Vuosiloma
- Uutiset
14.3.2019 8.27
Vuosilomalain muutos 1. huhtikuutaMuutos parantaa pitkään työkyvyttömyyden vuoksi työstä poissa olleiden työntekijöiden asemaa. - Uutiset
13.3.2019 14.47
Työtuomioistuin: Työnantaja ei menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti vähentäessään määräaikaisen työsuhteen päättyessä rahana maksettavien vapaapäivien määrästä työsuhteen aikana ansaitut vuosilomapäivätTyönantaja oli vähentänyt määräaikaisen työsuhteen päättyessä rahana maksettavien vapaapäivien määrästä työsuhteen aikana ansaitut vuosilomapäivät. Huomioon ottaen työehtosopimuksen sanamuodon sekä sen tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen työtuomioistuin katsoi, ettei työnantaja ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. Suomen Konepäällystöliitto ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
1.2.2019 8.00
Työtuomioistuin tuomitsi lomarahoja tarvittaessa työhön kutsuttaville työntekijöille maksamatta jättäneen yhtiön työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon ja asianajan korvaamaan yhteisvastuullisesti Tehyn oikeudenkäyntikulujaVastaajayhtiön katsottiin toimineen työehtosopimuksen vastaisesti, kun se ei ollut maksanut ensihoitopalvelualan työehtosopimuksen 18 §:ssä tarkoitettua lomarahaa tarvittaessa työhön kutsuttaville työntekijöille. Kysymys myös oikeudenkäyntiasiamiehen velvollisuudesta korvata päämiehensä vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Työtuomioistuin katsoi, että asianajajana toimivan vastaajan avustajan olisi pitänyt tietää, että vastauksessa ja vielä yksilöityjen kirjallisten lausumapyyntöjen jälkeenkin valmisteluistunnossa 22.10.2018 esitetyt vaatimukset olivat joko lakiin perustumattomia tai muutoin työtuomioistuimeen kuulumattomia ja ettei asiassa ollut ollut kysymys työehtosopimuksen tulkintakanteesta, jossa vastaaja voisi riitauttaa työehtosopimuksen määräyksen oikean tulkinnan. Asian oikeudellinen arvio oli siten tältä osin ollut ilmeisen virheellinen. Myös pyrkimys peruuttaa istuntokäsittely 21.11.2018 oli pyynnön sisältö ja ajoitus huomioon ottaen tehty asian käsittelyn viivästyttämistarkoituksessa. Tuomio oli yksimielinen. - Uutiset
27.12.2018 15.30
Hovioikeus arvioi taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita sekä takaisinottovelvollisuutta - irtisanottujen työntekijöiden kanne voitiin hylätäHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut valittajien työsopimusten irtisanomiseen ilmoittamansa taloudelliset ja tuotannolliset syyt vai olisiko heidät tullut sijoittaa tai kouluttaa yhtiössä toisiin tehtäviin tai olisiko valittajien irtisanomista tullut lykätä yhtiön tiedossa olleen kesäajan vuosilomansijaisten tarpeen vuoksi. Toissijaisesti oli kysymys yhtiön takaisinottovelvollisuudesta. Mikäli valittajat oli irtisanottu ilman laillista perustetta, kysymys oli heille työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavasta korvauksesta tai vahingonkorvauksesta. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 27.12.2018) - Uutiset
