-
Rikos yleistä järjestystä vastaan
- Alueloukkaus
- Arpajaisrikos
- Eläinsuojelurikos
- Eläintenpitokielto
- Hautarauhan rikkominen
- Ilkivalta
- Julkinen kehottaminen rikokseen
- Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
- Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen
- Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle
- Laiton naamioituminen
- Laittoman maahantulon järjestäminen
- Luvaton turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittaminen
- Mellakka
- Omankädenoikeus
- Rahankeräysrikos
- Rahapelirikos
- Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
- Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
- Sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken
- Uhkapelin järjestäminen
- Uskonnonharjoituksen estäminen
- Uskonrauhan rikkominen
- Valtionrajarikos
- Väkivaltakuvauksen levittäminen
- Yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen valmistelu
Eläinsuojelurikos
- Uutiset
6.2.2017 16.00
Hovioikeus pohti eläintenpitokiellon laajuutta ja pituuttaKäräjäoikeus oli tuominnut A:n eläinsuojelurikoksesta 50 päiväsakkoon sekä hevosia koskevaan eläintenpitokieltoon kolmeksi vuodeksi. Hovioikeus totesi, että koska lain esitöiden mukaisesti tilanteessa, jossa eläin on jouduttu lopettamaan, tulisi ensisijaisesti harkittavaksi kaikkiin eläinlajeihin kohdistuva eläintenpitokielto, ei A:n vaatimaa hevosia koskevan eläintenpitokiellon määräämättä jättämistä voitu pitää yleisen oikeuskäytännön mukaisena ratkaisuna eikä käräjäoikeuden ratkaisua tullut siten muuttaa. (Vailla lainvoimaa 6.2.2017) - Uutiset
1.2.2017 14.12
Kennel- ja löytöeläintoimintaa harjoittaneille ehdollista vankeutta eläinsuojelurikoksestaKoska vastaajien laiminlyönnit olivat kohdistuneet suureen määrään eläimiä (70 - 120 koiraa ja 5 kissaa) ja jatkuneet pitkään, käräjäoikeus katsoi, etteivät teot olleet sakolla sovitettavissa. Oikeudenmukainen ja yleisen rangaistuskäytännön mukainen seuraamus vastaajien syyksi luetuista teoista oli lyhyt ehdollinen vankeusrangaistus. Käräjäoikeus tuomitsi vastaajat 30 päivän ehdolliseen vankeuteen, määräsi heille 3 vuoden eläintenpitokiellon sekä tuomitsi ne koirat ja kissat jotka olivat vastaajilla päätöstä annettaessa, valtiolle menetetyksi. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2017) - Uutiset
25.1.2017 11.06
Hovioikeus arvioi taljajousella hevoselle aiheutettua vahinkoa – ei vahingonteko vaan yksin eläinsuojelurikosAsiassa jäi esitetyn todistelun perusteella se varteenotettava mahdollisuus, että kyse oli A:n kertomalla tavalla maalitaulun ohi lentäneen nuolen aiheuttamasta vahingosta, mitä A ei voinut pitää varsin todennäköisenä tekonsa seurauksena. Siten syyte vahingonteosta oli hylättävä. Ottaen huomioon ampumiseen liittyneet riskit sekä mahdollisten vahinkojen vakavuus ja todennäköisyys, hovioikeus katsoi, että A oli törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttanut asianomistajien omistaman hevosen vamman. A oli siten syyllistynyt syytteessä kuvattuun eläinsuojelurikokseen. Tekoa ei ollut pidettävä vähäisenä. (Vailla lainvoimaa 25.1.2017) - Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaRatamäki, Outi: Suurpetojen salametsästys eläinsuojelurikoksena – empiirinen analyysi käräjäoikeuden tuomioistaYmpäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja X 2017 s. 345 – 391, Muu kirjoitus
- Uutiset
5.10.2016 13.35
