Syrjintä
- Uutiset
8.4.2022 11.50
Hovioikeus: Työntekijän sairautta ja sairauslomaa käytettiin perusteena valittaessa työntekijän tehtävä lakkautettavaksi ja työntekijä irtisanottavaksiVaikka yhtiöllä olikin ollut peruste työntekijöiden määrän vähentämiseen, työntekijän työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut ollut TSL 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä. Yhtiö oli velvoitettu suorittamaan kantajalle korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 8 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (45.862,64 euroa), yhdenvertaisuuslain mukaisena hyvityksenä 5.000 euroa ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 7.000 euroa. HO:lla ei ollut aihetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä ja siitä tehtyjä johtopäätöksiä toisin kuin KO oli tehnyt. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 8.4.2022) - Uutiset
6.4.2022 14.00
EIT: Jehovan todistajia syrjittiin verotuksessaSe, ettei Jehovan todistajien seurakunnalle myönnetty vapautusta kiinteistöverosta Brysselin pääkaupunkiseudulla vuodesta 2018 lähtien, oli syrjintää. - Uutiset
31.3.2022 14.04
Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää lakimuutoksia yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien parantamiseksiYhdenvertaisuusvaltuutettu luovuttaa tänään kertomuksen eduskunnalle yhdenvertaisuuden toteutumisesta Suomessa vuosina 2018–2021. Kertomus antaa katsauksen yhdenvertaisuuden tilasta Suomessa sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta ulkomaalaisten oikeuksiin ja ihmiskauppaan liittyen. Valtuutettu suosittaa eduskunnalle lakimuutoksia, jotta yhdenvertaisuus ja perusoikeudet toteutuisivat nykyistä paremmin. Syrjintä on edelleen syvällä suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa. Syrjintää koetaan edelleen Suomessa paljon ja yhteiskunnassamme on eriarvoisuutta ylläpitäviä rakenteita. Oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti kaikkien kohdalla. - Uutiset
23.3.2022 11.30
EIT: Perheväkivaltatapauksessa loukattiin oikeutta elämäänEIT:n 4. jaosto katsoi, etteivät Bulgarian viranomaiset olleet reagoineet ripeästi naisen uskottaviin valituksiin eivätkä arvioineet asianmukaisesti hänelle aiheutuvaa riskiä perheväkivallan erityistilanteen ja dynamiikan perusteella. Jos he olisivat tehneet niin, he olisivat ymmärtäneet, että hänen miehensä oli aiheuttanut todellisen ja välittömän riskin hänen hengelleen, ja he olisivat voineet ottaa pois miehen käsiaseen, pidättää hänet lähestymiskiellon rikkomisesta ja/tai asettaa naisen poliisin suojelukseen. - Uutiset
21.3.2022 11.50
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Ukrainan sota haastaa suomalaisen oikeuskulttuurinUkrainassa käytävällä sodalla on jo ollut monia vaikutuksia suomalaiseenkin oikeuskulttuuriin. Oman kulttuurin sisällä olevalla on kuitenkin kiistatta vaikeuksia arvioida omaa toimintaansa. Sitä vaikeampaa tämä on, mitä yhdenmukaisempi on vallitseva mielipide ja median kautta asiasta saatava kuva. Seuraavaksi uskallan kuitenkin esittää muutamia havaintojani sodan vaikutuksista oikeuskulttuuriimme. Lähtökohtani on se, että meidän on aina pidettävä kulttuurisista periaatteistamme kiinni riippumatta siitä, mitä joku toinen on tehnyt. Vain näin voimme osoittaa oman sivistyksemme pysyvyyden ja tason. - Uutiset
17.3.2022 18.00
EIT ei ottanut tutkittavaksi väitettyä syrjintää työntekijän oleskelulupaa hakiessaEIT päätti olla ottamatta tutkittavakseen ratkaisun, joka koski väitettyä syrjintää valittajan hakiessa työntekijän oleskelulupaa. - Uutiset
16.3.2022 11.54
Hovioikeus: Työnantajalla ei ollut perusteita katsoa määräaikaisen siivoojan työsopimusta purkautuneeksi - työsuhteen päättämisen syyksi oli katsottava työntekijän raskausHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut perusteet pitää kantajan työsopimusta purkautuneena tämän jäätyä 2.10.2017 alkaen pois töistä ja toisaalta siitä, oliko työnantaja tosiasiassa purkanut kantajan työsopimuksen tämän raskauden tai sairauden perusteella. Riitaista oli se, oliko kantaja ilmoittanut työnantajalle poissaolostaan ja oliko tämä tapahtunut työpaikan menettelytapojen mukaisesti sekä, oliko kantaja lisäksi toimittanut poissaoloaan koskevat lääkärintodistukset työnantajalle. Ratkaistavana oli lopulta kysymys siitä, oliko yhtiö velvollinen suorittamaan kantajalle tämän vaatimia työsuhteeseen perustuvia saatavia sekä korvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yhtiö syrjinyt kantajaa ja mahdollisen tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä. Edelleen kysymys oli asianosaisten oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta KO:ssa ja HO:ssa. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 16.3.2022) - Uutiset