14.12.2018 10.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu osa-aikaisen lomautuksen huomioon ottamisesta vuosilomapalkassa ja tulkintatuomioiden ajallisista vaikutuksistaTyöaikadirektiivin 2003/88/EY 7 artiklan 1 kohtaa ja EU:n perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohta ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan työehtosopimuksissa voidaan määrätä, että palkan aleneminen, joka johtuu siitä, että viitekauden aikana on osa-aikaisten lomautusten vuoksi ollut päiviä, jolloin tosiasiallista työtä ei ole tehty, otetaan huomioon, mistä seuraa, että työntekijä saa sen neljän viikon vähimmäisvuosiloman, johon hänellä kyseisen 7 artiklan 1 kohdan perusteella on oikeus, ajalta lomapalkan, joka on hänen työskentelyjaksoilta saamaansa tavanomaista palkkaa alhaisempi. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tulkittava kansallista lainsäädäntöä mahdollisimman pitkälle direktiivin tekstin ja tarkoituksen valossa siten, että työntekijöille kyseisen 7 artiklan 1 kohdassa säädetyn vähimmäisvuosiloman perusteella maksettu lomapalkka ei ole heidän tosiasiallisilta työskentelyjaksoilta saamansa tavanomaisen palkan keskiarvoa alhaisempi. Tämän tuomion ajallisia vaikutuksia ei ole syytä rajoittaa ja unionin oikeutta on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että kansalliset tuomioistuimet suojelevat kansallisen oikeuden perusteella työnantajien perusteltua luottamusta siihen, että kansallisten ylimpien tuomioistuinten oikeuskäytäntö, jossa on vahvistettu rakennusalan työehtosopimuksen vuosilomaa koskevien määräysten laillisuus, pysyy voimassa. - Uutiset
20.11.2018 14.32
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu työaikadirektiivin soveltamisesta sijaisvanhemman työhönTyöaikadirektiivin 2003/88/EY 1 artiklan 3 kohtaa, luettuna yhdessä toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12.6.1989 annetun direktiivin 89/391/ETY 2 artiklan 2 kohdan kanssa, on tulkittava siten, ettei direktiivin 2003/88 soveltamisalaan kuulu sijaisvanhemman työ, joka muodostuu viranomaisen kanssa solmitun työsuhteen puitteissa siitä, että sijaisvanhempi ottaa lapsen kotiinsa ja osaksi perhettään ja huolehtii keskeytyksettä kyseisen lapsen tasapainoisesta kehityksestä ja kasvatuksesta. - Uutiset
6.11.2018 15.36
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu perillisten oikeudesta työntekijän vuosilomakorvaukseenTyöaikadirektiivin 7 artikla ja perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohta ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan silloin, kun työsuhde päättyy työntekijän kuoleman takia, oikeus kyseisen säännöksen ja kyseisen määräyksen nojalla kertyneeseen palkalliseen vuosilomaan, jota työtekijä ei ole pitänyt ennen kuolemaansa, raukeaa voimatta synnyttää sellaista oikeutta rahalliseen korvaukseen mainitusta lomasta, joka voi siirtyä työntekijän oikeudenomistajille perintönä. - Uutiset
6.11.2018 15.17
Unionin tuomioistuin: Työntekijä ei voi automaattisesti menettää oikeuttaan palkalliseen vuosilmomaanTyöaikadirektiivin 2003/88/EY 7 artikla on esteenä kansalliselle säännöstölle siltä osin kuin kyseinen säännöstö merkitsee sitä, että jos työntekijä ei ole pyytänyt ennen työsuhteen päättymisajankohtaa saada käyttää oikeuttaan palkalliseen vuosilomaan, asianomainen menettää automaattisesti – ja ilman, että ensin tarkistettaisiin, onko työnantaja antanut työntekijälle tosiasiallisesti mahdollisuuden käyttää oikeuttaan lomaan ennen työsuhteen päättymistä muun muassa tiedottamalla hänelle asiasta riittävästi – ne palkalliset vuosilomapäivät, joihin hänellä oli oikeus unionin oikeuden nojalla työsuhteen päättyessä, ja vastaavasti oikeutensa saada rahallinen korvaus tästä pitämättä jääneestä palkallisesta vuosilomasta. - Uutiset
1.11.2018 14.32