Hovioikeus puolitti käräjäoikeuden sakkotuomion eläinsuojelurikoksessa 30 päiväsakkoon ja lyhensi eläintenpitokiellon viidestä vuodesta puoleentoista vuoteenHovioikeus totesi, että ottaen huomioon eläintenpitokieltoa koskeva oikeuskäytäntö ja se, että laiminlyöntien yhtenä syynä olivat A:n esittämin ja käräjäoikeuden toteamin tavoin olleet hänen henkilökohtaiset olosuhteensa, hovioikeus harkitsi kohtuulliseksi eläintenpitokiellon pituudeksi puolitoista vuotta. (Vailla lainvoimaa 5.10.2016) - Uutiset
12.5.2016 15.31
Hovioikeus korotti kolmea lokinpoikasta rikkalapiolla huitoneen rangaistusta 40 päiväsakkoon ja toisin kuin käräjäoikeus määräsi hänet myös eläintenpitokieltoonA oli riidattomasti vahingoittanut lentokyvyttömiä lokinpoikasia mukaansa ottamallaan rikkalapiolla. A oli ilmoittanut, että häntä vaivannut unettomuus oli johtanut harkitsemattomaan tekoon. A:n ilmoitusta hänen unettomuudestaan ei ollut aihetta epäillä. Tekovälineen käyttö kuitenkin osoitti, että A ei ollut syyllistynyt tekoon harkintakyvyttömyyttään tai pikaistuksissaan. Teko-olosuhteet ja rauhoitettujen ja puolustuskyvyttömien lintujen vahingoittuminen huomioon ottaen A:lle tuomittua sakkorangaistusta oli korotettava. Oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi luetusta teosta oli 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 12.5.2016) - Uutiset
12.5.2016 8.00
Hovioikeus: 60 päivän ehdollinen vankeus ja 5 vuoden eläintenpitokielto eläinsuojelurikoksesta poikkesi liikaa oikeuskäytännöstä – 80 päiväsakkoa sekä vuoden ja 6 kuukauden eläintenpitokieltoHuomioon ottaen yleinen oikeuskäytäntö ja se, ettei teosta esitetty aiheutuneen eläimille vähäistä suurempaa haittaa, hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus oli liian ankara. Hovioikeus arvioi oikeudenmukaiseksi
rangaistukseksi 80 päiväsakkoa. Ottaen huomioon muun muassa se, että käräjäoikeuden määräämä eläintenpitokielto poikkesi pituudeltaan yleisestä oikeuskäytännöstä, hovioikeus katsoi, että A:lle määrättyä eläintenpitokieltoa oli lyhennettävä. Suhteessa A:n menettelyyn hovioikeus arvioi kohtuulliseksi eläintenpitokiellon pituudeksi vuoden ja kuusi kuukautta. (Vailla lainvoimaa 11.5.2016) - Uutiset
15.4.2016 10.10
Hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen vain lievään eläinsuojelurikokseen – aiemmin tuomittu uhkasakko otettiin huomioon rangaistusta lieventävänä seikkanaHovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, ettei uhkasakkoa voitu myöskään Engel-kriteerien kokonaisarvioinnin perusteella pitää rikosoikeudellisena rangaistuksena, joten uhkasakko ei muodostanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa ja perustuslain 21 §:n 2 momentissa tarkoitettua estettä samaa tekoa koskevan rikossyytteen tutkimiselle. Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus kuitenkin otti A:lle tuomitun uhkasakon rikoslain 6 luvun 7 §:n 1 kohdan nojalla rangaistusta lieventävänä seikkana huomioon. Käräjäoikeuden tuomitsema 55 päiväsakkoa alennettiin 30 päiväsakkoon. (Vailla lainvoimaa 14.4.2016) - Uutiset
11.12.2015 13.13
