-
Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Hyödyntämiskielto
- Kieltoerehdys
- Laillisuusperiaate
- Rangaistuksen mittaaminen
- Rangaistuksen määrääminen
- Rangaistusmääräysmenettely
- Rangaistusvaatimus
- Rikosasia
- Syyte
- Syytekynnys
- Syyteneuvottelu
- Syyteoikeuden vanhentuminen
- Syytesidonnaisuus
- Syyttämättä jättäminen
- Tukihenkilö
- Tunnusmerkistöerehdys
- Tunnustamisoikeudenkäynti
- Vastuusta vapauttavaa seikkaa koskeva erehdys
Syyte
- Uutiset
18.1.2021 10.30
Hovioikeus: Syyteoikeuden puuttuminen vahingonteosta otettiin huomioon viran puolesta siitä huolimatta, ettei syyksilukemiseen ollut haettu muutosta - kysymys oli ehdottomasta prosessinedellytyksestäOikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että vakuutusyhtiöllä, joka on vakuutuksen perusteella korvannut rikoksella aiheutetun vahingon ja jolle on syntynyt takautumis- eli regressioikeus vahingonaiheuttajaa vastaan, ei ole asianomistajan asemaa eikä syyteoikeutta rikoksissa, jotka kohdistuvat vakuutettuun etuuteen tai omaisuuteen (ks. esim. KKO 1934-II-243, KKO 1938-II-455 ja KKO 1940-II-368 sekä Jyrki Virolainen: Rikosprosessin osalliset. Rikosprosessioikeus II, 2004, s. 168 ja Dan Frände: Prosessioikeus, III Asianosaiset ja prosessuaalinen edustus, 1. Asianosaiset, Asianosaiset rikosprosessissa, Asianomistaja, Kirjailija päivittänyt tekstin 27.5.2016). Syyttäjä, kuin myös vastaaja, olivat HO:lle toimittamissaan lausumissa katsoneet, ettei vastaajaa olisi saanut tuomita vahingonteosta kohdassa 4. HO totesi, että syyteoikeudessa oli kysymys ehdottomasta prosessinedellytyksestä. Sen vuoksi syyteoikeuden puuttuminen oli otettu huomioon viran puolesta siitä huolimatta, ettei syyksilukemiseen ollut haettu muutosta. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen kohta 4 oli jätettävä tutkimatta ja vastaaja vapautettava tältä osin rangaistuksesta. KO:n tuomiota oli siten tältä osin muutettava. Kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista ym. koskevassa asiassa. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
13.1.2021 10.55
Hovioikeus: Edellytyksiä syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiseen kunnianloukkausasiassa ei ollut – aikaa ei voida jatkaa pelkästään esitutkinnan keston ja syyttäjän esitutkinnan rajoittamispäätöksen tekoajankohdan perusteellaRikoslain 8 luvun 4 §:n 1 kohdassa mainittu peruste syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle soveltuu vain, kun tutkintaviranomaisen omat selvitykset, hankittavat asiantuntijalausunnot tai muut vastaavat toimet ovat erityisiä ja aikaa vieviä toimenpiteitä. Käsiteltävänä olevassa asiassa epäillyn rikoksen esitutkinnan ei ole selvitetty vaativan erityisiä, aikaa vieviä tutkintatoimenpiteitä. Koska valtakunnansyyttäjän arvio poliisin ja syyttäjän toiminnan väitetystä virheellisyydestä ei ole tutkintaviranomaisen oma tutkintatoimenpide, rikoslain 8 luvun 4 §:n 1 kohdan edellytykset syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle eivät täyttyneet myöskään valtakunnansyyttäjän mahdollisten toimenpiteiden vuoksi. Syyteoikeuden vanhentumisaikaa ei voida jatkaa pelkästään esitutkinnan keston ja syyttäjän esitutkinnan rajoittamispäätöksen tekoajankohdan perusteella. (Vailla lainvoimaa 13.1.2020) - Uutiset
23.12.2020 15.30
Hovioikeus: Syyteoikeus seksuaalisesta ahdistelusta oli vanhentunutKO oli lukenut vastaajan syyksi seksuaalisen ahdistelun, jonka tekoaika oli ollut 2.10.2017. RL 20 luvun 5a § 1 momentin mukaan seksuaalisesta ahdistelusta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Siten syyteoikeus teosta oli vanhentunut kahdessa vuodessa tekopäivästä eli 2.10.2019. Haastehakemus oli annettu tiedoksi vastaajalle 7.10.2019 eli vasta sen jälkeen, kun kaksi vuotta oli kulunut syyteoikeuden vanhentumisajan alkamisesta 2.10.2017. Syyteoikeus seksuaalisesta ahdistelusta oli vanhentunut ja syyte tuli tämän vuoksi hylätä. KO:n vastaajalle tuomitsema sakko ja rikosuhrimaksu poistettiin ja vastaaja vapautettiin tuomitusta todistelukustannusten korvausvelvollisuudesta valtiolle. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
