Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Rikos- ja prosessioikeus

5.7.2019 12.11 Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen seksuaalisesta ahdistelusta

Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen seksuaalisesta ahdistelusta

Syyttäjä oli katsonut, että A:n koskettelu yhdistettynä seksuaalisiin ehdotuksiin oli tehnyt A:n teosta seksuaalisen. Lain sanamuoto on kuitenkin yksiselitteinen; vain koskettelemalla tehty seksuaalinen teko täyttää seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön. Lakivaliokunta on selkeästi todennut, että rangaistava seksuaalinen häirintä tulee rajata vain koskettelua sisältäviin tilanteisiin. Hovioikeus totesi, ettei se, että A oli yhden kerran tehnyt seksuaaliseksi tulkittavan huomautuksen, tehnyt A:n koskettelusta seksuaalista. (Vailla lainvoimaa 5.7.2019)

Vaasan hovioikeus 2.7.2019

Tuomio 19/130169
Asianumero R 18/540
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomio 17.04.2018 nro 116661
Asia Seksuaalinen ahdistelu
Valittaja A
Vastapuolet
Kihlakunnansyyttäjä
B

Valitus

A on vaatinut, että syyte seksuaalisesta ahdistelusta sekä vaihtoehtoinen syyte lievästä pahoinpitelystä ja kunnianloukkauksesta hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta B:lle ja valtiolle.

A:n menettely ei täytä seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöä. Seksuaalisen ahdistelun ainoa tekotapa on koskettelemalla tehty seksuaalinen teko. Selästä terassille ohjaaminen, käden pitäminen olkapäällä ja ranteesta kiinni pitäminen eivät ole laissa tarkoitettua koskettelua. A on ottanut B:n kainaloonsa, mutta hän ei ole rutistanut B:tä eikä kainalossa pitämiseen ole liittynyt puristelua eikä sivelyä. A:n puheet eivät muuta koskettelua seksuaaliseksi ahdisteluksi.

A:n menettely ei täytä myöskään lievän pahoinpitelyn tai kunnianloukkauksen tunnusmerkistöä. Lyhytkestoinen ranteesta kiinniottaminen ei ole ruumiillisen väkivallan tekemistä. Teolla ei ole satutettu B:tä. Ravintolakäyttäytymisessä on tyypillistä, että toisen ulkonäköä kehutaan ja tehdään seksuaaliseen kanssakäymiseen viittaavia ehdotuksia. Tällaisia ”iskuyrityksiä” ei ole tarkoitettu rangaistavaksi menettelyksi. Menettely ei halvenna toista, jos ehdotus tehdään ravintolaympäristössä tutulle henkilölle toisilta kuulematta.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Seksuaalinen ahdistelu

Rikoslain 20 luvun 5 a §:n mukaan, joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava seksuaalisesta ahdistelusta.

Lain esitöiden mukaan koskettelussa ei ole kysymys tavanomaisena pidettävästä esimerkiksi ihmisjoukossa ohimennen tapahtuneesta toisen hipaisusta, vaan teosta, jolta edellytetään tiettyä intensiivisyyttä. Esitöiden mukaan koskettelussa on kysymys toisen sivelystä, puristelusta, taputtelusta tai vastaavista teoista. Rangaistavan koskettelun kohteena olisivat ruumiinosat, joita on tavanomaista pitää seksuaalisesti merkityksellisinä, kuten ainakin rinnat, sukupuolielin, takapuoli tai reidet (HE 216/2013, 59).

Hallituksen esityksessä rikoslain 20 luvun 5 a §:ssä rikoksen tekotapana oli koskettelemisen ohella muu siihen vakavuudeltaan rinnastettava tapa.

Esitöiden mukaan kosketteluun vakavuudeltaan rinnastettavat teot olisivat omiaan loukkaamaan pikemmin henkistä kuin fyysistä itsemääräämisoikeutta ja niiltä edellytettäisiin riittävää painavuutta. Kysymys ei olisi esimerkiksi tulkinnanvaraisista, ehkä seksuaalisiksi tulkittavista huomautuksista.

Esimerkkinä vakavuudeltaan kosketteluun rinnastettavista teoista esitöissä on mainittu muun muassa toisen seuraaminen sukupuoliyhteyttä ehdotellen tai työtoverien kesken tapahtuva painostaminen sukupuoliyhteyteen tai ehdottaminen yleisellä paikalla toiselle, että tämä ryhtyisi hänen kanssaan maksua vastaan sukupuoliyhteyteen.

Lakivaliokunta katsoi kuitenkin, että tässä vaiheessa oli aiheellista rajata rangaistava seksuaalinen häirintä koskettelua sisältäviin tilanteisiin ja laajentaa rangaistavuutta tarvittaessa vasta, kun on nähtävissä, millaiselle vakavuusasteelle rangaistavuuden kynnys käytännössä asettuu (LaVM 4/2014, s. 7). Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että verbaalinen häirintä saattaa toteuttaa kunnianloukkauksen tunnusmerkistön (Frände ym. Keskeiset rikokset, s. 158).

