-
Kuolinpesä
- Pesänjakaja
- Pesänselvittäjä
- Pesänselvitysvelka
Pesänselvittäjä
- Uutiset
17.3.2020 16.00
Hovioikeuden ratkaisu asialegitimaatiosta kuolinpesien selvittämistä koskevassa riidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiinAsiaa koskeva riita liittyy X:n ja Y:n kuolinpesien selvittämiseen. Kuolinpesiin on pesänselvittäjäksi määrätty asianajaja AA. B oli vaatinut sisareltaan A:lta tilitystä rahavarojen käytöstä siltä ajalta, kun tämä oli hoitanut äitinsä Y:n raha-asioita ennen Y:n kuolemaa. B oli ilmoittanut esittäneensä vaatimuksen omissa nimissään mutta pesän lukuun. Keskeinen kysymys oli se, oliko asiassa olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota asiassa. HO katsoi, ettei asiassa ollut olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota. B:n hakemus tuli tämän vuoksi jättää tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2020) - Uutiset
4.2.2020 9.31
KKO äänesti: Kuolinpesän osakkailla ei ollut oikeutta omissa nimissään pesän hyväksi ajaa selvitykseen kuuluvaa vahingonkorvauskannetta vaikka pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiamiehenäKuolinpesän ollessa pesänselvittäjän hallinnossa kuolinpesän osakkailla ei ollut oikeutta omissa nimissään kuolinpesän hyväksi ajaa kolmansia vastaan selvitykseen kuuluvaa vahingonkorvauskannetta, vaikka pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiassa osakkaiden asiamiehenä. (Ään.) - Uutiset
30.1.2020 11.00
Pesänselvittäjän vaatimus huoneiston hallinnan luovuttamisesta kuolinpesille hyväksyttiin - häätöä vastustaneelle osakkaalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaToinen osakkaista oli käyttänyt asuntoa vakituisena asuntonaan vuodesta 1982 lukien eikä huoneistoa ollut saatu pesänselvittäjän hallintaan. KO:n tuomiossa todettiin mm., ettei kodin suoja estä pesänselvityksen kannalta tarpeellisen häätö- tai hallinnanpalautustuomion antamista. Edellytyksiä oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
14.10.2019 10.30
Hovioikeus kumosi pesänselvittäjän päätöksen moitteesta tehdyn tuomion ja palautti asian käräjäoikeuteen, kun valittajalle oli saattanut jäädä valmistelun yhteydessä epäselväksi, otetaanko ja missä laajuudessa hänen esittämänsä todistelu vastaanHO katsoi, että valittajalle oli saattanut jäädä valmistelun yhteydessä epäselväksi se, otetaanko ja missä laajuudessa hänen esittämänsä todistelu vastaan. Tämän vuoksi, ja kun hän ei ollut saanut valituskelpoista päätöstä siltä osin kuin hänen esittämäänsä todistelua ei otettu vastaan ja kun hänelle ei myöskään ollut annettu kirjallista täydennyskehotusta todisteluteemojen esittämisen osalta, valittajalle oli oikeus vedota asiassa uuteen todisteluun. Kun todistelua tältä osin ei ollut lainkaan otettu vastaan KO:ssa, asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
4.6.2019 9.00
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjän ja osakkaan puhevallan jakautumista rikosasioissa - 74-vuotias lakimies tuomittiin törkeän petoksen yrityksestä ja kahdesta törkeästä kavalluksesta 1 v 2 kk ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalvelun sijasta 70 päivän oheissakkoonHO totesi, ettei pesänselvittäjä voi esittää asiassa rangaistusvaatimusta, vaan puhevalta sen esittämiseksi kuuluu ROL 1:17 §:n 2 momentin mukaisesti asianomistajalle kuolinpesän osakkaana. Pesänselvittäjän puhevalta rajoittuu siten korvausvaatimuksen esittämiseen kuolinpesien puolesta. Pääasian osalta 74-vuotiaan vastaajan katsottiin syyllistyneen syyttäjän toissijaisten rangaistusvaatimusten mukaisesti törkeisiin kavalluksiin. Vastaaja oli kavaltanut T:n varoja yhteensä 46.000 euroa. Hänen oli korvattava kavaltamansa rahavarat T:n kuolinpesälle laillisine viivästyskorkoineen rahasiirtojen suorittamispäivistä lukien. Vastaajan suhteellisen korkean iän voitiin katsoa muodostavan jonkinlaisen epävarmuustekijän yhdyskuntapalveluun soveltumiselle tilanteessa, jossa yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitystä ei ollut voitu laatia. Vastaajaa ei ollut aikaisemmin rekisteröity rikoksista, mikä puolsi sitä, että ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi tuomittiin oheissakkoa yhdyskuntapalvelun sijasta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2019) - Uutiset