7.12.2020 13.30
Hovioikeuskaan ei jatkanut syyteoikeuden vanhentumisaikaa terveydenhoitoasiassaErittäin tärkeän yleisen edun ei voitu katsoa vaativan syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamista pelkästään sen vuoksi, että tilanteessa, jossa epäilty rikos kantelijan mukaan oli tapahtunut, oli ollut kysymys terveydenhoitotoimenpiteestä. - Uutiset
19.11.2020 11.00
Kuka oli toiminut ajoneuvon kuljettajana - hovioikeus luki maasta käännytetyn vastaajan syyksi kaksi törkeää kuolemantuottamusta yhden asemesta - vangitseminen olisi ollut kohtuutonta ja suhteellisuusperiaatteen vastaistaAsiassa oli ollut KO:ssa kyse siitä, oliko vastaaja toiminut ajoneuvon kuljettajana ja oliko hän siten syyllistynyt kuolemantuottamukseen, rattijuopumukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai näiden törkeisiin tekomuotoihin. KO oli katsonut, että asiassa oli luotettavasti näytetty, että vastaaja oli kuljettanut kolariautoa. HO hyväksyi KO:n perustelut näytön arvioinnin ja siitä tehtyjen johtopäätösten osalta. HO katsoi, ettei kysymys ollut kielletystä syytteen muuttamisesta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti vastaajan syyksi oli luettava kaksi törkeää kuolemantuottamusta yhden sijasta. Kaikkia asiassa mainittuja rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että KO:n tuomitsema 2 v 6 kk rangaistus oli riittävä ja oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetuista teoista. Tätä arviota ei muuttanut se, että Maahanmuuttovirasto oli 7.10.2020 antanut päätöksen vastaajan käännyttämisestä kotimaahansa ja maahantulokiellon määräämisestä. Vangitsemisen osalta HO totesi, että vangitsemisen edellytyksiä harkittaessa oli otettava huomioon myös, että vastaajan syyksi luetuista teoista oli kulunut lähes 3 vuotta ja että HO:n tuomio oli heti täytäntöönpanokelpoinen. Asiassa mainittuihin seikkoihin nähden vastaajan vangitseminen asian käsittelyn tässä vaiheessa olisi ollut kohtuutonta ja suhteellisuusperiaatteen vastaista. (Vailla lainvoimaa 19.11.2020) - Uutiset
12.10.2020 14.43
Viallinen magneettiporakone - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi yhtiön toimitusjohtajan työturvallisuusrikoksestaVastaajan katsottiin toimitusjohtajana ja edustajana laiminlyöneen jatkuvasti tarkkailla työolojen ja työtapojen turvallisuutta sekä selvittää ja tunnistaa työympäristöstä aiheutuvat vaaratekijät ja poistaa ne. Vastaaja oli lisäksi laiminlyönyt järjestelmällisesti selvittää ja arvioida magneettiporakoneen turvallisuuden, huolehtia magneettiporakoneen säännösten mukaisesta kunnosta ja siitä, että sen käyttö ei aiheuta haittaa tai vaaraa sillä työskentelevälle asianomistajalle. Kyseessä olevia työturvallisuusmääräysten rikkomisia ei voitu pitää työturvallisuuden kannalta vähäisinä. Vastaaja oli siten syyllistynyt työturvallisuusrikokseen. Vammantuottamusta koskevan syytteen osalta HO katsoi, että kyseessä oleva onnettomuus oli johtunut asianomistajan omasta huolimattomasta menettelystä. Vastaaja ei ollut siten huolimattomuudellaan aiheuttanut asianomistajalle ruumiinvammaa tai sairautta. Tämän vuoksi syyte vammantuottamuksesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 12.10.2020) - Uutiset
25.9.2020 13.00
Apulaisvaltakunnansyyttäjä kiinnitti aluesyyttäjän huomiota tarkkuuteen ja loogisuuteen asian rikosoikeudellisessa arvioinnissa ja päätöksen perustelemisessaApulaisvaltakunnansyyttäjä totesi, että aluesyyttäjän perustelut olivat epäillyn kavalluksen osalta virheelliset ja epäillyn väärennyksen osalta puutteelliset. Päätöksestä ei ilmennyt, minkä vuoksi A:Ita oli puuttunut väärennystahallisuus, eikä aluesyyttäjä ollut lainkaan arvioinut B:n osuutta väärennykseen. - Uutiset
24.9.2020 12.25
