Itä-Suomen hovioikeus 7.12.2022

Tuomio 22/148763
Asianumero R 22/467
Ratkaisu, johon on haettu muutosta Pohjois-Karjalan käräjäoikeus 14.4.2022 nro 114683
Asia Tappo ym.
Valittaja Vangittu SP
Vastapuolet
Aluesyyttäjä
MP
SS
M

Valitus

SP on vaatinut, että syyte kohdassa 8 [tappo; vaihtoehtoiset rangaistusvaatimukset törkeä pahoinpitely ja murhan yritys ja törkeä kuolemantuottamus tai törkeä henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu] hylätään tai että rangaistusta ainakin alennetaan.

SP ei ole aiheuttanut AP:n kuolemaa, koska kuolema on johtunut keuhkokuumeesta. Keuhkokuume ei ole ollut syy-yhteydessä AP:lle SP:n menettelyn seurauksena aiheutuneisiin palovammoihin. SP ei ole myöskään tarkoittanut aiheuttaa AP:n kuolemaa eikä ole voinut pitää tämän kuolemaa menettelynsä varmana tai edes todennäköisenä seurauksena, vaan hänen menettelyään on arvioitava korkeintaan perusmuotoisena pahoinpitelynä ja kuolemantuottamuksena.

Kuuman veden kaatuminen AP:n päälle on ollut vahinko, kun SP on ollut kuumentamassa vettä teetä varten. AP on ollut ennen tapahtumia sairauksiensa vuoksi useita kertoja hoidettavana sairaalassa vuodepotilaana sairastumatta keuhkokuumeeseen. SP ei ole voinut ymmärtää, että AP voisi palovammojen seurauksena vuodehoidossa ollessaan sairastua keuhkokuumeeseen. SP:n menettelystä aiheutuneiden palovammojen laajuus ei ole ollut hengenvaarallinen, joten AP:n kuolema on ollut yllättävä. SP on myöntänyt kasanneensa halot AP:n ympärille, mutta hänen tarkoituksenaan ei ollut ollut sytyttää halkoja eikä tappaa AP:tä polttamalla, vaan kysymys on ollut korkeintaan uhkaamisesta. SP:n menettely ei myöskään täytä törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistöä.

Joka tapauksessa tuomittu rangaistus on kohtuuton eikä se ole myöskään yleisen rangaistuskäytännön mukainen. Lisäksi rangaistusta lieventävänä seikkana tulee huomioida, että AP on vuosia henkisesti kaltoinkohdellut SP:tä.

Vastaukset

Syyttäjä on vastustanut muutosvaatimuksia ja vaatinut, että SP velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeudessa maksettavaksi määrättävät todistelukustannukset. Lisäksi syyttäjä on toistanut käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevät toissijaiset rangaistusvaatimukset törkeästä pahoinpitelystä, murhan yrityksestä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä viimesijaisen rangaistusvaatimuksen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitettyä näyttöä oikein ja tehnyt siitä oikeat johtopäätökset sekä tuominnut oikeudenmukaisen rangaistuksen. Vaikka katsottaisiin, että SP:n tarkoitus ei ollut ollut AP:n päälle vettä kaatamalla surmata tätä, hänen on kuitenkin täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että AP kuolee hänen menettelynsä seurauksena.

MP on vastustanut muutosvaatimuksia. MP lisäksi yhtyy syyttäjän toissijaisiin rangaistusvaatimuksiin.

Käräjäoikeus on arvioinut näytön oikein. SP:n menettelyllä ja AP:n kuolemalla on selvä syy-yhteys. AP:n kuolema on aiheutunut hänelle tulleista palovammoista. SP:n kaikki toiminta on tähdännyt AP:n tappamiseen ja menettely on osoittanut päättäväisyyttä, sitkeää surmaamispyrkimystä sekä kylmäverisyyttä. Teko on tehty tarkoituksellisesti kovia tuskia aiheuttaen ja sitä on pitkitetty tuskien lisäämiseksi.

S on kohdaltaan vastustanut muutosvaatimusta.

