Arvonlisäveroton terveyden- ja sairaanhoito

Arvonlisäverolain (1501/93) 34 §:n mukaan veroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen myynnistä. Veroa ei myöskään suoriteta, kun hoitotoimen harjoittaja luovuttaa hoidon yhteydessä hoitoon tavanomaisesti liittyviä palveluja ja tavaroita.

Arvonlisäverolain 35 §:n mukaan terveyden- ja sairaanhoitopalvelulla tarkoitetaan ihmisen terveydentilan sekä toiminta- ja työkyvyn määrittämiseksi taikka terveyden sekä toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, jos kysymyksessä on:

1. valtion tai kunnan ylläpitämässä terveydenhuollon toimintayksikössä annettava hoito taikka yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/90) tarkoitettu hoito;
2. sellaisen terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoito, joka harjoittaa toimintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on lain nojalla rekisteröity.

Hallituksen esityksessä arvonlisäverolaiksi (HE 88/1993) todetaan, että yksityinen toiminta rajattaisiin verotuksen ulkopuolelle siten, että verosta vapautettaisiin vain yhteiskunnan valvonnan piiriin kuuluva hoitotoiminta.

Edellä mainitun hallituksen esityksen mukaan verotonta terveyden- ja sairaanhoitoa olisi terveydenhuollon toimintayksikössä annettava hoito. Verovapaus koskisi sairaalahoitoa tai muuta vastaavaa hoitoa valtion tai kunnan ylläpitämässä toimintayksikössä. Neutraalisuussyistä verotonta olisi myös yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitetuissa yksityisissä sairaaloissa ja muissa toimintayksiöissä annettava luvanvarainen hoito. Verottomuus koskisi vain niitä toimintoja, joita harjoitetaan yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain  (152/90) 4 §:ssä tarkoitetun luvan perusteella.

Hallituksen esityksen mukaan verotonta olisi myös sellaisen terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoito, joka harjoittaa toimintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on lain nojalla terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa rekisteröity. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä olisivat lääkäreiden ja hammaslääkäreiden lisäksi muun muassa sairaanhoitajat, hammashoitajat, lääkintävoimistelijat, toimintaterapeutit ja koulutetut hierojat. Terveydenhuollon ammattihenkilöt on määritelty tarkemmin terveydenhuollon ammatinharjoittamista koskevassa lainsäädännössä (559/94) ja potilaan asemaa ja oikeuksia koskevassa laissa (785/92).

Yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö

Yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/90) säädetään oikeudesta antaa väestölle terveydenhuollon palveluja. Laissa ja sitä täydentävässä asetuksessa (744/1990) on määritelty ne terveydenhuollon palvelut, joita laki koskee.

Lain 2 §:ssä olevan määritelmän mukaan terveydenhuollon palveluilla tarkoitetaan muun muassa lääkäri- ja hammaslääkäripalveluja ja muuta terveyden- ja sairaanhoitoa sekä niihin rinnastettavia palveluja, terveydentilan tai sairauden toteamiseksi taikka hoidon määrittelemiseksi tehtäviä tutkimuksia ja toimenpiteitä sekä fysioterapeuttista toimintaa ja muita suorituskykyä parantavia ja ylläpitäviä toimenpiteitä ja terapioita.

Palvelujen tuottajalla tarkoitetaan yksittäistä henkilöä, yhteisöä tai säätiötä, joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä. Lain 4 §:n mukaan palvelujen tuottajalla on oltava lääninhallituksen lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen.

Yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön toiminnan on oltava lääketieteellisesti asianmukaista (laki yksityisestä terveydenhuollosta 3 §). Yksityisestä terveydenhuollosta annettua lakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja koskevan hallituksen esityksen (HE:n 46 /1989) mukaan lääketieteellinen asianmukaisuus tarkoittaa sitä, että toiminnassa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä lääketieteellisiä menettelytapoja.

Terveydenhuollon ammattihenkilöt

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/94, jäljempänä ammattihenkilölaki) määritellään terveydenhuollon ammattihenkilö sekä säädetään oikeudesta toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä. Laissa säädetään myös terveydenhuollon ammattihenkilön yleisistä velvollisuuksista sekä terveydenhuollon ammattihenkilön ohjauksesta ja valvonnasta. Valvovina viranomaisina toimivat Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitukset. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa terveydenhuoltoa.

Ammattihenkilölain 2 §:n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä ovat laillistetut, luvan saaneet sekä nimikesuojatut ammattihenkilöt.