14.3.2022 13.59
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle ennätysmäärä yhteydenottoja vuonna 2021 – syrjinnän uhrien oikeusturvaa työelämässä vahvistettavaYhdenvertaisuusvaltuutettu sai ennätysmäärän yhteydenottoja vuonna 2021. Vammaisuus, terveydentila ja alkuperä olivat yleisimmät syrjintäperusteet, joiden perusteella valtuutettuun otettiin yhteyttä. Työelämään liittyvien yhteydenottojen määrä kasvoi kolmanneksella edelliseen vuoteen nähden. Valtuutettu katsoo, että syrjintää kokeneiden oikeussuojaa on vahvistettava työelämässä yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa. - Uutiset
7.3.2022 16.00
Hovioikeus: Rakennustyöntekijä oli voitu irtisanoa - ei syrjitty, varoitus oli ollut aiheellinen, poissaololle ei ollut mitään hyväksyttävää syytä, ei näyttöä esimiehen uhkaamisesta väkivallallaAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko kantajan työsopimus irtisanottu ilman TSL:n mukaista henkilöstä johtuvaa perustetta. Tämän kysymyksen osalta ratkaistavana oli kantajan valituksen johdosta erityisesti se, oliko kantajalle 14.8.2018 annettu varoitus ollut perusteeton eli oliko kantajalla ollut oikeus 7.–13.8.2018 välisenä aikana kieltäytyä työnantajan hänelle tarjoamasta työstä. Lisäksi tässä yhteydessä ratkaistavana oli se, oliko kantaja ollut luvatta pois töistä 6.9.2018 ja 14.9.2018 ja oliko hän uhannut esimiestään. Mikäli varoitus katsottiin aiheelliseksi sekä toinen tai molemmat työnantajan väittämistä luvattomista poissaoloista ja väitetty uhkailu katsottiin näytetyksi, ratkaistavana oli vielä, oliko kysymys ollut sellaisesta TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ien mukaisesta velvoitteiden vakavasta rikkomisesta tai laiminlyönnistä, että työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja syrjinyt kantajaa yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä kielletyllä tavalla. Jos kantajat vaatimukset joltain osin hyväksyttiin, kysymys oli vielä korvausvelvollisuuden määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu muilta kuin oikeudenkäyntikulujen osalta. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
4.3.2022 14.51
Helsingin käräjäoikeus: Ulkoministeriö syrji Iähetystöneuvoksen vakinaisessa virassa työskennellyttä kantajaa tehtävään määräämisessä tasa-arvolain syrjintäkiellon vastaisestiKun UM oli tehtävään valitessaan syrjäyttänyt kantajan, joka oli ansioituneempi kuin valituksi tulleet toista sukupuolta olevat ja iältään huomattavasti nuoremmat henkilöt, asiassa oli syntynyt tasa-arvolain tarkoittama syrjintäolettama. KO katsoi, ettei UM ollut osoittanut, että se olisi punninnut valituksi tulleiden ja valitsematta jääneen hakijan kykyjä ja ominaisuuksia keskenään. UM:llä ei ollut ollut menettelylleen hyväksyttävää syytä. UM:n siirtosuunnittelumenettelyä ei voitu pitää UM:n esittämällä tavalla tasa-arvolain vastaisen syrjinnän oikeuttamisperusteena. Kohtuulliseksi hyvityksen määräksi KO harkitsi 11 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.3.2022) - Uutiset
3.3.2022 13.31
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan blogissa: Yhdenvertaisuuden edistäminen tekoälyjärjestelmissä vaatii muitakin kuin teknisiä työkalujaAutomatisoitu päätöksenteko voi johtaa algoritmiseen syrjintään useilla yhteiskunnan sektoreilla, kuten luotonannossa. Tekoälyn vinoumien välttäminen -hankkeen toisessa osassa kartoitettiin ja analysoitiin viranomais-, tutkimusryhmien sekä toisen ja kolmannen sektorin toimijoiden raportteja sekä tutkimuskirjallisuutta tekoälysovellusten käyttöön liittyvistä syrjintäriskeistä, kirjoittavat Atte Ojanen ja Otto Sahlgren. - Uutiset
2.3.2022 11.30