Rangaistuksen alentamiseen ei ole perusteita ainakaan kohdan 6 osalta, jossa S on asianomistajana. Rangaistuksen mittaaminen riippuu kuitenkin olennaisesti siitä, menestyykö valitus kohdan 8 osalta.

M ei ole käyttänyt puhevaltaa hovioikeudessa.

SP on vastustanut syyttäjän toissijaisia rangaistusvaatimuksia ja viimesijaista rangaistusvaatimusta.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Syyksilukeminen kohdassa 8

Näytön arviointi käytetystä väkivallasta

Asiassa esitetyistä kirjallisista todisteista ilmenevät seikat on olennaisilta osin selostettu käräjäoikeuden tuomiossa.

T ja V ovat hovioikeudessa kertoneet asiaan vaikuttavilta osin pääpiirteissään kuten heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon merkitty.

PP on hovioikeudessa kertonut, ettei hän enää muista kunnolla tapahtumia tai niihin liittyviä yksityiskohtia. Lisäksi hän on ilmoittanut, ettei hän muista kertoneensa esitutkinnassa tai käräjäoikeudessa siten kuin hänen kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon merkitty. PP on kertonut myös yleisesti perheensä elämästä ja AP:n terveydentilasta.

Oikeuslääkäri H on hovioikeudessa kertonut käyneensä laatimansa alustavan lausunnon kuolemansyistä, mikroskooppisen tutkimuksen ja kuolemansyylausunnon (todisteet 1.19. - 1.21.) läpi eikä hänellä ollut niistä uutta lausuttavaa. H on toistanut pääpiirteittäin lausunnoista ilmenevät seikat sekä kertonut, että palovammat oli merkitty peruskuolemansyyksi, koska AP:n kuolemaan johtanut sairaustilojen sarja oli aiheutunut palovammoista. Nuori ja terve henkilö ei vastaavanlaisiin palovammoihin kuolisi. AP:n terveydentilan heikkenemiseen ja kuolemaan oli myötävaikuttanut merkittävästi hänen vanhuutensa ja raihnaisuutensa. AP:n kuolema oli luokiteltu henkirikokseksi H:lla käytössä olleiden tapahtumatietojen perusteella.

SP on myöntänyt lyöneensä käsin ja vyöllä AP:tä päähän ja eri puolille raajoja ja kehoa sekä repineensä tätä hiuksista syytteessä kerrotuin seurauksin. Lisäksi on riidatonta, että AP:n jaloille on kaatunut kuumaa vettä ja että sen seurauksena AP:n jalkoihin on aiheutunut lääkärinlausunnoista ja valokuvista ilmenevät palovammat. Kuuman veden kaatuminen AP:n päälle on ollut SP:n mukaan vahinko, kun hän on ollut kuumentamassa vettä teetä varten. Riidatonta myös on, että SP on kasannut halkoja syytteessä kerrotulla tavalla AP:n pyörätuolin alle ja vierelle.

Asiassa on käytetyn väkivallan osalta riitaa siitä, onko SP kaatanut veden tahallaan ja myös siitä, onko palovammojen katsottava olevan syy-yhteydessä AP:n kuolemaan.

AP on 27.6.2021 häntä esitutkinnassa kuultaessa kertonut, että SP oli pahoinpidellyt häntä kaatamalla kuumaa vettä, sekä uhannut myös polttaa hänet. Myös PP on esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa kertonut SP:n keittäneen vettä vedenkeittimessä ja kaataneen kuuman veden AP:n päälle. AP ja PP ovat kertoneet vastaavalla tavalla myös tapahtumapaikalle poliisitehtävälle saapuneille T:lle ja V:lle. Lisäksi tapahtumapaikalta otetuista valokuvista (todiste 1.15. ja 1.16.) sekä T:n ja V:n kertomuksista on ilmennyt, että keittiön ja kodinhoitohuoneen lattialla on ollut runsaasti vettä ja että AP:n palovammat jaloissa ovat olleet laajalla alueella.

