Viranomaisten tietoon tuli ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 yhteensä yli 50.000 rikoslain (RL) 23 luvun 1 ja 2 §:n nojalla rangaistavaa ylinopeusrikosta, minkä lisäksi lievemmistä liikennerikkomuksista annettiin yli 147.000 liikennevirhemaksua, joista pääosa perustui tieliikennelaissa (TLL) sanktioituun ylinopeusrikkomukseen.

TLL 8 § velvoittaa jokaisen ajoneuvon kuljettajan noudattamaan liikenteenohjauslaitteilla annettuja nopeusrajoituksia. Nopeusrajoituksen rikkominen enintään 20 km/h ylinopeudella on sanktioitu TLL 164 tai 165 §:n perusteella ja vakavammissa tapauksissa RL 23 luvussa tarkoitettuna liikenneturvallisuuden vaarantamisena. RL 23:1:n tarkoittama liikenneturvallisuuden vaarantaminen edellyttää vähäistä suurempaa vaaraa toisen turvallisuudelle ja RL 23:2:n törkeä tekomuoto vakavaa vaaraa toisen hengelle ja terveydelle. Pohtimisen arvoinen kysymys on, miten sanktioidaan yli 20 km/h ylinopeus, joka ei ole ollut omiaan aiheuttamaan vähäistä suurempaa vaaraa.

Kysymys nousi esiin uuden tieliikennelain eduskuntakäsittelyn aikana, jolloin eduskunnan lakivaliokunta totesi, että hallinnollisin seuraamuksin sanktioidun käyttäytymisen ala on määritetty tieliikennelaissa ja vakavammat teot on säädetty rangaistaviksi rikoslaissa. Lainsäädännön tulkinnassa oikeusjärjestelmää tarkastellaan systemaattisena kokonaisuutena, eikä tieliikennelain ja rikoslain soveltamisalojen väliin jää aukkoa. Valiokunta piti selvänä, että poliisin ohjeistus seuraamusten määräämisestä uudistetaan vastaamaan uutta tieliikenteen seuraamusjärjestelmää. 

Poliisi on viimeksi elokuussa 2019 julkaissut näitä seuraamusmenettelyjä varten erityisen sakkokäsikirjana tunnetun julkaisun (Käsikirja rangaistusten määräämiseksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain mukaisessa sakkomenettelyssä). Tässä käsikirjassa ei edes viitata siihen mahdollisuuteen, että jossakin tilanteessa yli 20 km/h ylinopeudesta ei voitaisi määrätä sakkorangaistusta liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Poliisin sakotuskäytäntö näyttääkin muuttuneen siten, että yli 20 km/h ylinopeuksista määrätään säännönmukaisesti päiväsakkorangaistus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta silloinkin, kun vanhan käytännön perusteella tekoa olisi pidetty pelkästään liikennerikkomuksena.

Itä-Suomen hovioikeus on 18.6.2021 todennut, ettei tieliikennelain 1.6.2020 voimaan tullut uudistus ole voinut sitovasti muuttaa liikenneturvallisuuden vaarantamisrikoksen soveltamiskäytäntöä, joten vain vähäistä vaaraa aiheuttavasta teosta ei voi määrätä sakkorangaistusta eikä liikennevirhemaksua. Ks. Edilex-uutinen. Ylinopeusrikkomusten seuraamusjärjestelmässä on tältä osin aukko, jota poliisin sakkokäsikirjassa ei ole tunnistettu.

Sakotuskäytännössä tämä aukko onkin täytetty lain sanamuodon vastaisesti oletuksin, että yli 20 km/h ylinopeus on aina vähäistä vaarallisempaa. Liikenneturvallisuuden vaarantamisrikos ei siten enää perustu abstraktiin (”on omiaan”) vaan presumoituun varaan. Presumoidun vaaran pohjalle rakennettu kriminalisointi voi Nuotion mukaan olla liian ankara, koska sen piiriin tulee vaarattomiakin tekoja.  Sakotuskäytäntöä koskevien tutkimusten perusteella näitä tapauksia voisi olla vuosittain tuhansia.

Suomen päiväsakkojärjestelmän yksi ongelma on myös siinä, ettei päiväsakon rahamäärällä ole ylärajaa. Sen vuoksi korkein oikeus joutui keväällä 2023 antamassaan ratkaisussa (KKO 2023:35) EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun perusteella kohtuullistamaan valtionrajarikkomuksesta annettua 15 päiväsakon rangaistusta viiteen päiväsakkoon. Rikoslain säätämistä ja soveltamista ohjaa rikosoikeudellinen suhteellisuusperiaate sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklassa esitetty kohtuullisuusvaatimus. Rangaistusseuraamuksen ankaruuden tulee olla oikeassa suhteessa teon moitittavuuteen.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ottanut ohjelmassaan tavoitteeksi oikaista tässä kuvattu ylinopeusrikkomuksiin sovellettavien lakien yhteensovittamisongelma sen varmistamiseksi, että liikennevirhemaksurajan ylittävästä ylinopeudesta ei selviä missään tilanteessa seuraamuksetta. Samalla tulisi myös KKO:n ratkaisun 2023:35 johdosta ottaa laajemmin tarkasteluun myös poliisin sakkotaulukot ja erinäiset muut artikkelissa esitellyt seuraamusjärjestelmän ongelmat.

Risto Tuori
OTL, VT, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto

Artikkeli Edilex Lakikirjastossa

• Tuori, Risto: Ylinopeusrikkomusten seuraamusjärjestelmän arviointia
   

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin tai oikeustapauskommentin Lakikirjastoon tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen.
  Lue lisää