Perintö
- Uutiset
10.6.2021 13.00
MML: Oletko perinyt kiinteistön? Nyt voit hakea lainhuutoa sähköisestiMaanmittauslaitoksen asiointipalvelussa on julkaistu uusia lainhuutohakemuksia. Henkilöasiakkaana voit jatkossa hakea lainhuutoa, kun olet saanut kiinteistön esimerkiksi perinnönjaossa, osituksen perusteella tai testamentilla. - Uutiset
9.6.2021 11.30
Kuolinpesä ja omankädenoikeus - hovioikeus arvioiVastaaja oli syyllistynyt omakädenoikeuteen alkaessaan purkaa kuolinpesän omistamalla kiinteistöllä sijaitsevaa ja kiinteistöön liitettyä autonmaalausuunia ilman kiinteistön omistajan lupaa. Sopimuksen vastaista toimintaa ei kuitenkaan tullut arvioida omankädenoikeutena, vaan mahdollisena sopimusrikkomuksena. Asiassa mainituin perustein KO:n syyksilukemista oli muutettava siten, että syyte oli hylättävä siltä osin kuin vastaajan syyksi oli luettu toimiminen vastoin KO:n 23.1.2017 vahvistamaa sovintoa. Muilta osin syyksilukemista ei ollut syytä muuttaa. Oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta oli 60 ps. Kuolinpesän vaatimus uunin uudelleen rakentamisesta aiheutuneen vahingon korvaamisesta oli ennenaikainen ja se hylättiin. (Vailla lainvoimaa 9.6.2021) - Uutiset
3.6.2021 9.20
Hovioikeus pohti oliko perillinen luopunut perinnöstä velkojia sitovastiRA oli osallistunut PA:n jälkeen toimitettuun perunkirjoitukseen, toiminut perukirjassa mainittuna pesänilmoittajana ja -hoitajana, merkinnyt itsensä perukirjaan kuolinpesän osakkaaksi, laatinut kuolinpesän veroilmoituksia sekä maksanut hänelle määrätyn perintöveron. Mikään edellä mainituista toimista ei yksinään osoita, että hän olisi ottanut perinnön vastaan. Arvioitaessa näitä toimia kuitenkin kokonaisuutena ja ottaen huomioon perittävän kuoleman ja perinnöstä luopumisilmoituksen tekemisen välillä kulunut huomattavan pitkä noin 23 vuoden aika ja se, että RA ei ollut hakenut lykkäystä tai muutosta hänen ilmoittamastaan perintöosuudestaan hänelle määrätyn perintöverotuksen osalta, sekä se, mitä hovioikeuden päätöksessä on todettu yleisen oikeusvarmuuden kannalta merkityksellistä näkökohdista, ei asiaa voitu arvioida muutoin kuin että RA:lla oli ollut tahto vastaanottaa perintö PA:n jälkeen sekä sitoutua perinnöstä johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. RA oli edellä kuvatuin tavoin toimiessaan ottanut perintökaaren 17 luvun 2 a §:ssä tarkoitetulla tavalla vastaan perinnön PA:n jälkeen. Hän ei siten ollut 2.6.2016 allekirjoittamallaan ja 8.6.2016 Hämeen maistraattiin talletetulla luopumisilmoituksellaan voinut enää velkojiaan sitovasti luopua sanotusta perinnöstä. (KKO:2023:44) - Uutiset
27.5.2021 16.00
Hovioikeus: Isyydestä oli esitetty riittävän vakuuttava ja luotettava näyttöLapsen äidin kertomus hänen ja miehen seurustelusuhteesta sekä hänen raskaaksi tulemisestaan seurustelusuhteen aikana oli ollut yksityiskohtainen ja selkeä eikä asiassa ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta hänen kertomuksensa luotettavuutta olisi ollut aihetta epäillä. Kirjallisena todisteena esitetystä elatussopimuksesta ilmeni, että mies oli allekirjoittanut elatussopimuksen 29.5.1952 ja sitoutunut siinä suorittamaan lapselle elatusapua siihen saakka, kunnes tämä täyttää 17 vuotta. Miehen sitoutuminen