Laillistettuja ammattihenkilöitä, joille lain nojalla myönnetään ammatinharjoittamisoikeus, ovat lääkäri, hammaslääkäri, proviisori, psykologi, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, farmaseutti, sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja, hammashuoltaja, toimintaterapeutti, optikko ja hammasteknikko (17 nimikettä). Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta laillistuksen em. ammatteihin. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi myöntää ammatinharjoittamisluvan laillistuksen sijasta niille ulkomaalaisille, jotka ovat EU/ETA:n ulkopuolisen valtion kansalaisia ja jotka ovat suorittaneet ao. ammattiin johtavan koulutuksen muussa kuin EU/ETA-valtiossa.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 1 §:n mukaan ammattihenkilöitä, joilla on koulutuksensa perusteella oikeus käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä, ovat apuhoitaja, apuneuvoteknikko, hammashoitaja, jalkojenhoitaja, jalkaterapeutti, koulutettu hieroja, koulutettu kiropraktikko, koulutettu naprapaatti, koulutettu osteopaatti, kuntohoitaja, lastenhoitaja, lähihoita-ja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja, perushoitaja, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi (22 nimikettä).

Ammattihenkilölain 2 §:n mukaan nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus merkitsee rekisteriin ammattinimikettä käyttämään oikeutetun ammattihenkilön.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri (Terhikki) on Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen  valvontatehtävien hoitamiseksi pitämä henkilörekisteri. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkitsemisestä on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilölaissa  (24a §). Rekisterissä näkyvät seuraavat tiedot: henkilö- ja osoitetiedot, ammatinharjoittamisoikeus ja sen myöntämispäivämäärä, ammatinharjoittamislupa ja sen myöntämispäivämäärä, merkintä oikeudesta käyttää terveydenhuollon ammattinimikettä, ammatinharjoittamisoikeuden, -luvan tai nimikesuojauksen perusteena oleva koulutus, ammatinharjoittamisoikeuden rajoitus tai poistaminen, ammatinharjoittamisluvan peruuttaminen, terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikkeen käyttöoikeuden kieltäminen, tieto toimimisesta itsenäisenä ammatinharjoittajana (ammatinharjoittajan on tehtävä erillinen ilmoitus rekisteriin), tieto Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tai lääninhallituksen ratkaisusta, jossa annettu huomautus tai vakava huomautus, tieto ammattitoiminnassa saadusta varoituksesta, sakko- ja vankeusrangaistuksesta, viraltapanosta tai virantoimituksesta pidättämisestä.

Ammattihenkilölain mukainen valvonta kohdistuu lain mukaisesti rekisteröityihin henkilöihin heidän suorittaessa terveyden- ja sairaanhoidon piiriin kuuluvia toimia. Nykyisen terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön tulkinnassa on kuitenkin ilmennyt ongelmia sen suhteen, mitä tällä terveyden- ja sairaanhoidolla tarkoitetaan.  Lääkärin ja hammaslääkärin osalta tehtäviä on nykyisessä ammatinharjoittamislainsäädännössä määritelty, muiden ammattihenkilöiden osalta ei. Tehtävä ja kompetenssi määräytyvät koulutuksen perusteella. Mikäli ammattihenkilölaissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö antaa jotain muuta hoitoa kuin sitä, mikä kuuluu hänen koulutukseensa ammattihenkilölaissa tarkoitettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä, hoitoon ei kohdistu mainitun lain mukainen valvonta.

Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle ilmoitus ammatin harjoittamisesta itsenäisesti ennen toiminnan aloittamista (ammattihenkilölaki 20 §). Tieto toimimisesta itsenäisenä ammatinharjoittajana merkitään terveydenhuollon ammattihenkilön rekisteritietoihin.

Terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään (ammattihenkilölaki 15 §). Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin (ammattihenkilölaki 18§).

Akupunktuurin ja lymfaterapian arvonlisäverollisuus

Akupunktuuri ja lymfaterapia on arvonlisäverolain 34-36 §:ssä tarkoitettu veroton terveydenhoito- ja sairaanhoitopalvelu, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

1. Hoidonantaja on rekisteröity Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Terveydenhuollon ammattihenkilöillä tarkoitetaan (ammattihenkilölaki 2 §, asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä n:o 564/1994) laillistettuja, luvan saaneita ja nimikesuojattuja ammattihenkilöitä. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana, tämä tieto näkyy myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ammattihenkilörekisteristä ja 
2. Terveydenhuollon ammattihenkilö on saanut akupunktuuri- / lymfaterapiakoulutuksen omaan koulutukseensa liittyvänä ammattihenkilölain 18 §:n mukaisena täydentävänä koulutuksena.

Mikäli ammattihenkilölaissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö antaa jotain muuta hoitoa kuin sitä, mikä kuuluu hänen koulutukseensa ammattihenkilölaissa tarkoitettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä, on tällainen hoito arvonlisäverollista. Tällaista hoitoa ovat muun muassa muut uusmuotoiset terapiat ja hoidot kuten esim. vyöhyketerapia, hermoratahieronta, aromaterapia.

Apulaisjohtaja  Anneli Kukkonen
Ylitarkastaja   Anna-Mari Seppälä