• PDF

Rangaistavaa vai rankaisematonta maahantuontia

1.9.2023, Asiantuntija-artikkeli

Vuonna 2019 keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, tulli ja rajavartiolaitos julkaisivat Suomen valtionjohdolle PTR-tilannekatsauksen rajat ylittävästä rikollisuudesta. Tilannekatsauksesta kävi ilmi, että vapaan liikkuvuuden mukanaan tuoma rikollisuus kuormittaa Suomea monin tavoin. Esimerkiksi huumausaineita ja lääkkeitä salakuljetetaan Suomeen läntisestä Euroopasta ja Baltiasta. Lisäksi muun muassa lääkkeiden ja huumausaineiden tilaaminen ulkomailta postitse on yleistynyt. Tämä näkyy myös poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten ja huumausaineen käyttörikosten määrässä, joka on miltei tuplaantunut vuodesta 2010 vuoteen 2020.

Korkein oikeus antoi vuonna 2022 kaksi mielenkiintoista ratkaisua, jotka koskivat tavaroiden maahantuontia ja kauttakuljetusta. Ratkaisu KKO 2022:12 koski tapausta, jossa tekijä toi Suomeen toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta savukkeita, jotka oli salakuljetettu sinne unionin tulli- ja veroalueen ulkopuolelta. Ratkaisussa KKO 2022:49 taas otettiin kantaa siihen, mitä dopingrikossäännöksessä tarkoitettu tekotapa tuo maahan tarkoittaa ja milloin kyse on rankaisemattomasta kauttakuljetuksesta. Korkeimman oikeuden ratkaisut koskivat savukkeiden ja doping-aineiden maahantuontia ja kauttakuljetusta. Tämä herättää kysymyksen siitä, milloin kyse on tiettyjen esineiden tai aineiden rangaistavasta maahantuonnista ja miten kauttakuljetus Suomen alueen kautta tai tavaroiden kauttakuljetus Suomeen toisen EU:n jäsenvaltion kautta vaikuttaa teon rangaistavuuteen.

Edellä esitetyn perusteella artikkelin tutkimuskysymykset voidaan täsmentää seuraavasti: 1) mitä ilmaisulla tuo maahan tarkoitetaan rikoslaissa (39/1889), 2) milloin tiettyjen maahantuontiin liittyvien rikosten tunnusmerkistöt täyttyvät tekotavan tuo maahan osalta, 3) milloin kyse on rankaisemattomasta kauttakuljetuksesta, 4) miten eri rikostunnusmerkistöt eroavat toisistaan maahantuontiin ja kauttakuljetukseen liittyvien tekotapojen osalta ja 5) miten rangaistusasteikot määräytyvät eri maahantuontirikoksissa. Näihin tutkimuskysymyksiin vastaaminen edellyttää ensinnäkin täytetyn teon ja rikoksen yrityksen välisen suhteen tarkempaa analyysiä. Toiseksi tutkimuskysymyksiin vastaaminen edellyttää tiettyjen rikossäännösten välisen toissijaisuussuhteen analysointia. Nämä analyysit toteutetaan tässä artikkelissa tutkimuksen keskiössä olevien rikossäännösten näkökulmasta.

(Edilex-toimitus)

Asiasanat
• Maahantuonti - Salakuljetus - Tulli - Veropetos