Hovioikeus: Laissa ei ole määräyksiä – syytteen nostamisen määräajan pidentämiselle ei ollut riittäviä perusteitaTuomioistuimen on pakkokeinolain 6 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan kumottava vakuustakavarikko, jollei syytettä nosteta neljän kuukauden kuluessa vakuustakavarikkoa koskevan määräyksen antamisesta. Saman momentin nojalla tuomioistuin voi pidentää tätä aikaa enintään neljällä kuukaudella kerrallaan. Laissa ei ole määräyksiä siitä, millä edellytyksillä määräaikaa voidaan pidentää. Asiassa oli ratkaisevaa erityisesti se, oliko syytteen nostamiselle asetetun määräajan ja vakuustakavarikon voimassaolon pidentäminen rikoskomisarion vaatimalla tavalla pakkokeinolain 1 luvun 2 §:ssä lausutun suhteellisuusperiaatteen mukaista. Valituksesta ei käynyt ilmi, miltä osin esitutkinta oli kesken ja mistä syistä asiaa ei ollut saatu selvitettyä ja saatettua syyteharkintaan 31.8.2020 mennessä. Näin ollen asiassa ei esitetty sellaista selvitystä, että syytteen nostamisen määräajan pidentämiselle olisi riittävät perusteet. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 15.00
Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Syytekynnys, todennäköiset syyt, vieraan valtion lakia koskevan selvityksen hankkiminen, ampuma-aserikosApulaisvaltakunnansyyttäjä saattoi syytteen nostamisesta päättäneen aluesyyttäjän ja syytettä pääkäsittelyssä ajaneen aluesyyttäjän tietoon käsityksensä siitä, että ampuma-aserikosasian asianmukainen hoitaminen olisi edellyttänyt selvityksen hankkimista Ranskan kansallisen lain sisällöstä. - Uutiset
9.9.2020 12.00
Oikeusasiamies: Lapsiin kohdistuneiden rikosten käsittely tulisi säätää kiireelliseksiEduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen katsoo, että olisi perusteltua säätää, että esitutkinta on toimitettava kiireellisesti, kun rikoksen asianomistaja on alle 18-vuotias lapsi. Myös syyteharkintaa ja rikosasian tuomioistuinkäsittelyä koskevia säännöksiä tulisi vastaavalla tavalla tarkistaa. - Uutiset
14.7.2020 8.10
Apulaisvaltakunnansyyttäjän kaksi ratkaisua: Esitutkinnan rajoittaminen, seksuaalirikos, ei näyttöä -perusteApulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta epäiltyä seksuaalirikosta koskevassa asiassa. Aluesyyttäjä oli tutkinnanjohtajan esityksestä päättänyt, että esitutkinta lopetetaan ei näyttöä -perusteella. - Uutiset
13.7.2020 12.40
Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Esitutkinnan rajoittaminen, kustannusperuste, vaaran aiheuttaminen ja kunnianloukkausApulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, ettei asiassa ollut edellytyksiä kustannusperusteiseen esitutkinnan rajoittamiseen ainakaan, ennen kuin oli varmistuttu siitä, ettei rikoksesta epäiltyä voitu tavoittaa ilmoittajan antamasta osoitteesta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi aluesyyttäjän päätöksen, ja päätti tutkinnanjohtajan esityksen perusteella lopettaa epäiltyjen rikosten esitutkinnan esitutkintalain 3 luvun 10 §:n 1 momentin mukaisella vähäisyysperusteella. - Uutiset
26.6.2020 9.03
Hovioikeus: Lukijakommentin lehden verkkosivuilla kirjoittanut ei syyllistynyt laittomaan uhkaukseen - estettä tutkia haastehakemuksen mukaista syytettä ei ollut, vaikka vastaaja oli esitutkinnassa kuultu epäiltynä kunnianloukkaukseenAsiassa oli riidatonta, että MV-lehden verkkosivuilla oli 30.7.2016 julkaistu asianomistajaa koskeneeseen artikkeliin liittynyt lukijakommentti ”toivottavasti ton raiskais joku matu” ja että kommentti oli kirjoitettu käyttäen vastaajan Facebook-profiilia. HO:ssa oli vastaajan valituksen johdosta kysymys ensinnäkin siitä, oliko syyttäjä voinut sanotun kirjoituksen perusteella vaatia KO:ssa vastaajalle rangaistusta laittomasta uhkauksesta, vaikka vastaaja oli esitutkinnassa kuultu epäiltynä kunnianloukkaukseen ja oliko KO siten voinut tutkia syyttäjän rangaistusvaatimuksen. Mikäli estettä syytteen tutkimiselle ei ollut, asiassa oli arvioitava, täyttikö syytteessä kuvattu menettely laittoman uhkauksen tunnusmerkistön ja mikäli näin oli, oliko vastaaja tekijänä syyllistynyt sanottuun rikokseen. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