Monet metsästäjät luulevat edelleen virheellisesti että kissa on lainsuojaton. Hovioikeus: Tuntemattomaksi ja villiintyneeksi väittämäänsä kissaa pienoiskiväärillä ampunut syyllistyi eläinsuojelurikokseen ja vahingontekoon – asekin meni valtiolleA oli ampunut pienoskiväärillä vajaan 30 metrin etäisyydeltä kohti kissaa lopettaakseen tämän. Asiassa ei osoitettu, että A olisi sinänsä tarkoituksellisesti pyrkinyt pahoinpitelemällä aiheuttamaan kissalle tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa. A:n oli kuitenkin täytynyt käsittää, että kissaa kohti ampumisesta tältä etäisyydeltä ja täten pahoinpitelemisestä aiheutuu kissalle vammoja. A oli siten tahallaan pahoinpitelemällä aiheuttanut kissalle tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa. Eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta asiassa ei ollut merkitystä sillä, oliko kyseessä lemmikkieläin vai villiintynyt kissa. A oli ampunut kissaa vajaan 30 metrin etäisyydeltä, joten eläin ei ollut eläinsuojeluasetuksen 30 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin kiinni tai hallinnassa eikä sitä oltu yritetty lopettaa eläinsuojeluasetuksen 32 §:ssä tarkoitetuin tavoin eläinlääkärin toimesta tai ampumalla aivoihin taikka käyttämällä kaasua, ja tavalla, joka aiheuttaa välittömän tajunnan menetyksen ja kuoleman. A oli menettelyllään syyllistynyt eläinsuojelurikokseen. Teon aikana vallinneet olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen A:n omistaman aseen tuomitseminen valtiolle menetetyksi ei ollut tässä tapauksessa kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 11.12.2015) - Uutiset
9.9.2015 11.03
Nautojen hoidon laiminlyönnistä sakkorangaistus ja eläintenpitokieltoVastaaja, joka oli jättänyt tilallaan olevat naudat tarpeellista hoitoa ja ravintoa vaille ja muutoinkin eläinsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti kohdellut 24 päistä nautakarjaansa ainakin tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttaen, tuomittiin eläinsuojelurikoksesta 60 päiväsakon rangaistukseen ja eläintenpitokieltoon nautojen osalta 21.12.2016 asti. Nautaeläimet tuomittiin valtiolle menetetyksi. (Vailla lainvoimaa 9.9.2015) - Uutiset
8.7.2015 13.06
Hovioikeus: Pelkkä maatalousyhtymän osakkuus ei muodostanut vastuuta eläinten hyvinvoinnista eikä maataloustukien menetys oikeuttanut rangaistuksen lieventämiseenAsiassa esitetyn näytön perusteella hovioikeus katsoi, että A:n vastuulla oli ollut karjan hoitaminen ja karjaan liittyvän kirjanpidon tekeminen. B ei ollut osallistunut karjan hoitamiseen. Asiassa ei näytetty, että B olisi muutoinkaan ollut tietoinen eläinten olosuhteista ja kunnosta. Hovioikeus katsoi, että tällaisessa tilanteessa pelkkä maatalousyhtymän osakkuus ei vielä muodostanut vastuuta eläinten hyvinvoinnista. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tuomiosta aiheutuvat säännönmukaiset ja ennakoitavissa olevat seuraamukset eivät oikeuta rangaistuksen lieventämiseen. Hovioikeus katsoi, että A:lle tuomiosta aiheutuva tukien menetys ei ollut tässä tapauksessa sellainen poikkeuksellinen ja ennakoimaton seikka, joka oikeuttaisi rangaistuksen lieventämiseen. Koska tukien menetys ei ollut sellainen tuomiosta aiheutuva seuraus, joka oikeuttaisi rangaistuksen lieventämiseen, se ei myöskään muodostanut perustetta, jonka nojalla A olisi voitu jättää rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 8.7.2015) - Uutiset
23.6.2015 10.19
Afgaaninvinttikoiraa ja suomenajokoiraa ei olisi tullut pitää talvella pitkää aikaa ulkona lämmittämättömässä kopissa ja nälässä - tuomio eläinsuojelurikoksestaVastaajien katsottiin syyllistyneen törkeään huolimattomuuteen laiminlyödessään huolehtia suomenajokoiran ja afgaaninvinttikoiran riittävästä ravinnosta ja siitä, että suomenajokoira- ja afgaaninvinttikoirarotuisilla koirilla olisi ollut ulkona tarhassa määräysten mukainen lämmitetty koppi. Vastaajat syyllistyivät eläinsuojelurikokseen ja heidät määrättiin vuoden mittaiseen eläintenpitokieltoon. (Vailla lainvoimaa 23.6.2015) - Uutiset