mainittuun pitkäkestoiseen elatusvastuuseen jo ennen lapsen syntymää osoitti, että mies ja lapsen äiti olivat olleet sukupuoliyhteydessä ja että mies oli pitänyt itseään lapsen isänä. Kirjallisina todisteina esitetyt valokuvat ja postikortit osoittivat, että mies ja lapsi olivat tavanneet ja mies oli pitänyt lapseen yhteyttä lähettämällä tälle postikortteja. Yhteydenpidolle ei ollut ilmennyt muuta aihetta kuin heidän välinen isä-lapsi-suhde. Asiassa mainittuja seikkoja ja asiassa vastaanotettua näyttöä kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että asiassa oli esitetty riittävän vakuuttava ja luotettava näyttö siitä, että mies on lapsen isä. (Vailla lainvoimaa 27.5.2021) - Uutiset
21.5.2021 15.00
Hovioikeus: Alzheimerin taudin vuoksi testamentin tekemiseen oli vaikuttanut tekijän sieluntoiminnan häiriöHovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin selvitetyksi, että A:lta oli hänen sairastamansa keskivaikean Alzheimerin taudin vuoksi puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen hänen tehdessään 31.5.2005 allekirjoitetun testamentin ja että testamentin tekemiseen oli siten vaikuttanut A:n sieluntoiminnan häiriö. Testamentti oli sen vuoksi pätemätön kantajiin nähden. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että testamentti oli, kuitenkin vain kantajiin nähden, pätemätön myös sen vuoksi, että B oli taivuttanut A:n tekemään testamentin käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa. (Vailla lainvoimaa 21.5.2021) - Uutiset
10.5.2021 11.00
Erimielinen hovioikeus velvoitti testamentin toimeenpanijan korvaamaan kuolinpesälle perusteettomista toimenpiteistä aiheutuneen vahingonAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja ylittänyt toimivaltansa, kun hän oli laatinut omaisuuden erotteluun liittyviä asiakirjoja ja oliko hän mainitulla menettelyllään aiheuttanut kuolinpesälle kannevaatimuksen mukaisen vahingon. Näyttötaakka vastaajan menettelystä aiheutuneeksi väitetystä vahingosta oli vahingonkorvausta vaativalla valittajalla. HO katsoi, että vastaaja oli ryhtyessään omaisuuden erottelua koskeviin toimiin ylittänyt toimivaltansa A:n testamentin toimeenpanijana. HO katsoi edelleen, että erottelua valmistelevat toimenpiteet olivat asiassa mainittuihin seikkoihin nähden olleet selvästi tarpeettomia. Kun toimenpiteet olivat olleet testamenttimääräykset huomioon ottaen selvästi tarpeettomia, HO katsoi, että vastaaja oli toiminut törkeän huolimattomasti. Ainakaan huolimattomuutta ei voitu pitää lievänä. Hän oli siten velvollinen korvaamaan A:n kuolinpesälle perusteettomista toimenpiteistä aiheutuneen vahingon. Vahingon määrä oli tarpeettomista toimenpiteistä laskutettu ja kuolinpesän tililtä veloitettu 2.800 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.5.2021) - Uutiset
30.4.2021 10.37
