Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus

22.5.2020 11.45 Seppo Koskinen: Korona ja työntekijän oikeus pidättäytyä työstä

Seppo Koskinen: Korona ja työntekijän oikeus pidättäytyä työstä

Kun vähitellen työelämä koronan tukahtuessa normalisoituu ja työntekijät palaavat töihinsä, monia työntekijöitä huolestuttaa työpaikan turvallisuus. Tilanne askarruttaa erityisesti iäkkäitä ja perussairaita työntekijöitä mutta ”hirmu-uutiset” koronan vaarallisuudesta voivat pelottaa, vaikka työntekijä ei kuuluisi mihinkään riskiryhmään. Työturvallisuuslaissa on tällaisia tilanteita varten säännös työntekijän oikeudesta pidättäytyä työstä, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle.

Työturvallisuuslain kyseistä pakottavaa säännöstä tulkitaan tämän säännöksen oman tarkoituksen ja tavoitteen mukaisesti. Sen sisältöä ei voida ratkaista esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vakavaa koronainfektion vaaraa lisäävien perussairauksien luettelon perusteella. Jos työntekijällä on tässä luettelossa mainittu sairaus, työnantajan on luonnollisesti otettava tämä omissa toimissaan huomioon ja työntekijällä on vastaavasti oikeus arvioida luettelon perusteella oikeuttaan pidättäytyä töistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaan vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat lisätä ne perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Näitä ovat esimerkiksi vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes, johon liittyy elinvaurioita, krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti sekä vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys (esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito).  Hoitava lääkäri arvioi tarvittaessa, onko henkilön perussairaus niin vaikea, että hänellä on riski saada vakava koronavirusinfektio.  Muita tekijöitä, jotka yleisesti ottaen heikentävät keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle, ovat muun muassa sairaalloinen ylipaino (Body Mass Index yli 40) sekä päivittäinen tupakointi, myös sähkötupakointi.

Työturvallisuuslain 23 §:ssä on seuraava säännös työntekijän oikeudesta pidättäytyä työstä.

Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä.

Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti.

Työstä pidättäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytyessä on huolehdittava siitä, että pidättäytymisestä mahdollisesti aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen.

Jos työntekijä tämän pykälän mukaisesti pidättäytyy työstä, hän ei ole velvollinen korvaamaan työstä pidättäytymisestä aiheutuvaa vahinkoa.

Säännös vastasi aikaisemman työturvallisuuslain 9 d §:ää, joka lisättiin lailla 287/1988 vuoden 1958 työturvallisuuslakiin ja jota laajasti perusteltiin sitä koskevassa hallituksen esityksessä. Voimassa olevaa lakia koskevassa hallituksen esityksessä asiassa vain viitattiin aikaisemman lain perusteluihin.

Jo ennen säädöksen lisäämistä vastaava oikeus oli ollut esillä oikeuskirjallisuudessa ja –käytännössä. Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä oli hyväksytty työntekijän oikeus pidättäytyä työsuorituksestaan silloin, kun työnantaja on laiminlyönyt hänelle työsopimuksen tai työsopimuslain mukaan kuuluvia velvollisuuksiaan. Työntekijän oikeus pidättäytyä työstä perustui velvoiteoikeuden yleisiin periaatteisiin. Sopimuksen toisella osapuolella oli oikeus pidättäytyä omasta suorituksestaan silloin, kun toinen osapuoli ei toteuttanut omia sopimusvelvoitteitaan.

Vuoden 1958 työturvallisuuslain 9 §:n 1 momentin ja vuoden 1970 työsopimuslain 32 §:n 1 momentin mukaan työnantajan oli huolehdittava työturvallisuudesta. Koska työn turvallisuudesta huolehtiminen kuului työsopimuksen perusteella työnantajalle, työntekijällä oli oikeus edellyttää, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. Tämän vuoksi työntekijällä oli oikeuskäytännön tunnustama, edellä tarkoitettu oikeus pidättäytyä työsuorituksesta, kunnes työnantaja on huolehtinut sopimuksen mukaisista velvoitteistaan ja saattanut työolosuhteet turvallisiksi. Työntekijän työstä pidättäytymisoikeuden syntyminen edellytti, että työolosuhteet poikkesivat selvästi niistä, jotka työnantaja oli työsopimuksen perusteella velvollinen järjestämään. Yksittäisen työntekijän oikeus pidättäytyä työstä, josta aiheutuu vaaraa terveydelle, tunnustettiin myös työehtosopimuskäytännössä.