Hovioikeus toteaa, että edellä kerrottu selvitys viittaa siihen, että vettä on kaadettu AP:n jaloille runsaasti useammassa erässä eikä kysymys voi siten olla SP:n kertomalla tavalla teeveden keittämiseen liittyvästä vahingosta. Huomioon ottaen AP:n palovammojen laajuus ja mainittu muu syytettä tukeva selvitys tapahtumien kulusta, hovioikeus katsoo selvitetyksi, että SP on tahallaan kaatanut kuuman veden syytteessä kerrotulla tavalla AP:n jaloille.

Näin täydennettynä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut näytön arvioinnin osalta ja katsoo käräjäoikeuden tavoin selvitetyksi, että SP on syytteessä kerrotulla tavalla tahallaan kaatanut runsaasti erittäin kuumaa, kiehuvaksi keitettyä, vettä AP:n jalkojen päälle. Lisäksi SP on lyönyt käsin ja vyöllä AP:tä useita kertoja päähän ja eri puolille raajoja ja kehoa sekä repinyt tätä hiuksista. AP:lle on aiheutunut SP:n menettelystä syytteessä kerrotut lääkärinlausunnoista ja valokuvista ilmenevät vammat.

Arviointi SP:n menettelyn syy-yhteydestä AP:n kuolemaan

Asiassa on tämän jälkeen ratkaistava kysymys siitä, onko SP:n aiheuttamien palovammojen katsottava olevan syy-yhteydessä AP:n kuolemaan.

AP:n kuolemansyistä annetusta alustavasta lausunnosta, kuolemansyylausunnosta ja lausunnot laatineen oikeuslääkärin kertomuksesta on ilmennyt, että AP:n kuolemaan johtanut sairaustilojen sarja on alkanut hänen saatua alaraajoihinsa palovammoja, jolloin hänen yleistilansa on heikentynyt ja hän on saanut tulehduksia. Yleistilan heikkenemiseen on liittynyt keuhkokuumeen kehittyminen, johon AP on lopulta kuollut. Kuolemaan ovat myötävaikuttaneet AP:n ikä, yleinen terveydentila ja perussairaudet. AP:n kuolemaan johtanut sairaustilojen sarja on syy-yhteydessä hänen saamiinsa palovammoihin ja hänen peruskuolemansyynään on ollut palovammat.

AP:n kuolemansyystä on tehty oikeuslääketieteellinen tutkimus, jota voidaan pitää lähtökohtaisesti luotettavana selvityksenä hänen kuolemansa syystä. Asiassa ei ole ilmennyt aihetta epäillä kuolemansyystä annettujen lausuntojen oikeellisuutta siitäkään huolimatta, että lääkärinlausunnon 7.7.2021 laatinut lääkäri on todennut käsityksenään, ettei syy-yhteyttä palovammoista keuhkokuumeeseen voida varmuudella osoittaa. Koska AP:n kuolemaan johtanut sairaustilojen sarja on alkanut hänelle aiheutuneista palovammoista, hovioikeus katsoo palovammojen olleen tässä tapauksessa välttämätön edellytys hänen kuolemalleen. Näin ollen SP:n menettelyn ja AP:n kuoleman välillä on katsottava olevan syy-yhteys.

Arviointi SP:n tahallisuudesta AP:n kuolemaan

Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.

Säännöksen esitöiden (HE 44/2002 vp, s. 85 ja 87) mukaan tarkoituksella ymmärretään tässä yhteydessä siis teon päämäärää eli seikkaa, jonka vuoksi tekijä toimi niin kuin toimi. Tarkoitus tässä merkityksessä on aina samalla se syy, jonka vuoksi teko tehtiin. Esitöiden mukaan ilmaisulla ”varsin todennäköinen” on tarkoitus kytkeä tahallisuusvastuu alkavaksi pisteestä, jossa tekijä pitää seurauksen syntymistä todennäköisempänä kuin sen syntymättä jäämistä. Kysymys on tekohetkellä tekijän näkökulmasta laadittavasta arviosta siitä kuinka uskottavana hän pitää tunnusmerkistön täyttymistä.