25.6.2020 11.15
Korkeimman oikeuden ratkaisu syytesidonnaisuudestaSyyttäjä oli vaatinut A:lle rangaistusta kavalluksesta, koska A oli anastanut hallussaan olevia varoja käyttämällä tilillään olevia B:n varoja omiin tarkoituksiinsa. Hovioikeus katsoi, että A:n tilillä olleet varat olivat muuttuneet siviilioikeudellisesti A:n omaisuudeksi ja luki A:n syyksi kavalluksen sillä perusteella, että A oli jättänyt tilittämättä B:lle varojen arvon. Kysymys syytesidonnaisuudesta. - Uutiset
10.6.2020 13.30
Hovioikeus: Kun syyttäjä oli luopunut syytteestä näytön puuttumisen vuoksi, olisi käräjäoikeuden tullut hylätä syyte eikä jättää sitä sillensä – asiassa kyse myös ampuma-aserikoksesta ja takavarikostaTilanteessa, jossa syyttäjä luopuu syytteestä näytön puuttumisen tai riittämättömyyden vuoksi, kuten nyt käsillä olevassa tapauksessa, on syyte hylättävä. On myös vastaajan edun mukaista saada hylkäävä ratkaisu, joka saa oikeusvoiman toisin kuin sillensä jättämistä koskeva ratkaisu. Ampuma-aserikoksen osalta johtopäätöksenä KRP:n lausunnossa oli todettu, että kaasupistooli oli luvanvarainen, toimintakuntoinen alkuperäisessä kunnossa oleva kaasupistooli. Lausunnon perusteella hovioikeus katsoi, että kysymys oli ampuma-aselain 18 §:n 1 momentin mukaisesta luvanvaraisesta ampuma-aseesta. A oli siten pitämällä luvattomasti hallussaan syytteessä mainittua kaasuasetta syyllistynyt ampuma-aserikokseen. Tässä arvioinnissa ei ollut merkitystä sillä, että asetta ei ole havaittu yritetyn muuntaa luotipatruunoita ampuvaksi aseeksi. (Vailla lainvoimaa 10.6.2020) - Uutiset
8.6.2020 12.00
Hovioikeus: Asianomistajalla ei ollut oikeutta hakea syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamista puuttuvan puhevallan takiaKoska asianomistaja ei ollut ilmoittanut rikosta vamman tuottamisesta syytteeseen pantavaksi, hänellä ei ollut oikeutta ajaa syytettä. Ensisijainen syyte oikeus myös asianomistajarikoksissa on syyttäjällä. Kantelu hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
8.6.2020 8.28
Syyttäjälaitoksen Akkusastoori-lehti: Etäoikeudenkäynnit – etäsyyttäminen on tullut jäädäkseenSyyttäjälaitos teki koronaepidemian aikana ison digiloikan. Valtaosa työntekijöistä siirtyi etätöihin, ja rikosasioiden käsittelyä alettiin hoitaa videoyhteyksien avulla. Kaksi kokenutta etäsyyttäjää kertoo, miten Syyttäjälaitos tuki työntekijöitään muutoksessa, ja mitä yllättäviä haasteita etäoikeudenkäynneissä on tullut vastaan. - Uutiset
28.5.2020 7.09
Lakiluonnos laittoman uhkauksen syyteoikeudesta lausunnoille 10. elokuuta saakkaOikeusministeriössä on valmistunut luonnos hallituksen esitykseksi laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi. Laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.
– Suomessa on valitettavasti lisääntynyt toiminta, jossa eri tavoin häiritään ja uhkaillaan työtään tai luottamustointaan hoitavia ihmisiä. Tähän ilmiöön on tärkeää puuttua, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. - Uutiset
23.4.2020 13.00
Hovioikeus: Kavallusta koskevan kanteensa peruuttanut oli velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulutAsiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että kanteen (syytteen) peruuttanut asianomistaja oli velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut, koska asiassa ei ollut tuotu esiin erityisiä syitä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin. KO:n tuomio kumottiin oikeudenkäyntikuluja koskevalta osin. (Vailla lainvoimaa 23.4.2020) - Uutiset
27.3.2020 14.35
Apulaisvaltakunnansyyttäjältä moitteet aluesyyttäjälleRiittävä esitutkinta, päätös syyttämättä jättämisestä, syyttämättäjättämispäätöksen perusteleminen, valtakunnansyyttäjän ohjeiden noudattaminen, syyttäjänmääräys