Hovioikeus: Työnantaja ei ollut kohdellut työsopimuksensa purkanutta työntekijää epäasiallisestiKO oli katsonut, ettei kantajalla ollut ollut perustetta purkaa työsuhdettaan eikä hänellä ollut oikeutta korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tai yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. Asiassa mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n perustelut työnantajan menettelystä palkkariita-asian hoitamisen osalta ja johtopäätöksenään katsoi, ettei kyse ollut ollut nyt arvioitavana olevien säännösten kannalta moitittavasta menettelystä. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja johtopäätökset häirintäilmoitusten käsittelyä koskevilta osin. Muilta osin HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset. Koska perustetta kantajan vaatimille korvauksille ei ollut, asiassa ei olut tarpeen arvioida niiden määriä tai sitä, oliko kantajan menettänyt oikeutensa korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sen vuoksi, ettei hän ollut vedonnut työnantajan menettelyn oikea-aikaisesti. Näin ollen aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. Kantaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 10.690,49 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 2.3.2022) - Uutiset
1.3.2022 11.30
Tutkimus: Syrjintää esiintyy työelämässä laajasti ja eri perustein, yleisimmin terveydentilaan ja ikään perustuen - anonyymi työnhaku hyödytti ikääntyneitä sekä henkilöitä, joilla oli vieraskielinen nimiTiistaina 1. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan syrjintää esiintyy työelämässä laajasti ja eri perustein, yleisimmin terveydentilaan ja ikään perustuen. Yhtä selkeää työkalua systemaattisen rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi ei löytynyt, mutta Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin kokeilu antoi viitteitä anonyymistä työnhausta toimivana työkaluna rekrytointisyrjinnän vähentämisessä. - Uutiset
25.2.2022 9.28
EUT: Espanjan lainsäädäntö, joka sulkee kotitaloustyöntekijät, jotka ovat lähes yksinomaan naisia, työttömyysetuuden ulkopuolelle, on EU:n lainsäädännön vastainenTämä poissulkeminen merkitsee välillistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää sosiaaliturvaetuuksien saamisen osalta. - Uutiset
21.2.2022 11.40
Hovioikeus äänesti risteilypäällikön työsuhteen irtisanomista koskevassa riidassa - korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä alennettiin 35.079,19 euroksi, hyvitys 5.000 euroksi ja oikeudenkäyntikulut KO:ssa 30.000 euroksiLaivayhtiön valituksen johdosta asia oli HO:ssa arvioitavana samassa laajuudessa kuin KO:ssa. HO:ssa ratkaistavina kysymyksinä siten olivat kantajan kanneperusteiden mukaisesti - oliko vastaajalla ollut merityösopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaiset asialliset ja painavat syyt kantajan työsopimuksen irtisanomiselle, - oliko kantajaa hänen työsuhteensa aikana syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä tarkoitetusta syystä ja/tai oliko kantajaan hänen työsuhteensa aikana tai sen jälkeen kohdistettu lain 16 §:n mukaisia kiellettyjä vastatoimia, ja - oliko vastaaja aiheuttanut kantajalle merityösopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella korvattavaa vahinkoa. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi asiassa oli ensin arvioitava, oliko kantajan tehtävä risteilypäällikkönä vakinaistunut. Eriävä mielipide koski seuraavia kysymyksiä: i) oliko laivayhtiöllä ollut asialliset ja painavat perusteet irtisanoa työntekijän työsopimus; ii) oliko työntekijään kohdistettu kiellettyjä vastatoimia: iii) mitkä olivat korvauksen ja hyvityksen määrät; ja iv) oikeudenkäyntikulujen korvaaminen. (Vailla lainvoimaa 21.2.2022) - Uutiset
17.2.2022 13.00
Hovioikeus: Yhdistyksellä oli ollut asiallinen ja painava syy kahden keittiössä työskennelleen irtisanomiseen - yhdistys oli täyttänyt sekä lojaliteetti- että takaisinottovelvoitteensa - toista työntekijää ei syrjitty tämän terveydentilan perusteellaKantajat hävisivät muutoksenhakunsa kokonaisuudessaan, joten he olivat velvollisia korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut HO:sta. (Vailla lainvoimaa 17.2.2022) - Uutiset
11.2.2022 10.45