Hovioikeus on edellä selostetuin perustein katsonut, että AP:n kuolema on ollut syy-yhteydessä hänen päälleen kaadetusta kuumasta vedestä aiheutuneisiin palovammoihin. Lisäksi SP on lyönyt käsin ja vyöllä AP:tä sekä koonnut useita polttopuita AP:n pyörätuolin alle ja vierelle. Hovioikeus toteaa, että syyte taposta perustuu siihen, että SP:n AP:hen kohdistamat syytteessä kerrotut menettelyt tulisi arvioida tappamiseen tähtäävänä tai ainakin kuoleman varsin todennäköisesti ennustettavana seurauksena. Asiassa on kysymys siitä, onko SP tarkoittanut tappaa AP:n tai onko hänen tullut pitää AP:n kuolemaa varsin todennäköisenä seurauksena siinä vaiheessa kun hän on kaatanut kuumaa vettä AP:n päälle.

Hovioikeus toteaa, että SP:n voidaan katsoa olleen tietoinen AP:n heikentyneestä terveydentilasta ottaen huomioon, että SP oli PP:n mukaan viettänyt enemmänkin aikaa vanhempiensa luona ja osallistunut myös pyörätuolissa olleen AP:n hoitamiseen. SP:n on näin ollen täytynyt ymmärtää, että iäkkääseen ja terveydentilaltaan hauraaseen AP:hen kohdistettu väkivalta voi olla tälle tehtynä vielä vaarallisempaa kuin nuorelle ja terveelle henkilölle. Ottaen kuitenkin huomioon, että SP on kaatanut vedenkeittimessä kuumennettua vettä ainoastaan AP:n jaloille, hovioikeus katsoo, että veden kaatamista edeltäneet lyönnit ja uhkailut eivät yksin riitä osoittamaan, että SP olisi vielä vettä kaataessaan tarkoittanut tällä menettelyllään tappaa AP. SP:n menettely ei ole myöskään ollut sellaista, että hänen olisi tuossa vaiheessa täytynyt mieltää, että hänen tekonsa varsin todennäköinen seuraus on AP:n kuolema. Näin ollen syyte taposta on hylättävä.

Toissijaiset rangaistusvaatimukset törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta

Rikoslain 21 luvun 6 §:n mukaan jos pahoinpitelyssä 1) aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, 2) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla tai 3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä.

Rikoslain 21 luvun 9 §:n mukaan jos kuolemantuottamuksessa kuolema aiheutetaan törkeällä huolimattomuudella ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Rikoslain 3 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä (törkeä tuottamus), ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella.

Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet.

Hovioikeus on edellä katsonut, että SP on tehnyt AP:lle ruumiillista väkivaltaa kaatamalla syytteessä kerrotulla tavalla kuumaa vettä AP:n jaloille. Kuuman veden kaatamisen seurauksena AP:lle on aiheutunut syytteessä kerrotut laajat palovammat, jotka ovat kuolemansyytutkimuksen perusteella johtaneet hänen kuolemaansa. Lisäksi SP on lyönyt AP:tä käsillä ja vyöllä päähän ja eri puolille raajoja ja kehoa sekä repinyt tätä hiuksista syytteessä kerrotuin seurauksin. Pahoinpitely on kohdistunut täysin puolustuskyvyttömään pyörätuolissa olleeseen vanhukseen. Lisäksi selvää on, että tällaisella runsaan kuuman veden kaatamisella uhrin päälle on pyritty aiheuttamaan tälle tarkoituksellisesti kovia ja pitkäaikaisia tuskia. Hovioikeus katsoo, että pahoinpitely on siten tehty erityisen raa´alla ja julmalla tavalla ja siinä on aiheutettu AP:lle syytteessä kerrotulla tavalla myös vaikea ruumiinvamma ja vakava sairaus ja hengenvaarallinen tila. Rikos on näistä syistä sekä tekotapa ja teko-olosuhteet huomioon ottaen myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Näin ollen SP on menettelyllään syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn.