Tapahtumainkulku on riidaton. A on sanonut ravintolassa B:lle haluavansa keskustella tämän kanssa kahden kesken ja ohjannut B:n selästä pitäen ravintolan terassille istumaan. A ja B ovat istuneet terassin sohvalla vierekkäin siten, että A:n käsi on ollut B:n olkapäällä. B:n mukaan heidän vartalonsa eivät olleet koskettaneet toisiaan, vaan heidän välissään oli ollut noin 10-20 senttimetriä. B:n mukaan A oli vain pitänyt kättään hänen olkapäällään. A ei ollut sivellyt, puristanut tai rutistanut häntä. A oli sanonut olevansa ihastunut B:hen. Lisäksi A oli yhden kerran sanonut, että hän voisi ”lykkiä” asianomistajaa. Asianomistaja oli kieltänyt A:ta puhumasta tuollaisia. Kun asianomistaja oli yrittänyt lähteä pois, A oli ottanut häntä ranteesta kiinni ja sanonut, ettei tämä saisi lähteä mihinkään.

Asianomistaja oli kuitenkin päässyt poistumaan tilanteesta.

Kuten lain esitöistä käy ilmi, rangaistavalta koskettelulta edellytetään tiettyä intensiivisyyttä ja koskettelun tulee kohdistua seksuaalisuuden kannalta olennaisille alueille. A on ravintolassa ohjannut asianomistajan selästä pitäen terassille. Terassilla hän on pitänyt kättään asianomistajan olkapäällä sekä tarttunut asianomistajaa ranteesta tämän yrittäessä lähteä paikalta.

A:n koskettelu ei ole ollut intensiivistä, eikä se ole myöskään kohdistunut seksuaalisesti merkityksellisiin ruumiinosiin. Hovioikeus toteaa, ettei kysymys ole ollut rikoslain 20 luvun 5 a §:n tarkoittamasta koskettelusta.

Syyttäjä on katsonut, että A:n koskettelu yhdistettynä seksuaalisiin ehdotuksiin on tehnyt A:n teosta seksuaalisen. Lain sanamuoto on kuitenkin yksiselitteinen; vain koskettelemalla tehty seksuaalinen teko täyttää seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön. Lakivaliokunta on selkeästi todennut, että rangaistava seksuaalinen häirintä tulee rajata vain koskettelua sisältäviin tilanteisiin. Hovioikeus toteaa, ettei se, että A on yhden kerran tehnyt seksuaaliseksi tulkittavan huomautuksen, tee A:n koskettelusta seksuaalista.

Syyte seksuaalisesta ahdistelusta hylätään.

Lievä pahoinpitely

Syytteen mukaan A on tehnyt asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa siten, että hän on asianomistajan yrittäessä nousta ylös ja poistua tilanteesta ottanut asianomistajaa ranteesta kiinni ja yrittänyt estää tämän lähtemisen.

Rikoslain 21 luvun 5 §:n mukaan pahoinpitelyyn syyllistyy muun muassa se, joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa. Ruumiillisen väkivallan tekeminen on lain esitöiden mukaan toimintaa, jolla loukataan toisen ruumiillista koskemattomuutta ja josta voi aiheutua toiselle vamma tai muu terveyden vahingoittuminen (HE 94/1993, s. 95) Väkivaltaisuuden kriteeri ilmentää sitä, että ruumiillisen väkivallan tekemisessä on kyse nimenomaan terveyteen kohdistuvasta rikoksesta. Lievempää pahoinpitelyn muotoa edustaa esimerkiksi käsiksi käyminen ja töniminen.

A on ottanut kiinni asianomistajan ranteesta. Asianomistaja ei ole väittänyt, että A olisi esimerkiksi vääntänyt asianomistajan kättä tai että kiinnipitämisestä olisi aiheutunut kipua. Hovioikeus toteaa, ettei pelkkä lyhytkestoinen kädestä kiinnipitäminen ole sellaista ruumiillisen väkivallan tekemistä, joka täyttäisi lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Kunnianloukkaus

Syytteen mukaan A on halventanut asianomistajaa tekemällä tälle seksuaalisia ehdotuksia ja sanomalla, että voisi ”lykkiä” asianomistajaa.

Asianomistajan kertomuksesta on käynyt ilmi, että A on yhden kerran sanonut asianomistajalle, että voisi ”lykkiä” tätä. Teko on tapahtunut ravintolassa ja niin, että kukaan muu ei ole kuullut ehdotusta. A on kertonut asianomistajalle olevansa ihastunut tähän ja tehnyt seksuaaliseksi tulkittavan ehdotuksen. Hovioikeus katsoo, ettei teko täytä kunnianloukkauksen tunnusmerkistöä.

  • Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 2.9.2019.

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.