Sami Myöhänen (Markkinaoikeustuomari, OTL, VT, HuK) tarkastelee Edilex-sarjan (2023/24) uusimmassa artikkelissa aineellisen prosessinjohdon normatiivisia lähtökohtia sekä vaatimuksiin ja niiden perusteluihin, tosiseikkojen selvittämiseen ja rajoittavaan prosessinjohtoon liittyviä peruskysymyksiä.

Tutkimuksessa pidetään aineellisen prosessinjohdon laadun ominaispiirteinä siviiliprosessille ainakin tavoitetasolla tyypillistä aktiivisuutta, informatiivisuutta, selkeyttä ja avoimuutta oikeudenkäynnin osapuolten suuntaan. Tällaiset yleiset näkökohdat soveltuvat myös hallintoprosessiin, joskin painottuen eri tavoin riippuen valituslajista (hallinto- vai kunnallisvalitus) tai oikeussuojakeinosta eli siitä, käsitteleekö hallintotuomioistuin asiaa muutoksenhakuasteena, lähinnä valituksena hallintopäätöksestä, jolloin oikeudenkäynnissä on kysymys ennen muuta hallintoviranomaisen ratkaisun ja siihen liittyvien menettelytapojen lainmukaisuuden arvioinnista, vai ensi asteena, kuten hallintoriita- tai esitysasiana. Riippumatta oikeudenkäynnin luonteesta lähtökohtana kaikessa hallintolainkäytössä on syytä pitää sitä, että hallintotuomioistuimen aikomus sivuuttaa vaatimistaakka, aikomus perustaa ratkaisu vetoamattomaan seikkaan, johon päätösharkinta aiotaan perustaa, ja oma-aloitteisesti hankkimat selvitykset, on alistettava kontradiktoriselle menettelylle.

Artikkelin lopuksi Myöhänen toteaa muun ohella, että hallintoprosessuaalisen sääntelyn joustavuus, huomattava tulkinnanvaraisuus ja muutoinkin prosessin ennustettavuuden heikkous edellyttävät hallintotuomioistuimelta varsinkin haastavissa asioissa selkeää ja informatiivista prosessinjohtoa. Prosessinjohdon tarve korostuu silloin, kun maallikko ajaa asiaansa ilman lainopillista apua. Kuten oikeuskirjallisuudessa on jo aiemmin todettu, hallintolainkäytön alalla olisi jatkossa syytä kehittää paitsi aineellista prosessinjohtotaitoa myös aineellisen prosessinjohdon avoimuutta, selkeyttä, yksityiskohtaisuutta ja yhdenmukaisuutta tuomioistuinta selkeästi velvoittavalla sääntelyllä.

Nykyään hallintotuomioistuimet eivät useinkaan johda oikeudenkäyntiä muutoin kuin kirjelmien vakiomuotoisella vaihdolla. Toimintatavoissa tosin lienee asiaryhmä- ja tuomioistuinkohtaista vaihtelua. Sinänsä varsin vakiintuneesti on katsottu, että usein muuhun kuin vakiomuotoiseen kirjelmien vaihtoon ei asioiden luonne huomioon ottaen ole edes tarvetta. Tällaisen näkemyksen taustalla on osaltaan ymmärrettävästi kustannustehokkuuden vaatimus ja huoli tuomioistuimen voimavarojen riittämisestä. Tästä huolimatta on kuitenkin nähty, että joissakin asiaryhmissä tyypillisesti ja muidenkin asiaryhmien jutuissa yksittäistapauksellisesti prosessinjohtoa tulisi yksilöllistää. Olennaista on, että hallintotuomioistuimet tunnistaisivat yksilöllistä aineellista prosessinjohtoa vaativat kysymykset mahdollisimman etupainotteisesti. Tällainen tunnistaminen edellyttää asian varhaista haltuunottoa.

Lue koko artikkeli Edilexin Lakikirjastossa:

• Myöhänen, Sami: Aineellisesta prosessinjohdosta hallintoprosessissa

Edilex-sarjassa julkaistaan asiantuntija-artikkeleita, jotka ovat saatavana vain Edilexissä. Sarjaa on julkaistu vuodesta 2007.

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin, oikeustapauskommentin tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen.
  Lue lisää...