9.6.2015 12.02
Hovioikeus: Oheissakko ei ollut tarpeen eläinsuojelurikoksessaKokonaisuutena A:n menettely oli aiheuttanut eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa ja laiminlyönnit olivat jatkuneet korjauskehotuksista huolimatta pitkään. Toisaalta A oli pyrkinyt viranomaisten määräyksestä korjaamaan havaittuja puutteita, vaikkakaan nämä toimet eivät olleet läheskään riittäviä. Tilalla tuotettu maito oli myös kuulunut parhaaseen laatuluokkaan ja teurastamo oli ottanut vastaan kaikki toimitetut naudat eikä naudoista tehty lantaisuusvähennyksiä, mistä oli pääteltävissä, että A oli muilta osin hoitanut eläimiä asianmukaisella tavalla. Tähän nähden A:lle tuomittua rangaistusta (4 kk 15 päivää ehdollista vankeutta ja 60 päiväsakkoa) oli pidettävä liian ankarana. Huomioon ottaen A:n syyksi luetun rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet sekä rikoksesta ilmenevä muu A:n syyllisyys hovioikeus piti oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n syyksi luetusta teosta 60 päivän pituista ehdollista vankeusrangaistusta. Tätä rangaistusta oli yksinään pidettävä riittävänä rangaistuksena. (Vailla lainvoimaa 9.6.2015) - Uutiset
4.6.2015 15.00
HTM Tarja Koskela-Laine: Asiantuntijat eläinsuojelurikosasioissa – Onko niitä?HTM, tohtorikoulutettava Tarja Koskela-Laine selvitti tutkimuksessaan asiantuntijoiden käyttämistä esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa eläinsuojelurikosasioissa. Tutkimuskysymykset olivat: 1) kuka on eläinsuojelurikoksissa asiantuntija, 2) onko eläinsuojelurikoksissa esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa käytetty asiantuntijoita ja 3) minkälaisissa tapauksissa asiantuntijoita on käytetty. Empiirinen tutkimusaineisto koostui vuosina 2006–2009 käräjäoikeuksissa annetuista lainvoimaisista eläinsuojelurikostuomioista sekä niihin liittyvistä esitutkintapöytäkirjoista. Tutkimuksen kohteena oli 144 tuomiota ja niihin liittyvät esitutkintapöytäkirjat. - Uutiset
1.6.2015 8.35
Hovioikeus tuomitsi karjatilanpitäjän eläinsuojelurikkomuksen sijasta eläinsuojelurikoksesta - ne bis in idem -kiellon näkökulmasta estettä syytteen tutkimiselle ei ollutKO:n tuomiossaan esille nostamat seikat, kuten se, etteivät naudat olleet aliravittuja tai muutoin sairaita, puolsivat teon arvostelemista kokonaisuutena vähäiseksi. Näille viimeksi mainituille seikoille ei voitu kuitenkaan tässä tapauksessa antaa kokonaisharkinnassa niin suurta painoarvoa, että kyse olisi ollut kokonaisuutena arvosteltuna vähäisestä eläinsuojelurikoksesta. Vastaajan oli siten katsottava syyllistyneen eläinsuojelurikokseen. Eläintenpitokiellon määrääminen ei ollut tapauksessa kuitenkaan tarpeen. Myönnettyjen tukien takaisinperintää, joka oli perustunut ”ei tahalliseksi” arvioituun menettelyyn, ei voitu pitää rangaistusluonteisena hallinnollisena seuraamuksena. (Vailla lainvoimaa 1.6.2015) - Uutiset
19.5.2015 11.48
Hovioikeus: Koiran pään kirveellä irti lyöneelle ei voitu tuomita rangaistustaHovioikeus katsoi, ettei A:lle oltu vaadittu rangaistusta käräjäoikeuden hänen syykseen lukemasta menettelystä. Koska A:n ei oltu näytetty, kuten käräjäoikeuskin oli katsonut, syyllistyneen myöskään syytteessä tarkoitettuun eläinsuojelurikokseen, oli syyte hylättävä. (Vailla lainvoimaa 19.5.2015) - Uutiset
17.2.2015 11.01