Hallituksen esitys: Työntekijälle neljän viikon vuosiloma sairauspoissaolosta huolimattaVuosilomalain muutokset turvaisivat työntekijälle EU-lainsäädännössä edellytetyn oikeuden neljän viikon palkalliseen vuosilomaan, vaikka tämä olisi joutunut olemaan poissa työstä sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi. Lisäksi pidennettäisiin aikaa, jonka kuluessa voisi pitää työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman. Hallitus antoi lakiesityksen vuosilomalain muutoksista eduskunnalle 1. marraskuuta 2018. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. huhtikuuta 2019. - Uutiset
4.7.2018 15.01
Vuosilomalain muutosesitys lausunnolleTyöaikasääntelyä selvittävä työryhmä ehdottaa mietinnössään muutoksia vuosilomalakiin EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä johtuvien vaatimusten täyttämiseksi. TEM lähetti keskiviikkona (4.7.) työryhmämietinnön lausunnolle. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 15. elokuuta 2018. - Uutiset
4.6.2018 11.39
Professori Seppo Koskinen: Työtaistelu ja sairausajan palkka sekä aikaprioriteettiperiaate – KKO:2018:40Työoikeudellisen aikaprioriteettiperiaatteen mukaan eri perusteista johtuvan poissaolon vaikutuksia arvioidaan sen poissaoloperusteen nojalla, joka on alkanut ensimmäisenä. Tuomiossa arvioitiin kyseistä periaatetta tilanteessa, jossa työtaistelu koski työtehtäviä tiettyinä työvuorolistassa määrättyinä päivinä ja työntekijä oli ensin vuosilomalla ja sitten vapaalla ja sairauslomalla. Osittaisista, toistuvista tai vaiheittain etenevistä työtaistelutoimenpiteistä ei juurikaan ole aikaprioriteettiperiaatetta koskevaa aikaisempaa oikeuskäytäntöä. Tuomiossa kysymys on yhdestä työtaistelutoimenpiteestä, joka on jaksottunut pidemmälle ajanjaksolle ja joka on koskenut vaihtelevasti eri työntekijöitä heidän työvuorojensa mukaisesti.
Siltä osin kuin tuomiossa arvioitiin loman päätyttyä välittömästi sairauslomalle jäämistä aikaprioriteettiperiaatteen kannalta, tuomio kuvaa professori Seppo Koskisen mielestä sitä, kuinka vaikea on perustella ratkaisun tekemistä kahden periaatteen mukaisen vaihtoehdon välillä. - Uutiset
21.5.2018 11.41
Korkein oikeus: Työntekijä oli oikeutettu sairausajan palkkaan ensimmäiseltä sairauslomajaksoltaan mutta ei hänen työtaisteluun osallistumisensa jälkeiseltä ajaltaTyöntekijä (lennonjohtaja) oli ollut vuosilomalla työtaistelun alkaessa. Työtaistelu koski työntekoa ns. OTO-vuoroilla. Loman päätyttyä hän oli jäänyt välittömästi sairauslomalle. Sairausloma oli alkanut samana päivänä kuin työntekijän ensimmäinen työtaistelun piirissä ollut työvuoro. Ensimmäisen sairauslomansa jälkeen työntekijä oli osallistunut työtaisteluun, minkä jälkeen hän oli jälleen ollut sairauslomalla OTO-vuorojensa aikana. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että työntekijä oli oikeutettu sairausajan palkkaan ensimmäiseltä sairauslomajaksoltaan mutta ei hänen työtaisteluun osallistumisensa jälkeiseltä ajalta. (Ään.) - Uutiset
3.4.2018 15.01
Työkyvytön vai työkykyinen? Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi työsopimuksensa työtapaturman jälkeen purkaneen työntekijän korvausvaatimukset ja vapautti yhtiön kaikesta korvausvelvollisuudestaA oli purkanut työsopimuksensa 2.4.2016. Asiassa katsottiin tulleen näytetyksi, että A oli ollut työkyvytön 1.9.2015-1.3.2016. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että yhtiö olisi menetellyt TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tai syrjinyt A:ta. A:lla ei siten ollut oikeutta mainitun säännöksen mukaiseen vahingonkorvaukseen eikä yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaiseen hyvitykseen. HO piti hyväksyttävänä sitä yhtiön menettelyä, että yhtiö oli pyytäessään lisäselvitystä A:n terveydentilasta pyrkinyt varmistumaan siitä, että A oli ollut kykenevä palaamaan fyysisesti kuormittavaan työhönsä. Näin ollen yhtiön ei voitu katsoa rikkoneen tai laiminlyöneen työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan TSL 8 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla siten, että A:lla olisi ollut oikeus päättää työsopimuksensa välittömästi. A:lla ei siten ollut ollut oikeutta purkaa työsopimustaan mainitun säännöksen nojalla eikä hänellä ollut oikeutta TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, irtisanomisajan palkkaan eikä vuosilomakorvaukseen irtisanomisajalta. (Vailla lainvoimaa 3.4.2018) - Uutiset
12.2.2018 11.00
KKO:n äänestysratkaisu lapsikylävanhemman sijaisen työn kuulumisesta työaikalain soveltamisalaan ja työaikakorvausten vanhentumisestaA, B, C ja D olivat työskennelleet perheenomaista huoltoa ja hoitoa järjestävän työnantajan palveluksessa olevien sijaisvanhempien (ns. lapsikylävanhemmat) sijaisina näiden vuosilomien aikana ja muina vapaapäivinä. Sijaisten työaika oli työsopimuksissa määritetty kokonaisina vuorokausina ja sijaistus oli tapahtunut yleensä useamman vuorokauden pituisina jaksoina työnantajan vahvistaman työvuorolistan mukaisena ajankohtana. Sijaiset olivat asuneet työvuoronsa ajan lasten kodissa ja päättäneet itsenäisesti käytännön työtehtäviensä järjestämisestä. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että työ kuului työaikalain soveltamisalaan. Kanteessa vaaditut työaikakorvaukset kuuluivat työaikalain 38 §:ssä säädetyn kanneajan piiriin, minkä johdosta osa vaadituista korvauksista hylättiin vanhentuneina. (Ään.) - Uutiset
5.1.2018 15.30
Sairausloman palkan maksamisesta kieltäytynyt ja yksipuolisesti työntekijän työaikaa muuttanut työnantaja tuomittiin korvauksiin irtisanoutuneelle työntekijälleTyönantaja ei ollut pitänyt lääkärintodistuksiin kirjattua sairausdiagnoosia todellisena. Työnantaja oli myös ilmoittanut yksipuolisesti työnjohto-oikeuteensa vedoten, että työntekijä siirretään talvilomaviikolta palattuaan iltavuoroon pintakäsittelijän työhön. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työnantajan sopimusrikkomuksen takia irtisanoutuneelle työntekijälle (työsuojeluvaltuutettu) sairausajan palkan ja muiden työsuhdesaatavien lisäksi korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Vaatimukset yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä hylättiin. Yhtiö velvoitettiin korvamaan 2/3 työntekijän oikeudenkäyntikuluista. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 5.1.2018) - Uutiset
29.11.2017 16.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu oikeudesta palkalliseen vuosilomaanTyöaikadirektiivin 2003/88/EY 7 artiklaa ja EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettua oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin on tulkittava siten, että tilanteessa, jossa työntekijän ja hänen työnantajansa välillä on riitaa siitä, onko työntekijällä näistä artikloista ensimmäisen mukainen oikeus palkalliseen vuosilomaan, ne ovat esteenä sille, että työntekijän on ensin otettava lomansa ennen kuin hän saa tietää, onko hänellä oikeus saada sen ajalta palkkaa. Direktiivin 2003/88 7 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansallisille säännöksille tai käytännöille, joiden mukaan työntekijä ei saa siirtää ja mahdollisesti kerryttää kumulatiivisesti siihen asti, kun hänen työsuhteensa päättyy, sellaisia palkallista vuosilomaa koskevia oikeuksia, jotka ovat jääneet käyttämättä usealta peräkkäiseltä lomavuodelta sen vuoksi, että työnantaja on kieltäytynyt maksamasta tämän loman ajalta palkkaa. - Uutiset
23.10.2017 13.00