Hallinto-oikeus: Testamentissa määrätyt sekä ensisijainen että toissijainen hallintaoikeus olivat tulleet otetuksi huomioon riittävällä tavallaVuonna 1941 syntynyt A ja vuonna 1944 syntynyt B olivat testamentissaan määränneet, että eloonjäänyt puoliso saa omistusoikeuden ensiksi kuolleen rahavaroihin ja elinikäisen hallintaoikeuden muuhun omaisuuteen ja että molempien kuoltua heidän vuonna 1973 syntynyt poikansa C saa puolet omaisuudesta ja C:n vuosina 2003 ja 2004 syntyneet lapset D ja E puolet omaisuudesta tasaosuuksin sekä C elinikäisen hallintaoikeuden koko omaisuuteen. Asiassa oli D:n valituksen perusteella ratkaistavana, oliko hänen saamastaan perinnöstä tehty hallintaoikeusvähennys määrältään liian pieni, kun sen laskemisessa vuotuiseen tuottoon perustuen oli käytetty asiassa mainittua kerrointa 12. HAO totesi, että B oli elinikäisen hallintaoikeuden saadessaan ollut 71-vuotias ja C tuolloin 43-vuotias. Hallintaoikeuden arvo oli perintöverotuksessa määritetty soveltamalla kyseisestä kertoimesta C:n iän mukaista ja samalla tuolle kertoimelle laissa säädettyä suurinta arvoa. HAO katsoi, että testamentissa määrätyt sekä ensisijainen että toissijainen hallintaoikeus olivat tulleet otetuksi huomioon riittävällä tavalla. Oikaisulautakunnan päätöksen ja perintöverotuksen muuttamiseen ei siten ollut syytä. (Ei lainvoim. 30.4.2021) - Uutiset
12.3.2021 11.15
Hovioikeus arvioi VJL 10 a §:n painavia syitä toisin kuin käräjäoikeus ja myönsi perinnöstä kahdesti luopuneelle velkajärjestelynPunnitessaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä vahvasti puoltavat seikat eli hakijan toimet velkojen maksamiseksi, velkaantumisesta kulunut aika, hakijan henkilökohtaiset olosuhteet ja velkajärjestelyn merkitys hänen kannaltaan muodostavat painavan syyn aloittaa velkajärjestely yleisestä esteestä huolimatta. Koska vahvoja vastaan puhuvia seikkoja ei ollut olemassa, hakijalle voitiin myöntää velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
9.3.2021 11.25
Hovioikeus: Testamentin peruuttaminen voitiin julistaa pätemättömäksiKO oli katsonut, että asiassa näyttövelvollisuudesta testamentin moiteasioissa lausuttu soveltui myös testamentin peruuttamistahdonilmaisun pätemättömyyskanteeseen. KO oli katsonut kantajien kanteesta selvitetyksi, ettei J ollut 26.8.2014 ollut muistisairaudestaan johtuneen sieluntoiminnan häiriön vuoksi kelpoinen peruuttamaan testamenttiaan ja että hänet oli siihen johdateltu käyttäen hyväksi hänen alentunutta oikeustoimikykyään ja tahdonheikkouttaan. Koska kantajien väittämä testamentin peruuttamistahdonilmaisun pätemättömyys oli tullut näytetyksi, kannekohta 1 oli siten hyväksyttävä ja testamentin peruuttaminen oli julistettava pätemättömäksi. HO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n ratkaisun perusteluineen. Aihetta KO:n tuomion muuttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 9.3.2021) - Uutiset
2.3.2021 8.00
Hovioikeuden ratkaisu osituksen ja perinnönjaon moitteesta - Uutiset
12.2.2021 9.17
KKO: Koska hallintaoikeus ei ollut enää voimassa, pesänselvittäjä ja asianajotoimisto eivät olleet vahingonkorvausvelvollisia sillä perusteella, että pesänselvittäjä olisi menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta hallintaoikeutta huomioonB oli saanut kiinteistön lahjana äidiltään A:lta ja perintönä isältään elinikäisen hallintaoikeuden jäädessä A:lle. A oli terveydentilansa vuoksi muuttanut pois kiinteistöltä. Kiinteistötietojärjestelmän merkintä A:n hallintaoikeudesta oli sittemmin A:n ja B:n yhteisestä hakemuksesta poistettu. B oli tämän jälkeen myynyt kiinteistöstä määräaloja, joiden kauppahinta oli jäänyt B:lle.