28.5.2019 15.05
Hovioikeus: Pesänselvittäjäksi- ja jakajaksi määrätylle asianajajalle voitiin antaa varoitusValvontalautakunta oli katsonut, että pesänselvityksen ja jaon loppuunsaattaminen oli viivästynyt AA:sta johtuvasta syystä. AA:n toiminta ei ollut myöskään ollut riittävän huolellista ja täsmällistä. AA ei ollut myöskään toimittanut osakkaille jokaisen noston yhteydessä laskua tai muuta kirjallista selvitystä noston perusteista. AA ei ollut hoitanut toimeksiantoa asiakasvarojen hoitoa koskevan ohjeen edellyttämällä tavalla. AA:n menettely oli ollut hyvän asianajajatavan vastaista. (Vailla lainvoimaa 28.5.2019) - Uutiset
21.5.2019 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan hakemuksensa peruuttanut ulosottovirasto vastannut vastapuolen oikeudenkäyntikuluistaKyseessä ei ollut asia, jossa sovinto on sallittu. Helsingin ulosottovirasto oli peruuttanut pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan hakemuksensa sen jälkeen, kun A oli maksanut ulosotossa olleet velkansa. Ulosottoviraston hakemuksen ei ollut katsottava olleen tarpeeton ja asiassa oli katsottava olleen erityisiä syitä määrätä A vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan. (Vailla lainvoimaa 21.5.2019) - Uutiset
30.4.2019 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjälle voitu antaa lupaa kuolinpesän omistuksessa olevan tilan myymiseksiHO katsoi, ettei pesänselvittäjä ollut näyttänyt, ettei tarvittavien rahavarojen hankkiminen pesään olisi voinut tapahtua OK 19 luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetuin velkakiinnityksin pesän kiinteistöihin tai ettei tarvittavia rahavaroja olisi voitu saada esimerkiksi metsää myymällä. Kiinteistön myynti velkojen suorittamiseksi olisi ollut myyntiä vastustavan A:n kannalta kohtuutonta ottaen huomioon pesänselvittäjän ilmoittamien velkojen määrä ja kiinteistön arvo. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei edellytyksiä luvan myöntämiselle kiinteistön myymiseksi ollut. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 30.4.2019) - Uutiset
28.2.2019 8.28
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi asianajotoimiston ja pesänselvittäjänä toimineen asianajajan olevan velvollisia korvaamaan asianajajan laiminlyönnin johdosta päämiehelle aiheutuneen vahingonKun asianajaja B:n viaksi jäävää huolimattomuutta ei voitu pitää perintökaaren 19 luvun 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla lievänä, asianajotoimisto ensisijaisesti ja B toissijaisesti olivat velvollisia korvaamaan A:lle laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. (KKO:2021:10: Hovioikeuden tuomio kumottiin ja kanne hylättiin) - Uutiset
25.1.2019 13.00
Hovioikeus arvioi pesänhoitajan palkkiota ja oikeudenkäyntikulujaHovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden määräämä 8.000 euron palkkio Y Oy:n konkurssipesän ensimmäisen vaiheen pesänhoidosta oli konkurssilain 8 luvun 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla työn vaativuuteen, tehtyyn työhön, pesän laajuuteen ja muihin seikkoihin nähden kohtuullinen eikä ylittänyt hyväksyttävänä pidettävää määrää. Käräjäoikeuden päätöstä ei näin ollen ollut aihetta tältä osin muuttaa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 12.12