Työneuvostolta kolme uutta lausuntoa työaika- ja vuosilomalain soveltamisestaAkava ry on pyytänyt lausuntoa siitä, miten sairaus- ja vuosiloma vaikuttavat työntekijän työaikaan sekä lisä- ja ylityön muodostumiseen. Akava on pyytänyt lausuntoa myös siitä, miten vuosilomalain 24 §:n 1 momenttia on tulkittava enintään kolmen päivän pituisen vuosiloman sijoittamisessa osittain työntekijän vapaajaksolle. SAK on puolestaan pyytänyt lausuntoa vuosilomalain (162/2005) 20 §:n 2 momentin ja 22 §:n tulkinnasta. Kysymys on siitä, täyttyykö laissa edellytetty välttämättömyyden vaatimus, jos työn käynnissä pitäminen on mahdollista kesälomasijaisilla ja kesälomien porrastamisella. Toiseksi lausuntoa on pyydetty siitä, täyttyykö vuosilomalain mukainen kuulemisvelvoite, jos työntekijät eivät saa lainkaan esittää toiveitaan yhdenjaksoisen vuosilomansa ajankohdasta ja miten on arvioitava sitä, että työnantaja varaa työntekijöille mahdollisuuden esittää toiveensa ainoastaan siitä, pidetäänkö 12 vuosilomapäivää ylittävä loma touko- vai syyskuussa. - Uutiset
20.10.2017 10.00
Työtuomioistuin pyytää EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua työntekijän oikeudesta siirtää vuosilomaansa sairaustapauksessaTyötuomioistuin on päättänyt pyytää ennakkoratkaisua kahdessa eri riita-asiassa. Ensimmäisessä asiassa on kysymys siitä, voidaanko työehtosopimuksessa määrätä, että työntekijällä, joka on työkyvytön lomansa tai sen osan alkaessa, ei ole pyynnöstään huolimatta oikeutta saada siirrettyä tällaiselle ajalle kohdistuvaa työehtosopimukseen perustuvaa lomaansa. Toisessa asiassa on kysymys siitä, voidaanko työehtosopimuksessa määrätä, että työntekijällä, jonka sairaudesta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, ei ole pyynnöstään huolimatta oikeutta saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvää työkyvyttömyysajan kuutta ensimmäistä lomapäivää silloin kun nämä omavastuupäivät eivät vähennä työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. - Uutiset
22.8.2017 8.21
Ravintolan omistajalle 6 kuukautta ehdollista vankeutta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ja työaikasuojelurikoksesta - hovioikeuden tuomio oli erimielinenHO tuomitsi helsinkiläisen ravintolan omistajan kahteen kiinalaiseen työntekijään kohdistuneesta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ja työaikasuojelurikoksesta yhteensä 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Koska asianomistajilla ei ollut korvausvaatimuksia, tuomittiin työnantaja menettämään valtiolle rikoksella saatu hyöty eli yhteensä 34 100 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.8.2017) - Uutiset
5.6.2017 15.24
Sairaus- ja vuosilomalla olleen sihteerin työsuhdetta voitiin pitää päättyneenä kun hän ei ollut irtisanomisajan kuluessa ilmoittanut työnantajansa useista tiedusteluista huolimatta hyväksyvänsä muuttuneita ehtojaHO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siltä osin kuin KO oli katsonut yhtiöllä olleen taloudelliset ja tuotannolliset perusteet kantajan työsopimuksen irtisanomiseen. Irtisanomismenettelyn osalta HO totesi, että KO:n tuomiosta ilmenevin tavoin kantaja ei irtisanomisajan kuluessa ollut ilmoittanut kantaansa työsuhteen ehtojen muutoksiin huolimatta työnantajan useista tiedusteluista. Kantaja oli ollut koko irtisanomisajan sairauslomalla ja vuosilomalla. Tästä huolimatta hänen oli vastaamatta jättämisellä katsottava kieltäytyneen uudesta työsopimuksesta muuttuneilla ehdoilla. Yhtiö oli siten perustellusti voinut pitää työsuhdetta päättyneenä. (Vailla lainvoimaa 5.6.2017)