B:n kuoltua hänen kuolinpesäänsä määrätty pesänselvittäjä ei ollut pesänselvityksessä nostanut esiin kysymystä siitä, oliko A:lla vielä hallintaoikeus kiinteistöön. A vaati pesänselvittäjältä ja asianajotoimistolta vahingonkorvausta sillä perusteella, että pesänselvittäjä oli menetellyt huolimattomasti luovuttaessaan omaisuuden perinnönjakoon ottamatta A:n hallintaoikeutta huomioon.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että A:n menettelyn perusteella hänen voitiin katsoa luopuneen hallintaoikeudestaan, eikä hallintaoikeus siten ollut ollut pesänselvityshetkellä enää voimassa. Edellytyksiä vahingonkorvauksen tuomitsemiselle ei sen vuoksi ollut. - Uutiset
8.2.2021 8.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan esteellisyydestä lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössäKäräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.10
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävät tuli erottaa riitaisessa kuolinpesässäKuolinpesän osakkaiden välit olivat tulehtuneet ja osa osakkaista koki pesänselvittäjän A:n toimet pesän selvityksessä puolueellisiksi. Päätöksessä mainitut seikat puolsivat pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävän erottamista ja B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi. B:n määräämistä asiassa pesänjakajaksi puolsi hieman myös enemmistöperiaate. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
22.12.2020 11.00
Päivitetty ohje: Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessaVerohallinnon ohjeessa käsitellään käyvän arvon määrittämistä perintö- ja lahjaverotuksessa. Ensisijaisena tavoitteena on, että käytännöt ja menettelyt käyvän arvon antamiseksi ovat valtakunnallisesti yhtenäisiä. Ohjeessa kuvataan perintö- ja lahjaverotuksessa tapahtuvassa arvonmäärittämisessä yleisesti käytettäviä periaatteita, erilaisia arvonmääritysmenetelmiä sekä yksittäisten omaisuuserien käyvän arvon määrittämistä. Ohjeen päivitettyä versiota sovelletaan niihin perintö- ja lahjaverotusasioihin, joissa verovelvollisuus on alkanut 1. tammikuuta 2021 tai sen jälkeen. - Uutiset
10.12.2020 10.56
Keskusverolautakunta: Kun testamentin nojalla saatujen yhdysvaltalaisten pörssiyhtiöiden osakkeille ei ollut vahvistettu arvoa, osakkeiden hankintamenona voitiin hakijan verotuksessa vähentää hankintameno-olettamaHakemuksen mukaan hakija oli saanut testamentilla yhdysvaltalaisten pörssiyhtiöiden osakkeita. Hakija oli tehnyt perintöosuudestaan Verohallinnolle perintöveroilmoituksen, jossa hakija oli ilmoittanut kyseisen omaisuuden arvoksi 683 827,21 euroa. Verohallinnon perintöveropäätöksessä hakijan saaman perintöosuuden käyväksi arvoksi oli katsottu 0,00 euroa. Päätöksen perustelujen mukaan Yhdysvalloissa sijainneesta perittävästä varallisuudesta ei tullut Suomessa perintöveroa maksettavaksi, koska perinnönjättäjä oli kuolinhetkellään Yhdysvaltojen kansalainen tai hänellä oli kotipaikka Yhdysvalloissa. Kun otettiin huomioon TVL 47 §:n 1 momentin sanamuoto, KVL katsoi, että lainkohdassa tarkoitetuksi perintö- ja lahjaverotuksessa käytetyksi verotusarvoarvoksi voitiin hyväksyä vain sellainen arvo, joka oli veroviranomaisen vahvistama. Kun hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa kyseessä olleille osakkeille ei ollut vahvistettu mainitussa lainkohdassa tarkoitettua arvoa, voitiin hakijan verotuksessa osakkeiden hankintamenona vähentää TVL 46 §:n 1 momentissa tarkoitettu hankintameno-olettama. Ennakkoratkaisu verovuosille 2020-2021. (Huom! KHO on kumonnut päätöksen 6.9.2021, ks. KHO:2021:120) - Uutiset
2.12.2020 7.00
Uusi kannanotto: Perintö- ja lahjaverotuksen erityisten ilmoittamisvelvollisuuksien täyttäminenMiten ilmoittamisvelvollisuus eräissä perintö- ja lahjaverotuksen erityistilanteissa täytetään? - Uutiset
25.11.2020 11.19
