja V 2011 s. 49 – 121, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
20.11.2009 16.29
Komissiolta viimeinen varoitus Suomelle ympäristövastuuta koskevasta lainsäädännöstä Ahvenanmaan osaltaEuroopan komissio lähettää Suomelle viimeisen kirjallisen varoituksen, koska Suomi ei ole noudattanut Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiota ympäristövastuuta koskevasta lainsäädännöstä. Tuomio koskee sitä, että Suomi ei ole Ahvenanmaan osalta saattanut osaksi kansallista lainsäädäntöä direktiiviä, joka koskee ympäristövastuuta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta. - Uutiset
16.1.2009 14.13
Väitös maatalouden ympäristövastuustaOTK, VT Eero Nordbergin väitöksessä "Maatalouden ympäristövastuu - Tutkimus erityisesti peltoviljelyyn liittyvästä oikeudellisesta ympäristövastuusta ja sitä ohjaavista oikeussäännöistä ja -periaatteista" käsitellään maatalouden harjoittamiseen liittyvää vastuuta ympäristöstä erityisesti peltoviljelyn osalta. Tarkastelun kohteena ovat maatalouden ympäristöoikeudellisen ohjauksen tavoitteet ja keinot sekä niiden toteuttamiseksi annetut säädökset, näissä ilmenevät ja niitä sovellettaessa käytettävät ympäristöoikeudelliset, lähinnä EY:n perustamissopimuksen 174 artiklan, periaatteet ja yleiset oikeusperiaatteet. - Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaVuola, Lasse: Environmental due diligence viranomaisen neuvonnan, salassapidon ja vastuun kannaltaYmpäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja III 2009 s. 227 – 273, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
25.7.2008 13.45
Suomelle kanne ympäristövastuudirektiivin täytäntöönpanostaSuomi vastaanotti Euroopan komission Suomea vastaan nostaman kanteen direktiivin 2004/35/EY täytäntöönpanosta. Direktiivi koskee vastuuta ympäristövahinkojen ehkäisemisestä ja korjaamisesta. Komissio katsoo kanteessaan, ettei Suomi ole määräajassa saattanut voimaan kyseistä direktiiviä. Ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen Liisi Klobutin mukaan ympäristövastuudirektiivin täytäntöönpano on viivästynyt sen poikkeuksellisen laajuuden takia. - Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaWaris, Emil: Ennallistaminen korjaamalla – ympäristövastuudirektiivin mukainen uuden sukupolven ennallistamisvastuuYmpäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja II 2008 s. 7 – 76, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
24.9.2007 10.15
Ympäristövastuu globaaleissa tuoteketjuissaSuomen ympäristökeskuksen esiselvityksen "Ympäristövastuu globaaleissa tuoteketjuissa" tavoitteena on kuvata, mitä ympäristövastuulla eri yhteyksissä tarkoitetaan, arvioida käsitteen käyttöä ympäristöpoliittisen tutkimuksen viitekehyksenä sekä esittää tutkimustarpeita ja -hankeideoita.