27.11.2020 11.30 Alle kaksi vuotta pankissa työskennelleen työntekijän työtehtävien ei ollut näytetty vähentyneen olennaisesti ja pysyvästi - käräjäoikeuden tuomio kumottiin siltä osin kuin kanne työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli hylätty

HO:ssa oli kysymys siitä, oliko tarjolla oleva työ TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Lisäksi ratkaistavana oli kysymys yhteistoimintaneuvottelujen oikea-aikaisuudesta, mahdollisen hyvityksen ja korvauksen määrästä sekä oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, ettei työtehtävien ei ollut näytetty vähentyneen TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti ja pysyvästi. Koska mainitussa lainkohdassa säädetyt irtisanomisen edellytykset eivät olleet täyttyneet, pankki oli TSL 12 luvun 2 §:n nojalla velvollinen maksamaan kantajalle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Tämän johtopäätöksen kannalta asiassa ei ollut tarpeen lausua siitä, olivatko pankki ja sen tytäryhtiöt muodostaneet niin sanotun työoikeudellisen kokonaisuuden ja oliko irtisanomisen syynä ollut väitetty konsernin kokonaisjärjestely, eikä myöskään siitä, oliko pankki täyttänyt työn tarjoamisvelvollisuutensa. KO:n tuomiota ei muutettu siltä osin kuin kanne oli hylätty yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 62 §:ään perustuvan vaatimuksen osalta. Asianosaiset määrättiin pitämään oikeudenkäyntikulunsa käräjä- ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020)