AP:n kuolemaan johtanut sairaustilojen sarja on alkanut SP:n hänelle aiheuttamista laajoista palovammoista. AP:n kuolema on siten syy-yhteydessä SP:n häneen kohdistamaan väkivaltaan, joka luetaan SP:n syyksi törkeänä pahoinpitelynä. SP on rikosta tehdessään tiennyt AP:n heikosta terveydentilasta. Näin ollen hän on törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttanut AP:n kuoleman. Rikos on tekotapa ja teko-olosuhteet huomioon ottaen myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. SP on siten menettelyllään syyllistynyt törkeään kuolemantuottamukseen.

Toissijainen rangaistusvaatimus murhan yrityksestä

Rikoslain 5 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan teko on edennyt rikoksen yritykseksi, kun tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Rikoksen yritys on kysymyksessä silloinkin, kun sellaista vaaraa ei aiheudu, jos vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisista syistä.

Asiassa on riidatonta, että SP on syytteessä kerrotulla tavalla siirtänyt pyörätuolissa olleen AP:n pihamaalle ja että hän on koonnut useita polttopuita tämän pyörätuolin alle ja vierelle. Tältä osin SP on kuitenkin kiistänyt, että hänellä olisi ollut tarkoitus tappaa AP polttamalla hänet elävältä, vaan kysymys on pikemminkin ollut uhkailusta.

Tapahtumapaikalta otetuista valokuvista (todiste 1.15.) ilmenee, että SP on kasannut polttopuut pyörätuolin luokse siten, että lääkärinlausunnosta 2.7.2021 (todiste 1.17.) ilmenevällä tavalla liikuntakyvyttömällä AP:llä ei ole ollut mahdollisuutta poistua tilanteesta, koska kasatut puut ovat käytännössä estäneet liikkumisen pois paikalta. Lisäksi kuvista ilmenee, että yksi AP:n pyörätuolin takana olleista haloista on ollut hiiltynyt ja että pyörätuolin välittömässä läheisyydessä on ollut tulitikkuaski, jossa on ollut sekä käytettyjä että käyttämättömiä tulitikkuja.

Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoo PP:n kertomuksen osoittavan, että SP oli jo aikaisemmin tapahtumapäivänä sanonut polttavansa AP:n. Lisäksi V:n kertomuksen mukaan PP oli ollut poliisien tultua paikalle siinä käsityksessä, että SP oli jo toteuttanut polttamisaikeensa, mikä osoittaa sitä, että SP:n AP:hen kohdistama menettely ja lausumat ovat olleet PP:nkin havaintojen perusteella vakavasti otettavia. Lisäksi AP on kuulustelussa 26.7.2021 kertonut SP:n puita kasatessaan sanoneen polttavansa hänet. AP:llä ei ollut ollut havaintoja puiden sytyttämisestä, mutta hänen käsityksensä mukaan poliisit olivat tulleet juuri oikeaan aikaan paikalle. T:n ja V:n kertomukset tukevat AP:n kertomusta. Lisäksi heidän tapahtumista tekemänsä havainnot tukevat tilanteen vakavuutta.

Asiassa on selvitetty SP:n vieneen AP:n pyörätuolilla ulos ja keränneen kasan polttopuita AP:n pyörätuolin alle ja sivuille sekä yhden polttopuun AP:n syliin. AP on ollut liikuntakyvytön eikä hänellä ole ollut mahdollisuutta poistua paikalta. Tapahtumapaikalta löytyneet tulitikut sekä pyörätuolin takana ollut pinnaltaan hiiltynyt koivuhalko osoittavat, että SP on sytyttänyt ainakin yhden puukasassa olleen polttopuun tuleen ehtimättä kuitenkaan saada tulta kunnolla palamaan. Hovioikeus katsoo, että näissä olosuhteissa SP on menettelyllään ryhtynyt konkreettisiin toimiin toteuttaa aiemmin uhkailemansa AP:n polttaminen elävältä. Teko on päättynyt siihen, että paikalle saapuneet T ja V ovat ottaneet SP:n kiinni tekopaikalta AP:n luota.