Hovioikeus poisti asianajajalle annetun huomautuksenTapaohjeiden kohdan 7.1 mukaan asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta vastapuolelle kohtuullista harkinta-aikaa sekä tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen. Käsiteltävänä olevassa asiassa oli kysymys siitä, oliko AA toiminut tapaohjeiden kohdan 7.1 vastaisesti nostamalla testamentin moitekanteen ilmoittamatta vastapuolille asiakkaidensa vaatimuksia. Asiassa mainituilla perusteilla valvontalautakunnan ratkaisu oli kumottava ja AA:lle kurinpidollisena seuraamuksena annettu huomautus oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 25.11.2020) - Uutiset
24.11.2020 13.00
Kuolinpesä hävisi muutoksenhakunsa perusteettoman edun palauttamisesta - hovioikeus oli erimielinenKuolinpesän kanteessa oli kyse siitä, oliko vastaaja saanut perusteetonta etua saadessaan omistukseensa 1/2 asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista maksamatta osaakaan myyjälle maksetusta kauppahinnasta tai kauppaan liittyvästä varainsiirtoverosta. HO katsoi, ettei vastaajan saamaa taloudellista etua voitu pitää perusteettomana. Käyttöoikeuden haltijan ei ollut myöskään vastattava kauppahinnan sijasta asunto-osakkeiden omistajilta perittävistä rahoitusvastikkeista. Sillä, että asunnon laskennallinen tuotto ylitti rahoitusvastikkeen määrän, ei ollut asian arvioinnissa merkitystä. Kuolinpesän oli siten vastattava omistusosuuteensa kohdistuvista rahoitusvastikkeista. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perusteluineen tältäkin osin. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei kuolinpesä ollut esittänyt selvitystä siitä, että kysymys olisi ollut muusta kuin lahjasta. Kaikki asiassa esitetty, kuten A:n vastaajalle testamentillaan määräämä käyttöoikeus omaan puolikkaaseensa osakkeita sekä selvitys vastaajan ja A:n taloudellisista oloista ja muista olosuhteista tuki sitä käsitystä, että A oli tarkoittanut lahjoittaa asunto-osakkeet vastaajalle tämän asumisen turvaamiseksi. Vastaajan saamaa taloudellista etua ei voitu pitää perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
14.10.2020 10.52
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi ulkomailla asuvalle edunvalvojan kuolinpesän pesänselvitykseen ja perinnönjakoon liittyvissä asioissa mukaan lukien testamentin tiedoksiannon vastaanottamiseen tarvittavat toimetHO totesi, että vaikka asiaan osallinen A ei itse kokisi tarpeelliseksi osallistua X:n kuolinpesän asioihin, oli joka tapauksessa tarpeen, että hänen oikeuttaan kuolinpesän osakkaana valvotaan. Tähän nähden oli perusteltua, että poissa olevalle A:lle määrätään edunvalvoja. Näin ollen holhoustoimilain 10 §:n 2 kohdan edellytykset edunvalvojan määräämisen tarpeelle olivat täyttyneet. KO:n päätös oli kumottava, ja A:lle oli määrättävä edunvalvoja hakemuksen mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 14.10.2020) - Uutiset
9.9.2020 16.00
Lupa aseiden hallussapitoon oli ollut isällä vain tyttären nuoren iän vuoksi - hovioikeus jätti menettämisseuraamuksen tuomitsemattaAseilla oli merkitystä vastaajan tyttärelle, joka oli saanut toisen niistä perintönä isoisältään ja hankkinut toisen itse sekä käytti niitä molempia harrastustoiminnassaan. Lupa näiden aseiden hallussapitoon oli ollut hänen isällään vain tyttären nuoren iän vuoksi. Kun menettämisseuraamukset oli jätetty tuomitsematta, määrättiin aseet luovutettavaksi tyttärelle, jollei sille ole muuta estettä. HO katsoi myös rangaistusseuraamuksen osalta toisin kuin vastaajan rangaistukseen tuomitsematta jättänyt KO. HO katsoi, ettei tekoa voitu pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, kun vastaaja oli pitänyt luvatta hallussaan kahta haulikkoa hallussapitoluvan päätyttyä noin kuukauden. Vastaaja tuomittiin 10 ps. rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 9.9.2020)