EUT:n ennakkoratkaisu vammaisia koskevista kohtuullisista mukautuksista (irtisanominen vamman perusteella)Käsiteltävässä asiassa pääasian kantaja kärsii terveysongelmasta, joka edellytti sydämentahdistimen asentamista; tämä laite on herkkä muun muassa rautateillä esiintyville sähkömagneettisille kentille, joten hän ei kykene suorittamaan työn, johon hänet oli sijoitettu, edellyttämiä oleellisia tehtäviä. EUT katsoi asiassa ennakkoratkaisunaan, että yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin 2000/78/EY 5 artiklaa on tulkittava siten, että tässä artiklassa tarkoitettu käsite ”vammaisia koskevat kohtuulliset mukautukset” edellyttää, että työntekijä, mukaan lukien palvelukseenottonsa jälkeistä koeaikaa suorittava työntekijä, joka on vammansa takia todettu kykenemättömäksi suorittamaan työn, jossa hän työskentelee, edellyttämiä oleellisia tehtäviä, sijoitetaan sellaiseen toiseen työhön, johon hän on vaaditulla tavalla pätevä, kykenevä ja käytettävissä, sillä varauksella, ettei tällaisesta toimenpiteestä aiheudu työnantajalle kohtuutonta rasitetta. - Uutiset
11.2.2022 10.00
EUT: Oleskeluaika, joka vaaditaan, jotta jäsenvaltion tuomioistuimet voivat käyttää toimivaltaansa käsitellä ja ratkaista avioerohakemus, voi oikeutetusti vaihdella hakijan kansalaisuuden mukaanSEUT 18 artiklassa vahvistettua kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että jäsenvaltion, jonka alueella hakija asuu, tuomioistuimen toimivaltaisuudelle on asetettu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen N:o 2201/2003 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa edellytykseksi, että hakija on asunut välittömästi ennen hakemuksensa tekemistä tässä jäsenvaltiossa vähintään ajan, joka on kuusi kuukautta lyhyempi kuin aika, jota edellytetään asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan viidennessä luetelmakohdassa, sillä perusteella, että asianomainen henkilö on kyseisen jäsenvaltion kansalainen. - Uutiset
4.2.2022 11.00
Hallinto-oikeus: Määräaikaisen opettajan virkasuhde oli voitu purkaa koeajallaHAO totesi, että virkasuhteen purkuperusteeksi koeaikana riittää muun muassa se, ettei työnantaja ole tyytyväinen viranhaltijan viranhoitoon. Koeaikana tapahtuvan purkamisen perusteen ei tarvitse olla rinnastettavissa viranhaltijalain 35 §:ssä irtisanomiselta edellytettävään asialliseen ja painavaan syyhyn tai 41 §:ssä virkasuhteen purkamiselta edellytettävään erittäin painavaan syyhyn. Valittajan virkasuhteen purkamiselle esitetty syy oli ollut koeajan tarkoitukseen ja luonteeseen nähden asianmukainen ja riittävä. Valittaja ei ollut osoittanut eikä asiassa ollut muutenkaan ilmennyt, että purkamisen peruste olisi ollut syrjivä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen. Valittajan virkasuhteen purkaminen koeajalla ei ollut myöskään edellyttänyt sitä, että valittajalle olisi koeajan kuluessa erikseen varattu tilaisuus suorituksensa parantamiseen. Virkasuhde oli voitu purkaa koeajalla myös siitä huolimatta, että valittajalla oli ollut eri käsitys niistä syistä, mistä opettamisen ja oppilaiden ongelmat johtuivat. Rehtorin päätös ei ollut valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Sivistyslautakunta oli voinut hylätä valittajan oikaisuvaatimuksen. Valitus oli näin ollen hylättävä. (Ei lainvoim. 4.2.2022) - Uutiset
31.1.2022 10.30
Käräjäoikeus hylkäsi kasvomaskin käyttämisestä kieltäytyneiden puolisoiden syrjintäkanteen Helsingin naistenkliniikkaa vastaan haastetta antamatta - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaPuolisot eivät olleet edes väittäneet, että heitä olisi kohdeltu epäsuotuisammin kuin muita sairaalan asiakkaita oli kohdeltu, ja joka tapauksessa he olivat päässeet tutkimukseen haluamallaan tavalla ilman kasvomaskia. Näissä olosuhteissa oli selvää, että puolisoiden ilmoittamista seikoista ei voinut seurata heidän pyytämää seuraamusta. KO oli katsonut, että kanne oli OK 5 luvun 6 §:n 2 momentin tarkoitetulla tavalla selvästi perusteeton ja se oli hylättävä haastetta antamatta. Puolisot toistivat yhteisessä valituksessaan HO:ssa KO:n tuomiosta ilmenevän kanteensa. HO tutki perusteet jatkokäsittelyluvan myöntämiselle. Aihetta luvan myöntämiselle ei ollut. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 31.1.2022)