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen pesänselvittäjän määräämisestä puuttuvan toimivallan vuoksiKäräjäoikeus oli päätöksessään katsonut, että TL:n asuinpaikka hänen kuollessaan oli ollut Italiassa, mutta että Helsingin käräjäoikeudella oli TL:n kotipaikan alioikeutena toimivalta pesänselvittäjän määräämistä koskevassa asiassa. Käräjäoikeus oli viitannut tältä osin perintökaaren 26 luvun 1 §:n säännöksiin. AL:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko suomalainen tuomioistuin ollut toimivaltainen käsittelemään TL:n pesänselvittäjän määräämistä koskevan asian. Punnittuaan kaikkia asiassa ilmi tulleita seikkoja TL:n elinolosuhteista hänen kuolemaansa edeltävinä vuosina ja hänen kuolinhetkellään hovioikeus katsoi, että TL:llä oli katsottava olleen läheisempi liittymä Italiaan kuin Suomeen. TL:n asuinpaikka oli sen vuoksi ollut Italiassa hänen kuolinhetkellään. Näin ollen Helsingin käräjäoikeus ei ollut EU:n perintöasetuksen 4 artiklan mukaisesti toimivaltainen käsittelemään TL:n pesänselvittäjän määräämistä koskevaa asiaa. Sen olisi pitänyt jättää pesänselvittäjän määräämistä koskeva hakemus tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
30.11.2018 11.00
Hovioikeuden ratkaisu riitautetun testamentin saajan oikeudesta hakea pesänselvittäjän määräämistäKäräjäoikeus oli menetellyt oikein katsoessaan, että se ei voinut pesänselvittäjän määräämistä koskevan hakemusasian yhteydessä tutkia testamentin väitettyä pätemättömyyttä tai tehottomuutta. Tilanteessa, jossa A:n asema erityisjälkisäädöksen saajana oli riitainen testamenttausvallan väitetyn ylityksen perusteella, ei ollut syytä arvioida toisin kuin tilannetta erityisesti tapauksessa KKO 2007:99. A:lla oli erityisjälkisäädöksen saajana oikeus hakea pesänselvittäjän määräystä riippumatta siitä, millä perusteella A:n asema erityisjälkisäädöksen saajana oli riitautettu. Hakemusta ei ollut jätettävä tutkimatta puhevallan väitetyn puuttumisen vuoksi. A:lla oli myös riittävä oikeussuojan tarve saada pesä pesänselvittäjän hallintoon eikä perintökaaren 22 luvun 3 §:n määräys tietyn omaisuuden määräämisestä erityiseen hoitoon riittänyt turvaamaan hänen oikeuttaan. (Vailla lainvoimaa 30.11.2018) - Uutiset
27.11.2018 11.55
KKO:n ratkaisu kuolinpesän osakkuudesta ja oikeudesta hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistäAviopuolisot C ja D olivat määränneet keskinäisessä testamentissaan, että toisen heistä kuoltua eloonjäänyt puoliso saa kaiken vainajan omaisuuden täydellä omistusoikeudella. Testamentin toissijaismääräyksen mukaan molempien kuoltua C:n omaisuus meni D:n lapselle K:lle. Puolisot tuomittiin avioeroon, jolloin sovellettavaksi tuli perintökaaren 11 luvun 8 §:n testamenttimääräyksen tehottomuutta koskeva säännös. C:n kuoltua K vaati pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä C:n kuolinpesään. Hovioikeus hylkäsi hakemuksen katsoen, että testamentin tulkinnan perusteella voitiin pitää varsin selvänä, että C ei ollut tarkoittanut pitää toissijaismääräystä voimassa avioeron jälkeen ja ettei K siten ollut testamentin perusteella C:n kuolinpesän osakas.
Ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla Korkein oikeus katsoi, että K testamentin toissijaissaajana tuli oikeutensa riidanalaisuudesta huolimatta katsoa C:n kuolinpesän osakkaaksi. Hänellä oli siten oikeus hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä C:n kuolinpesään. - Uutiset
24.10.2018 12.11
Hovioikeuskin jätti tutkimatta kanteen perintöomaisuuden palauttamisesta ennenaikaisenaKäräjäoikeus katsoi, että palautusvelvollisuuden oikeellisuus liittyy kysymykseen kuolinpesän osakasasemasta. Koska kuolinpesän osakasasemaa ei tässä vaiheessa ollut lainvoimaisesti selvitetty ja oli mahdollista, että jako oli oikean osakaspiirin suorittama, niin vaatimus jaetun perintöomaisuuden palauttamisesta oli ennenaikainen. Tästä syystä kanne oli tässä vaiheessa jätettävä tutkimatta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 24.10.2018) - Uutiset
5.9.2018 10.22
Hovioikeus: Oikeus vaatia pesänselvittäjän velvoittamista antamaan selonteko hallinnostaan on vain sillä, jolla on oikeus käynnistää virallisselvitysHovioikeus totesi, että A ei ollut vastuussa pesän tai vainajan velasta. Kysymys oli asiamiehenä toimineen A:n ja hänen päämiehensä välisestä saamisesta ja sen vakuudesta. A ei osoittanut, että hänen saamisensa tai sen vakuus olisivat riippuvaisia pesänselvityksestä. A:lla ei siten olisi ollut oikeutta saattaa kuolinpesää virallisselvitykseen. Näin ollen hänellä ei myöskään ollut oikeutta vaatia pesänselvittäjän velvoittamista antamaan hallinnostaan selonteko. (Vailla lainvoimaa 5.9.2018) - Uutiset
