Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Ympäristö

4.12.2020 14.30 Maankäytön ajankohtaispäivä 2020: Maankäyttö- ja rakennuslain mittavat uudistukset

Maankäytön ajankohtaispäivä 2020: Maankäyttö- ja rakennuslain mittavat uudistukset

Editan vuoden 2020 Maankäytön ajankohtaispäivässä käsiteltiin kattavasti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia. Koulutuspäivän aikana kuultiin useamman asiantuntijan puheenvuoroja lakiuudistusten, oikeustapausten ja ilmastonmuutoksen vaatimien toimien näkökulmista. Ajankohtaispäivä tarjosi informaatiota muun muassa uudistusten vaikutuksista maanomistajiin ja rakennuttajiin, rakennushankkeiden vastuukysymyksiä, lunastuslain uudistuksen tavoitteita sekä kaavoituksen ilmastovaikutuksia.

Maankäytön ajankohtaispäivän 24.11.2020 puhujat ja panelistit: 

  • Talousoikeuden professori Ari Ekroos
  • Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi
  • Johtaja Anu Kärkkäinen
  • Kehittämispäällikkö Anne Jarva
  • Johtaja Kimmo Kurunmäki
  • Ympäristöneuvos Antti Irjala
  • Suojelupäällikkö Tapani Veistola
  • Johtava asiantuntija Satu Räsänen
  • Asianajaja, OTL Juha Sario
  • Yliopistonlehtori, OTT, KTM Martti Häkkänen

Päivän ohjelma

Aalto-yliopiston talousoikeuden professori Ari Ekroos avasi päivän kertomalla maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) kokonaisuudistuksen tavoitteista, nykytilanteesta ja tulevista muutoksista. Ympäristöministeriön hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi tarjosi lainvalmistelijan näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksista. Ekroos ja Martinkauppi keskustelivat rakentamisen ohjauksen keskeisistä muutoksista, mukaan lukien rakennusvalvonnasta, alueiden käytöstä ja maakuntakaavoista. Martinkauppi korosti rakentamisen roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja totesikin, että 50 % maapallon raaka-aineista käytetään rakentamiseen. Keskustelussa käytiin läpi kiertotalouden edistämistä, rakennusten suunnittelun hiilijalanjäljen laskentaa sekä vähähiilisempää rakentamista.

Rakennushankkeen vastuita valotti Rakennusteollisuus RT/Talonrakennusteollisuus ry:n johtaja Anu Kärkkäinen aloittamalla puheenvuoronsa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjauksesta rakentamisen vastuista. Kärkkäinen selosti rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuden kaventamisen vaikutuksia ja päävastuullisen toteuttajan vastuuta uudistuksen myötä. Lisäksi kuultiin rakennuskohteen toteutumamallista, hiilijalanjäljestä ja hiilikädenjäljestä.

Kuntien näkökulmista maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksiin maankäytön ja kaavoituksen osalta avasi Suomen kuntaliitto ry:n kehittämispäällikkö Anne Jarva. Kuntien näkökulmasta MRL-uudistus sisältää paljon uutta, mutta myös vanhaa. Kunnille MRL:n uudistukset näkyvät esimerkiksi uuden kaupunkiseutusuunnitelman, joustavamman yleis- ja asemakaavan, digitalisaation ja ELY-keskuksen roolin vahvistamisen muodossa. Jarva näkee uudistuksessa hyvinä puolina liikkumavaran ja jouston lisääntymisen. Jarva käsitteli yksi kerrallaan läpi ehdotettuja uudistuksia kuntapolitiikasta käsin.

RAKLI ry:n johtaja Kimmo Kurunmäki puolestaan kertoi uudistusten vaikutuksista rakennuttajiin. Kurunmäki esitteli käytännön esimerkkien kautta asemakaavojen lukkoja antaen vertailukohdiksi uudisalueen Helsingin seudulla, lähiön pääkaupunkiseudulla ja lisärakentamisen kasvukaupungeissa. Esityksessä pohdittiin lainsäädännön tarjoamia työkaluja käytännön ongelmien ratkaisemiseksi, muun muassa lakiehdotusta kiinteistönomistajan mahdollisuudesta laatia asemakaavaehdotus kunnan päätettäväksi.

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Antti Irjala piti puheenvuoron ilmastovaikutusten arvioinnista ja huomioimisesta kaavoitushankkeissa. Irjala nosti esiin alueidenkäytössä erityisesti yhdyskuntarakentamisen ja hiilinielujen säilyttämisen merkityksen. Irjala muistutti, että mahdollisuudet ja ratkaisut ovat erilaisia Suomen eri maantieteellisillä alueilla. Ilmastovaikutusten arvioinnin menetelmiä ja työkaluja on kehitetty Suomessa jo pitkään. Ilmastonmuutoksen sopeutumisen kannalta varautuminen tuleviin ongelmiin on avainasemassa.

Yhteisessä paneelikeskustelussa Irjala, Veistola, Jarva, Kurunmäki ja Räsänen keskustelivat maankäytön suunnittelusta ja ilmastotavoitteista.

Asianajaja Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy:sta, OTL Juha Sario, piti päivän loppupuoliskolla puheenvuoron lunastusluvista ja -korvauksista tuoreen oikeuskäytännön valossa. Sario esitteli lunastuslupaa koskevista tapauksista esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2019:143, jossa seurattiin aiempien ratkaisujen (esim. KHO 2006:84 ja KHO 2009:93) linjaa. Lisäksi Sario analysoi Itä-Uudenmaan ja Oulun käräjäoikeuksien vuosien 2020 tuomioita, sekä ympäristöministeriön päätöstä VN/3860/2019 (annettu 17.9.2020, ei vielä lainvoimainen). Kahden vanhemman vuosikirjaratkaisun (KHO 2005:12 ja KHO 2009:92) relevanttiuden perusteluista kuultiin myös.

Ajankohtaispäivä päätettiin Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtori, OTT, KTM Martti Häkkäsen näkemyksiin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977, lunastuslaki) muutoksista. Häkkänen totesi osuvasti, että lunastuslaki on ollut voimassa yli 40 vuotta liki muuttumattomana, vaikka lainsäädännöllinen ympäristö on muuttunut merkittävästi. Häkkänen esitteli uudistuksen vaiheita ja pureutui erityisesti lunastuslain korvausperusteiden uudistuksiin lunastuslakityöryhmän ehdotusten ja havaintojen pohjalta. Nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjaus maanomistajan oikeusturvaa parantavasta ja kuntien maapolitiikkaa turvaavasta lunastuslain kokonaisuudistuksesta, mutta tulevan hallituksen esityksen sisältöä on vielä vaikea ennakoida.

Tulevia Editan lakikoulutuksia

Lue myös:

Toimittaja: Nathalie Noth, Edilex-toimitus (nathalie.noth@edita.fi)

Lähteet: Kuva: Shutterstock

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.