-
Perintä
- Perintäkulut
Perintäkulut
- Uutiset
6.6.2023 9.29
KKO äänesti maksudirektiivin tulkinnasta, josta oli pyydetty ennakkoratkaisu EUT:lta: Velkojayhtiöllä oli oikeus viivästyskorkoihin ja korvauksiin perintäkuluistaA Oy:n ja B Ky:n välillä oli vuodesta 2009 alkaen noudatettu käytäntöä, jonka mukaan B Ky oli voinut maksaa A Oy:n laskut eräpäivän jälkeen viimeistään kuukauden kuluessa ilman viivästysseuraamuksia. A Oy vaati toukokuussa 2018 vireille tulleessa kanteessaan, että B Ky velvoitetaan suorittamaan A Oy:lle viivästyskorkoa ja perintäkulujen vakiokorvauksia huhtikuun 2015 ja helmikuun 2018 välisenä ajanjaksona erääntyneiden ja myöhässä maksettujen laskujen osalta.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että osapuolten viivästysseuraamusten osalta noudattama sopimuskäytäntö oli kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain 8 §:n 1 ja 3 momentin nojalla tehoton. Siten A Oy:llä oli oikeus kanteessa vaatimiinsa viivästyskorkoon ja vakiokorvauksiin perintäkuluista. (Ään.) - Uutiset
26.5.2023 8.38
Aluehallintovirasto valvoi vuonna 2022 perintätoimistojen perimiä yrityssaatavien perintäkuluja ja osallistui lainvalmisteluunAluehallintovirasto valvoi tehostetusti yrityssaatavien perintäkuluille asetettujen enimmäismäärien noudattamista. Perintälaki muuttui 1.5.2022. Valvontapäätöksiä annettiin muun muassa yrityssaatavan perintäkuluista ja riittävän maksuajan varaamisesta velallisille. - Uutiset
15.5.2023 12.12
Hallinto-oikeus: Aluehallintovirasto oli voinut antaa perintäyhtiölle varoituksenAluehallintoviraston päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa ei ollut merkitystä sillä, että perintäyhtiö oli nyt arvioitavana olevien perintätapahtumien jälkeen ilmoittanut aluehallintovirastolle muuttaneensa käytäntöään yrityssaatavien perintäkulujen määräytymisessä eikä sillä, että perintäyhtiö oli kertonut hyvittäneensä velalliselle aiheutuneita perintäkuluja niitä koskevan riitautuksen jälkeen. Aluehallintoviraston antaman varoituksen ei voitu katsoa olevan asiassa saadun selvityksen perusteella liian ankara ja suhteellisuusperiaatteen vastainen seuraamus. (Vailla lainvoimaa 15.5.2023) - Uutiset
6.2.2023 11.30
Kuluttaja-asiamies pyytää kommentteja linjauksesta "Hyvä perintätapa kuluttajaperinnässä" 17. maaliskuuta 2023 saakkaKuluttaja-asiamies on päivittämässä Hyvä perintätapa kuluttajaperinnässä -linjausta. Linjauksessa on otettu huomioon muuttunut lainsäädäntö, uusi oikeuskäytäntö sekä hyvän perintätavan valvonnassa havaitut epäkohdat. Kuluttaja-asiamies pyytää kommentteja hyvää perintätapaa koskevasta linjauksesta. Lausunto pyydetään antamaan lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta. - Uutiset
5.12.2022 12.25
EUT:n kaksi ennakkoratkaisua perintäkuluista, jotka ovat aiheutuneet toistuvista maksuviivästyksistä yhden ja saman sopimuksen yhteydessäEnnakoratkaisupyynnöt on esitetty asioissa, joissa on vaadittu kiinteää korvausta perintäkuluista, jotka ovat aiheutuneet toistuvista maksuviivästyksistä yhden ja saman sopimuksen yhteydessä. - Uutiset
3.11.2022 15.59