Korkein oikeus oli jo ennen nimenomaisen säädöksen säätämistä ottanut kantaa kysymykseen muun muassa seuraavissa tapauksissa. Työstä kieltäytymistä ei ollut pidettävä työsopimuksen purkamiseen oikeuttavana tärkeänä syynä, kun tarkastuksessa oli todettu, että hiekkapuhallustyön suorittamiseen väliaikaisesti varatussa paikassa suojelutoimet eivät kaikilta osiltaan olleet asianmukaiset ja että tästä olisi voinut aiheutua haittaa työntekijän terveydelle (KKO 1979 II 1). Työstä kieltäytymistä ei ollut pidettävä työvelvoitteen vastaisena, kun työntekijä oli puuttuvaan ammattitaitoansa vedoten kieltäytynyt painavan taakan nostamisesta siltanosturilla (KKO 1981 II 146). Kun lämpötila yrityksen työtiloissa oli lämmityksen keskeytymisen vuoksi ollut niin alhainen, ettei työtiloissa yhtiöstä ja sen työntekijöistä riippumattomasta syystä ollut voinut tehdä istumatyötä ja kun yhtiö ei ollut voinut osoittaa työntekijöille muuta työtä tai lämpimiä oleskelutiloja, työntekijöillä katsottiin olevan oikeus saada palkkansa työstä kieltäytymisestä huolimatta (KKO 17.1.1980/3000/ 79). Jalkinetehtaan työntekijät olivat ilman työnantajan suostumusta pitäneet kerran tunnissa 10 minuutin tauon lämpötilan tehdassalissa noustua yli 28 C :n. Kun ei ollut näytetty, että työpaikan lämpöoloista olisi aiheutunut työntekijöille niin suurta lämpörasitusta, että se olisi terveydellisistä syistä edellyttänyt työnteon ajoittaista keskeyttämistä, yhtiö ei ollut velvollinen maksamaan työntekijöille palkkaa työtaukojen osalta (KKO 1983 II 144).

Uudella vuonna 1988 säädetyllä säännöksellä, jolla työntekijälle työturvallisuuslaissa nimenomaisesti turvattiin oikeus pidättäytyä tietyin edellytyksin vaarallisesta työstä, ei tarkoitettu kaventaa eikä laajentaa työntekijän ja työnantajan välistä sopimusperäistä pidättäytymisoikeutta, joka jäi entisen ja vastaisen soveltamiskäytännön varaan. Virkamiehellä ei kuitenkaan ollut tällaista sopimusperäistä oikeutta, koska virkasuhde ei perustu sopimukseen.

Kaikkia niitä tilanteita, joissa pidättäytymisoikeutta voidaan käyttää, ei voida tarkasti määritellä. Vaaran todellisuutta ja vakavuutta arvioitaessa on otettava huomioon toimialan ja työtehtävien vaarallisuusaste. Vaaran vakavuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös työsopimuksen ja työtehtävien sisältö. Säännöksen tarkoittaman pidättäytymisoikeuden syntyminen edellyttää, että käsillä oleva vaara olennaisesti ylittää sen keskimääräisen riskin, joka työhön sisältyy. Vaaran ajallinen ja paikallinen läheisyys on myös tähän arvioon keskeisesti vaikuttava seikka.

Turvallisuussäännöksiä ja -määräyksiä rikkomatta voidaan teettää myös työtä, johon voi liittyä erityistä vaaraa edellyttäen, että riittävistä varotoimista huolehditaan. Käytännössä tällaisia tilanteita esiintyy ensisijassa kriisi- sekä palo- ja pelastustoiminnassa, terveydenhuollossa, ensiapu- ja järjestyksenvalvontatyössä, joissa yleinen etu edellyttää nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä siitäkin huolimatta, että työskentelyyn voi sisältyä vaarallisia vaiheita.

Säännöstä käytäntöön sovellettaessa on painotettava työntekijän oman arvioinnin merkitystä vaaran vakavuuden arvostelussa. Työntekijän pidättäytymisoikeus on säännöksen mukaan olemassa myös sillä perusteella, että hänen työnsä voi aiheuttaa vakavan vaaran muille työntekijöille.

Työsopimuksen perusteella työn tekeminen on työntekijän päävelvoite. Pidättäytymisoikeuden käyttö tulee kysymykseen vain, mikäli vaara ei ole muilla työsuojelutoimenpiteillä vältettävissä.

Vaaran arviointi jää viime kädessä tilanteeseen liittyvistä seikoista johtuen työntekijän tehtäväksi kokemuksensa ja koulutuksensa perusteella. Vaaratilanteen tunnistamisessa voi käyttää hyväksi aikaisempaa kokemusta tai tietoa kyseisessä työssä. Eräs arviointiperuste on vaaran ennalta havaittavuus (esim. ilmeinen rakenteen heikkous, epävakaisuus yms. ). Vaaran vakavuutta arvioitaessa on huomattava, että vaikka seurausvaikutukset voivat esiintyä paljonkin myöhemmin kuin itse työntekohetkellä, saattaa silti olla kysymyksessä vaaratilanne, jossa pidättäytyminen on oikeutettua.

Kun työstä pidättäytyminen on luonteeltaan aina väliaikainen ratkaisu, työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Selvyyden vuoksi säännöksessä todetaan lisäksi, että oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti.

Pidättäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti, kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäydyttäessä on huolehdittava siitä, että pidättäytymisestä mahdollisesti aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen. Työstä pidättäytymisoikeus ei siten merkitse välttämättä oikeutta työn täydelliseen lopettamiseen. Pidättäytyminen on päinvastoin rajattava mahdollisimman suppeaksi tilanteesta riippuen. Pidättäytyminen voi näin ollen koskea tietyn työmenetelmän käyttämistä tai määrättyä työvaihetta. Vaaratilanteessa työntekijän on myös mahdollisuuksien mukaan toimittava siten, että työ voi mahdollisimman pian jatkua normaalisti.

Kun vaarallisesta työstä pidättäytyminen liittyy julkisen tehtävän hoitamiseen, on otettava huomioon virkamiesten erityisasema. Virkamies ei saa keskeyttää virantoimitustaan, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta myönnä hänelle virkavapautta taikka ellei muualla toisin säädetä. Säännös oikeudesta pidättäytyä työstä on tällainen erityisnormi. Virkamiehen kieltäytyminen vaarallisesta työstä ei ole kuitenkaan virantoimituksen keskeyttämistä, vaan vaarallisesta työstä pidättäytymistä. Sama oikeus koskee myös kunnallisia viranhaltijoita.

Milloin työntekijä on käyttänyt säännöksen mukaisesti oikeuttaan pidättäytyä työstä, ei häntä voida pitää vastuullisena tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Pidättäytymisoikeuden käyttämättä jättämisellä ei myöskään ole vaikutusta työnantajan työturvallisuusvastuun alaan. Jos pidättäytyminen ei täytä niitä edellytyksiä, jotka sille on säännöksessä asetettu, määräytyvät seuraamukset yleisten työoikeudellisten ja virkamiesoikeudellisten säännösten ja periaatteiden mukaan.

Jos työntekijä on perustellusti katsonut olevansa oikeutettu työstä pidättäytymiseen, häneen ei voi kohdistua mitään haitallisia seuraamuksia tämän oikeuden käytöstä. Tällöinhän hänen menettelyään ei ole pidettävä oikeudenvastaisena. Jos taas näin ei ole, seurauksena voi olla irtisanomisen tai rangaistuksen tai muun haitallisen seurauksen ohella vahingonkorvausvelvollisuus.

Työntekijä, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö työsopimuksesta hänelle johtuvien velvollisuuksien täyttämisen, tulee korvata työnantajalle siten aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan. Korvausvelvollisuus käsittää näin ollen määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava. Tämän tuottamuksen arvioinnissa otetaan huomioon, onko työntekijä kokemuksensa perusteella vilpittömästi ja perustellusti voinut katsoa olevansa oikeutettu pidättäytymiseen. Virkamiehiä ja muita työturvallisuuslain soveltamisalan piiriin kuuluvia henkilöitä (oppilas, vanki, asevelvollinen jne.) koskevat soveltuvin osin samat periaatteet. Ulkopuoliselle aiheutuneesta vahingosta on työnantaja ensisijassa korvausvelvollinen, mutta työnantaja voi periä suorittamaosa korvauksen vahingon aiheuttajalta edellä mainituin tavoin määriteltynä.

Säännöksen soveltamisessa lähdetään siitä, ettei irtisanominen tule kysymykseen, jos työntekijä on pidättäytynyt vaarallisen työn tekemisestä niissä rajoissa, joissa hän on ollut siihen oikeutettu. Tästä tulkinnasta seuraa luonnollisesti myös se, ettei myöskään oikeutta työsopimuksen purkamiseen ole. lrtisanomis- ja purkamiskielto koskee myös niitä tapauksia, joissa työntekijän erehtyminen pidättäytymisoikeuden rajoista on, aiheutunut perustelluksi katsottavasta syystä. Tällainen menettely ei voi muodostaa myöskään valtion virkamieslaissa tarkoitettua irtisanomisperustetta. Se, milloin työntekijän menettely on katsottava irtisanomiseen oikeuttavaksi syyksi, on ratkaistava yksittäistapauksellisena lainsoveltamiskysymyksenä.

Työsopimuslaissa säädetään työsuorituksen estymisestä ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuudesta silloin, kun työntekijä ei ole voinut suorittaa työtään työnantajasta johtuvasta syystä. Työntekijän työstäpidättäytyminen, edellyttäen että se on tapahtunut laillisissa rajoissa, merkitsee käytännössä tällaista tilannetta. Näin ollen työnantaja on velvollinen maksamaan työstä pidättäytyneelle työntekijälle palkan pidättäytymisen ajalta edellyttäen, että työolosuhteet eivät ole olleet työturvallisuussäännösten mukaisia.

Työntekijän oikeus pidättäytyä työstä on pakottavaa oikeutta. Siitä ei voida sopia toisin. Virka- ja työehtosopimusmääräyksillä ei voida myöskään tehdä tätä oikeutta merkityksettömäksi.

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lähteet: Kuva: Shutterstock

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.