Koiraa pihamaalla ilmakiväärillä ampunut tuomittiin eläinsuojelurikoksesta - hovioikeus hylkäsi vaaran aiheuttamista koskevan syytteenVastaaja, joka oli ampunut ilmakiväärillä asianomistajan tanskandogia vasempaan reiteen ja kylkeen rintakehän alueelle, tuomittiin eläinsuojelurikoksesta 50 päiväsakon rangaistukseen. Näyttämättä oli jäänyt, että vastaaja olisi ampunut ilmakiväärillään siten, että siitä olisi aiheutunut vakavaa terveyden vaaraa asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 17.2.2015) - Uutiset
12.11.2014 12.00
Hovioikeus: Neljä kissaa kuolivat ravinnon ja veden puutteeseen – 6 kuukautta ehdollista vankeutta törkeästä eläinsuojelurikoksestaHovioikeus katsoi muun muassa, että kissat olivat kuolleet ravinnon ja hoidon puutteeseen, mistä voitiin katsoa aiheutuneen kissoille pitkittynyttä ja suurta kärsimystä. A oli valituksessaan vedonnut terveydellisiin ongelmiin, joiden vuoksi hän ei ollut voinut asua yksin, minkä vuoksi hän oli muuttanut miesystävänsä luokse. Muutto tai sairaus eivät kuitenkaan olisi estäneet A:ta huolehtimasta kissoista. A:n teko osoitti suurta piittaamattomuutta eläinten hyvinvoinnista. Teko oli näin ollen myös ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. (Vailla lainvoimaa 12.11.2014) - Uutiset
6.11.2014 14.24
Koira sai vastaajan toiminnan seurauksena vakavia vammoja ja jouduttiin lopettamaan – hovioikeus tuomitsi törkeästä eläinsuojelurikoksesta ehdollista vankeutta käräjäoikeuden tuomitseman yhdyskuntapalvelun sijastaA oli käsitellyt B:n koiraa siten, että koiran lonkka oli mennyt potilaskertomuksesta ilmenevällä tavalla sijoiltaan. Edelleen A oli potkinut liikuntakyvytöntä ja maassa maannutta koiraa pitäen samalla kiinni myös koiran kuonosta. Lääkärinlausunnon mukaan koira oli ollut tutkittaessa kivulias, eikä se ollut päässyt liikkumaan omin voimin. Koira oli jouduttu A:n menettelyn seurauksena lopettamaan. A:n koiraan kohdistama teko oli ollut käräjäoikeuden toteamien tavoin erityisen julma. Ottaen huomioon, että A:n menettely oli ollut toistuvaa ja että se oli kohdistunut puolustuskyvyttömään eläimeen, tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Näillä ja muutoin käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että A oli syyllistynyt menettelyllään törkeään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 6.11.2014) - Uutiset
24.10.2014 11.55
Kaksoisrangaistavuuden kielto ei estänyt jo maksettavaksi tuomitun 15 000 euron uhkasakon lisäksi tuomitsemasta vankeuteen ympäristön turmelemisesta – uhkasakko otettiin kuitenkin huomioon rangaistuksen mittaamisessa mutta ei menettämisseuraamusharkinnassaVaikka A:lle määrätty 15.000 euron uhkasakko oli tuntuva, ei sitä kuitenkaan yksin sen luonteen ja määrän perusteella voitu pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettuna rikosoikeudellisena rangaistuksena. Uhkasakko on luonteeltaan yksittäisessä asiassa tiettyä asianosaista kohtaan määrättävä pakkokeino, jonka tarkoituksena ei ole toimia rangaistuksena yleisesti soveltuvan normin rikkomisesta. Näin ollen uhkasakkoa ei voida myöskään ns. Engel-kriteerien kokonaisarvioinnin perusteella pitää rikosoikeudellisena rangaistuksena. Siten uhkasakkovaatimuksen ratkaiseminen ei Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan ja perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan muodostanut estettä samaa tekoa koskevan rikossyytteen tutkimiselle. Tämän vuoksi hovioikeus tuomitsi A:n myös ympäristön turmelemisesta pidemmältä ajalta kuin mitä käräjäoikeus oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 24.10.2014)