Hovioikeus: Tuhkaamisesta aiheutuneessa seurakuntayhtymän saatavassa oli kysymys verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n tarkoittamasta julkisesta saatavastaHovioikeus katsoi, että kysymyksessä olevassa tuhkaamisesta aiheutuneessa seurakuntayhtymän saatavassa oli kysymys verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n tarkoittamasta julkisesta saatavasta. Kanteessa vaaditut perintäkulut olivat edellä sanotun lain 20 a §:n tarkoittamia muita liitännäiskustannuksia, jotka vanhentuvat samassa ajassa kuin viivästyskorot. Tuhkaamista koskevaan laskuun perustuva julkinen saatava olisi vanhentunut viiden vuoden kuluttua eräpäivää 20.5.2016 seuranneen vuoden alusta eli 1.1.2022 ja saatavaan liittyvät viivästyskorot sekä muut liitännäiskulut, perintäkulut olivat vanhentuneet samana päivänä eli 1.1.2022. (Vailla lainvoimaa 3.11.2022) - Uutiset
20.10.2022 12.15
EUT antoi KKO:lle ennakkoratkaisun kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta annetun direktiivin tulkinnastaPyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat yhtäältä A Oy sekä toisaalta B Ky ja C:n kuolinpesä ja jossa on kyse 135 laskun, joiden eräpäivät olivat 10.4.2015–21.2.2018, maksamisesta myöhässä. (Ks. myös KKO:2023:39: Velkojayhtiöllä oli oikeus viivästyskorkoihin ja korvauksiin perintäkuluista) - Uutiset
20.5.2022 13.00
KKV perinnästä: Kuluttajien kannattaa harkita maksuvaatimusten vastaanottamistapaa entistä tarkemminPerinnässä voidaan toukokuusta 2022 lähtien hyödyntää sähköisiä maksuvaatimuksia entistä laajemmin. Kuluttajan suostumusta sähköiseen toimittamistapaan voidaan pyytää jo ennen kuin perintä on alkanut. Ennen suostumuksen antamista kannattaa miettiä huolella, missä muodossa maksuvaatimukset haluaa saada. Voiko e-laskuna, sähköpostina tai sähköiseen postilaatikkoon saapunut maksuvaatimus jäädä paperipostia helpommin huomaamatta? Jos velka jää maksamatta, se voi edetä käräjäoikeuteen, josta voi aiheutua lisäkuluja ja maksuhäiriömerkintä. - Uutiset
12.5.2022 11.25
Hovioikeus: Viivästyneenä maksettujen laskujen viivästyskorot ja perintäkulut – maksettavaksi viivästyskorkoa 1.603,72 euroa ja perintäkuluja 7.920 euroa korkoineen sekä 3/4 oikeudenkäyntikuluista - Uutiset
21.3.2022 9.37
Hovioikeus: Prokurasiirto ja hyvä perintätapaAsiassa oli riidatonta, että A ei ollut noudattanut 17.12.2018 tehtyä maksusuunnitelmaa. Lowell Suomi Oy on 6.3.2019 saattanut asian vireille käräjäoikeuteen ja kirjallisena todisteina esitetyistä sähköposteista ilmenee, että osapuolet ovat tämän jälkeen neuvotelleet uudesta maksusuunnitelmasta sovintoon pääsemättä. Sähköpostien perusteella hovioikeus totesi, että Lowell Suomi Oy oli suhtautunut vastuullisesti maksujärjestelyihin, eikä niistä ilmene A:n väittämää uhkaamista tai tarpeettomien kulujen aiheuttamista. Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut. (Vailla lainvoimaa 21.3.2022) - Uutiset
15.10.2021 15.28
Hovioikeus arvioi perintäyhtiön oikeudenkäyntikuluvastuuta toisin kuin käräjäoikeusVastaaja oli asiassa kerrotulla tavalla voittanut kanteen kohdat 2 – 10 (korkosaatavat, luottokustannukset, perintäkulut) kokonaan, mutta hävinnyt sen kohdan 1 (kuluttajaluottoon perustuva 2 000 euron pääoma ja sille 118,80 %:n mukaista korkoa 15.7.2020 alkaen -vaatimus) osalta osittain. Asiakirjoista oli havaittavissa, että oikeudenkäynnin pääpaino oli ollut kohdissa 2 – 10 ja että oikeudenkäyntikulut olivat valtaosaltaan aiheutuneet niiden käsittelystä. Vastaaja oli siten pääosin voittanut juttunsa ja hänen oikeudenkäyntikuluistaan valtaosa oli aiheutunut kanteen niistä kohdista, joiden nojalla vastaajaa ei ollut katsottu velvolliseksi suorittamaan saatavaa perintäyhtiölle. Vastaaja ei kuitenkaan voinut saada täyttä korvausta kuluistaan KO:ssa, koska ei voitu katsoa, että sillä, minkä hän oli hävinnyt kohdan 1 perusteen ja määrän osalta, olisi vain vähäinen merkitys asiassa. Vastaajan kohdassa 1 kiistämä 1.601,50 euron ylittävä osa ei myöskään ollut koskenut ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa. Tämän vuoksi HO piti perusteltuna, että perintäyhtiö oli velvollinen korvaamaan vastaajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut osittain. Kohtuullisena osakorvauksena HO piti neljää viidesosaa vastaajalle aiheutuneista, tarpeellisista kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 15.10.2021) - Uutiset