6.3.2018 15.02
Pääkäsittelyä toimittamatta ratkaistu asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiaa KO:ssa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirheitä, joilla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 6.3.2018) - Uutiset
28.2.2018 9.35
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kuolinpesän osakkaiden kannetta tutkimatta puuttuvan asialegitimaation vuoksiKäsiteltävässä asiassa kuolinpesän kaikki osakkaat ovat pesänselvittäjän hallinnon aikana ajaneet kannetta omissa nimissään kuolinpesän hyväksi. Pesänselvittäjä on hyväksynyt kyseisen menettelyn. Pesänselvittäjällä on ollut yleistoimivaltansa nojalla oikeus päättää pesän selvittämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä, jollaiseksi hän on harkinnut sen, että osakkaat ajavat kanteen pesän hyväksi omissa nimissään. Tuon ratkaisun oikeellisuus ei ole tässä asiassa tutkittavana. Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2006:29 on koskenut tilannetta, jossa pesänselvittäjä oli kieltäytynyt ajamasta kannetta. Sanotulla ennakkotapauksella ei ole ratkaistu kysymystä siitä, voiko osakkaalla olla kanneoikeus jossakin muussa tilanteessa. Tapauksessa on punnittu vastakkain osakkaan kanneoikeutta puoltavia (kohdat 4-7) ja sitä vastaan puhuvia näkökohtia (kohdat 8-9). Tässä asiassa kaikki korkeimman oikeuden ratkaisussa edellä mainitut näkökohdat kohdissa 4-9 puoltavat osakkaiden kanneoikeutta. Näissä olosuhteissa kuolinpesän osakkailla oli oikeus ajaa kannetta kuolinpesän hyväksi ja käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti jättäessään kanteen mainitsemillaan perusteilla tutkimatta. (KKO:2020:9: HO:n päätös kumottiin ja asia jätettiin KO:n päätöksen lopputuloksen varaan) - Uutiset
2.2.2018 9.30
Hovioikeus: Kuolinpesän osakkaalla on oikeus saada kuolinpesän omaisuus luovutettavaksi pesänselvittäjän hallintoon riippumatta siitä, oliko pesä selvitettyOikeuskäytännössä- ja kirjallisuudessa on katsottu, että kuolinpesän osakkaalla on PK 19 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla oikeus saada kuolinpesän omaisuus luovutettavaksi pesänselvittäjän hallintoon riippumatta siitä, oliko pesä selvitetty (KKO 1992:176 ja KKO 1977 II 102 sekä Aulis Aarnio – Urpo Kangas: Suomen jäämistöoikeus I. Perintöoikeus. 2016 s. 480). (Vailla lainvoimaa 2.2.2018) - Uutiset
1.12.2017 11.00
Hovioikeus poisti pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan päätöksen kun käräjäoikeus ei ollut ottanut kuultavan lausumaa huomioon asiaa ratkaistessaan – käräjänotaarin asiassa tekemät kaksi aiempaa kantelua oli jätetty tutkimattaKantelija oli ollut KO:ssa kuultavan asemassa. Kantelijalla oli sen vuoksi asiassa kantelulegitimaatio. KO ei ollut ottanut kanteljan lausumaa huomioon asiaa ratkaistessaan. Kantelija ei näin ollen ollut tullut asianmukaisesti kuulluksi KO:ssa. HO totesi, että lähtökohtaisesti lausuman huomiotta jättämisen voidaan otaksua olennaisesti vaikuttavan jutun lopputulokseen. Asiassa oli tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitettu muu oikeudenkäyntivirhe, minkä vuoksi asia tuli palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.12.2017) - Uutiset
30.10.2017 10.23
Hovioikeuden erimielinen päätös virallisselvityksessä olevan pesän osakkaan kanneoikeudesta lahjan purkamista koskevassa asiassa ja pesänselvittäjän valtuutusoikeudestaKO:n päätös kumottiin ja valittaja vapautettiin KO:n päätöksessä määrätyistä kulukorvauksista. Asia palautettiin Satakunnan KO:een, jonka tulee omasta aloitteestaan jatkaa asian käsittelyä, kun HO:n ratkaisu on lainvoimainen tai asianosaisten suostumuksella sitä ennen ja mikäli valittaja ajaa sitä omissa nimissään mutta kuolinpesän lukuun. Asian ratkaistessaan KO:n tulee antaa lausunto myös HO:ssa esitetyistä oikeudenkäyntikuluvaatimuksista. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan hylkäsi valituksen ja jätti KO:n ratkaisun (kanne jätetty sillensä) pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 30.10.2017)