Hovioikeus pitää esitetyn selvityksen perusteella selvänä, että sekä AP että PP ovat tekohetkellä mieltäneet SP:n toteuttavan uhkauksen AP:n polttamisesta elävältä. Ottaen lisäksi huomioon, että SP oli jo ennen AP:n pihamaalle siirtämistä kohdistanut AP:hen vakavaa väkivaltaa ja ryhtynyt vielä sen jälkeen uhkauksensa mukaisiin edellä kerrottuihin toimenpiteisiin, hovioikeus katsoo SP:n aloittaneen AP:n tappamisen tarkoituksenaan polttaa tämä elävältä. Vaara rikoksen täyttymisestä on jäänyt syntymättä ainoastaan satunnaisista syistä eli poliisipartion väliintulon vuoksi.

Näin ollen hovioikeus katsoo selvitetyksi, että SP on menettelyllään eli polttopuilla tehdyllä polttoyrityksellä yrittänyt tappaa AP:n. SP on kohdistanut tekonsa liikuntakyvyttömään vanhukseen, joka on ollut puolustuskyvytön ja jolla ei ole ollut mahdollisuutta poistua paikalta. Selvää on, että elävältä polttaminen roviolla polttopuita käyttämällä aiheuttaa uhrille kovia tuskia ja myös voimakasta kauhua. Hovioikeus katsoo, että näissä teko-olosuhteissa tappo on yritetty tehdä erityisen raa´alla ja julmalla tavalla, ja rikos on edellä mainitut seikat huomioon ottaen myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. SP on siten menettelyllään syyllistynyt murhan yritykseen.

Rangaistusseuraamus

Rikoslain 6 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan rangaistus määrätään noudattaen lievennettyä rangaistusasteikkoa, jos rikos on jäänyt yritykseen. Pykälän 2 momentin mukaan määrättäessä rangaistusta 1 momentin nojalla tekijälle saa tuomita enintään kolme neljännestä rikoksesta säädetyn vankeus- tai sakkorangaistuksen enimmäismäärästä ja vähintään rikoksesta säädetyn rangaistuslajin vähimmäismäärän. Jos rikoksesta voisi seurata elinkautinen vankeus, enimmäisrangaistus sen sijasta on kaksitoista vuotta vankeutta ja vähimmäisrangaistus kaksi vuotta vankeutta.

Rangaistuksen määräämisen lähtökohdat on muilta osin selostettu käräjäoikeuden tuomion sivulla 21.

Hovioikeus katsoo, että SP:n syyksi luetuista rikoksista ankarimmin rangaistavana on pidettävä murhan yritystä, josta yksin tulisi tuomita seuraamukseksi noin kahdeksan vuotta vankeutta. Se on siten otettava lähtökohdaksi yhteistä vankeusrangaistusta mitattaessa. Ottaen lisäksi huomioon erityisesti muiden hänen syykseen luettujen vakavien väkivaltarikosten ja virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen vahingollisuus ja vaarallisuus, tekojen vaikuttimet, rikoksista ilmenevä SP:n syyllisyys sekä rikosten keskinäinen yhteys törkeän pahoinpitelyn ja törkeän kuolemantuottamuksen osalta hovioikeus katsoo, että nyt tuomittava oikeudenmukainen rangaistus SP:lle on yhteinen yhdeksän vuoden kuuden kuukauden vankeusrangaistus.

Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä AP:n SP:hen kohdistamasta väitetystä kaltoinkohtelusta tai muustakaan käyttäytymisestä, joka tulisi ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä.

Vangittuna pitäminen

SP tuomitaan yli kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Hänen vangittuna pitämisensä ei ole asian laadun, hänen ikänsä tai muiden henkilökohtaisten olosuhteidensa vuoksi kohtuutonta. Sen vuoksi SP määrätään pakkokeinolain 2 luvun 12 §:n ja 13 §:n nojalla pidettäväksi edelleen vangittuna.

• Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 6.2.2023.

---

Tule kirjailijaksi tai kouluttajaksi Edita Lakitietoon tai kirjoita Edilexiin

• Lue lisää

29.11.2022 järjestetyn Edilex-käyttökoulutuksen tallenne