17.11.2020 12.29
Oikeusasiamies: Perintätoimiston neuvontavelvollisuudesta velalliselle kääntyä perintätoimeksiannon antaneen velkojan puoleenOA saattoi asiassa esittämänsä käsitykset perintätoimiston menettelystä velkojana toimineelle HUS:ille, jonka tehtävänä on julkisen tehtävän ostopalveluna perintäyhtiölle siirtäneenä valvoa perintäyhtiön menettelyä sen laskujen perinnässä. OA lähetti jäljennöksen päätöksestä HUS:ille. - Uutiset
13.11.2020 10.26
Hovioikeus: Oikeudenkäynti viivästyi 2 vuottaHyvityslain 5 §:n mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioitava aika oli alkanut asian vireilletulosta 16.7.2014 KO:ssa. KO:n tuomio oli annettu 31.5.2018. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä viivästynyt kaksi vuotta, miltä ajalta kantajayhtiölle myönnettiin hyvitystä. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, joten valtio velvoitettiin maksamaan kantajayhtiölle oikeudenkäynnin viivästyksen hyvityksenä 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
29.10.2020 15.56
Perintälakiin ehdotetaan väliaikaisia muutoksia taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilanteen parantamiseksiPerintälakiin ehdotetaan väliaikaisia muutoksia, joilla rajoitetaan nykyistä yksityiskohtaisemmin muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluja. Tarkoituksena on helpottaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilannetta. Väliaikaisen lain on tarkoitus olla voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti. Voimassa oleva laki sisältää yksityiskohtaiset säännökset vain kuluttajasaatavien perintäkuluista. Hallitus esittää, että perintälakiin lisättäisiin yksityiskohtaiset säännökset myös yrityssaatavien perintäkuluista. Sääntely on tarpeen, koska koronavirusepidemian takia useat yritykset ovat maksuvaikeuksissa, ja laskujen ja velkojen maksun viivästymisestä aiheutuvat perintäkulut voivat osaltaan pahentaa tilannetta. Sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi säännökset koskisivat myös muita sellaisia saatavia, jotka eivät ole kuluttajasaatavia, kuten saatavia, joissa velallisena on asunto-osakeyhtiö tai yhdistys. - Uutiset
11.6.2020 10.10
Aluehallintoviraston päätös päätös sai lainvoiman: Perintätoimisto Annomen Oy ei saa enää harjoittaa saatavien vapaaehtoista perintääAsian käsittely raukesi, koska Annomen Oy peruutti valituksensa HAO:ssa. (Helsingin HAO 1.6.2020 päätös 20/0955/3) - Uutiset
10.6.2020 12.00
Hovioikeus arvioi pankkitunnusten käytön huolellisuusvelvoitetta peliriippuvaisen tyttären tapauksessa – perustetta toimituskulujen tai viivästyskoron sovitteluun ei ollutA:n huolimattomuutta ei voitu pitää tunnistuslain 27 §:n 1 momentin 2 kohdan tarkoittamalla tavalla lievänä. Koska tunnistusvälineiden oikeudeton käyttö oli johtunut A:n huolimattomuudesta, hän oli tunnistuslain 27 §:n mukaiset vastuunrajoitukset huomioon ottaen vastuussa luotosta, joka oli otettu hänen tunnistusvälineitään käyttäen. (Ään., vailla lainvoimaa 10.6.2020) - Uutiset
27.5.2020 13.00
Hovioikeus velvoitti velallisen korvamaan myös ennen oikeudelliseen perintään ryhtymisestä aiheutuneita perintäkulujaKO oli hylännyt kantajan kuluvaatimuksen selvittämättömänä. HO totesi, että kantajan KO:ssa esittämän laskuerittelyn perusteella hänelle oli aiheutunut myös ennen oikeudelliseen perintään ryhtymistä sellaisia perintäkuluja, joista hänellä oli oikeus saada korvaus velalliselta. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
26.5.2020 15.00
Hovioikeuden tuomio kohtuullisista perintäkuluistaA oli ollut tietoinen vapaaehtoisen perinnän jatkamiseen liittyvästä kuluriskistä sekä asiassa kulloinkin kertyneistä perintäkuluista. OK Perintä Oy:n ei ollut näin ollen katsottava menetelleen myöskään perintälain 10 c §:n 2 momentin vastaisesti. Tuomiossa mainituin perustein A oli velvollinen korvaamaan saatavan perinnästä OK Perintä Oy:lle aiheutuneet kulut kokonaisuudessaan. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen tältä osin ei siten ollut. (Vailla lainvoimaan 26.5.2020) - Uutiset
2.11.2018 14.04
Hovioikeuden ratkaisu myyntisaatavan olemassaolosta, laskun oikeellisuudesta sekä perintä- ja oikeudenkäyntikuluistaKäräjäoikeus totesi kantajan vaatiman 3.027,20 euron myyntisaatavan perustelluksi. Kantajan tuolloin käytössä olleella päätoiminimellä varustettu lasku ei ollut vastaajan väittämällä tavalla virheellinen. Asiassa ei ollut syytä tuomita 40 euron vakiokorvausta suurempaa korvausta kantajan perintäkuluista. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. Hovioikeus ei tuomiollaan muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 2.11.2018) - Uutiset
1.11.2018 13.00
Hovioikeuden ratkaisu luoton korosta, perintäkuluista ja tuomioistuimen tutkimisvelvollisuudestaAsiassa oli kysymys sopimusehtodirektiivin soveltamisalaan kuuluvista elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisistä vakiosopimusehdoista. Tuomioistuimen oli sen vuoksi arvioitava ehtojen kohtuuttomuutta viran puolesta. Luoton todellinen vuosikorko oli 394,88 prosenttia. Hovioikeus totesi, että kulutusluotosta aiheutuvia luottokustannuksia koskevat vakiosopimusehdot kuuluvat sopimusehtodirektiivin 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksen olennaisiin ehtoihin eikä niitä näin ollen voida tutkia viran puolesta, jos luottosopimus on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi. Tällaisia kulutusluotosta aiheutuvia luottokustannuksia koskevia sopimusehtoja ovat luottokorkoa koskevien ehtojen ohella myös nostopalkkiota koskevat sopimusehdot. Hovioikeus katsoi, että kuluttaja oli voinut sopimusehtojen perusteella ennen sopimuksen tekemistä riittävällä tavalla ymmärtää sitoumuksensa merkityksen ja siihen liittyvät velvollisuutensa. Yhtiön kulutusluottoehdot oli laadittu riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi. Käräjäoikeudella ei siten ollut unionin oikeudesta johdettavaa oikeutta ja velvollisuutta viran puolesta tutkia luottokustannuksia koskevien ehtojen kohtuullisuutta. Koska asiassa ei ollut kysymys alle 2.000 euron suuruisesta luotosta, kuluttajansuojalaissa ei ole sellaisia luottokustannuksia koskevia pakottavia säännöksiä, joiden nojalla yhtiön esittämiä nostopalkkio- ja korkovaatimuksia olisi voitu pitää sillä tavoin selvästi perusteettomina, että ne olisi voitu hylätä tilanteessa, jossa vastaaja oli passiivinen. Näin ollen käräjäoikeuden olisi tullut hyväksyä yhtiön pääomaa koskeva vaatimus kokonaan korkoineen yksipuolisella tuomiolla. Yhtiöllä oli oikeus vain 5 euron korvauksiin maksuvaatimuksista. (Vailla lainvoimaa 1.11.2018)