Jotta voisimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, käytämme sivustollamme evästeitä. Jatkamalla eteenpäin hyväksyt evästeiden käyttämisen. Lue lisää.

Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Kuuluu aihealueisiin Rikos- ja prosessioikeus

6.7.2018 14.22 Hovioikeus korotti tapon yrityksestä tuomittuja rangaistuksia neljällä kuukaudella rasistisen motiivin vuoksi

Hovioikeus korotti tapon yrityksestä tuomittuja rangaistuksia neljällä kuukaudella rasistisen motiivin vuoksi

Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus totesi, että kokonaisuutena arvioiden asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että A ja B olivat tehneet kohtien 1 (laiton uhkaus) ja 5 (tapon yritys) rikokset asianomistajien ihonväriin tai etniseen taustaan perustuvasta vaikuttimesta. (Vailla lainvoimaa 6.7.2018)

Itä-Suomen hovioikeus 6.7.2018, tuomio 18/129355, asianro R 18/41

Päijät-Hämeen käräjäoikeus 20.11.2017 nro 147089

Asia: Tapon yritys ym.

Käräjäoikeus oli tuominnut A:n laittomasta uhkauksesta, tapon yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta aiempi ampuma-aserikos huomioon ottaen 5 vuoden vankeuteen. B oli tuomittu tapon yrityksestä 3 vuoden 11 kuukauden 15 päivän vankeuteen. Käräjäoikeus totesi, että A:lle ja B:lle tuomittuja rangaistuksia ei ole kovennettu rikoslain 6 luvun 5 §:n 4 kohdan perusteella, koska näyttämättä on jäänyt, että A:n kohtien 1 ja 5 ja B:n kohdan 5 rikoksen alkusyynä ja motiivina olisi ollut rasistinen, asianomistajien A-A:n ja A-M:n rotu, ihonväri, syntyperä tai etninen alkuperä.

Hovioikeuden tuomiosta

Rangaistusseuraamus

Koventamisperuste

Kysymyksenasettelu ja sovellettava säännös

Kysymys on siitä, onko A:n ja B:n rangaistuksia mitattaessa sovellettava rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua rangaistuksen koventamisperustetta. Kyseisen lainkohdan mukaan rangaistuksen koventamisperusteena on rikoksen tekeminen muun muassa rotuun, ihonväriin, syntyperään taikka kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvasta vaikuttimesta.

Lain esitöiden mukaan mainittu koventamisperuste koskee ainoastaan rikoksia, joiden motiivina on uhrin kuuluminen säännöksessä tarkoitettuun kansanryhmään. Kaikkia tiettyihin kansanryhmiin suuntautuneita rikoksia ei tehdä tuollaisen ryhmään kuulumisen vuoksi. Säännöksen tarkoituksena on antaa suojaa niitä rikoksia vastaan, joiden alkusyy ja tekijän motiivi liittyy uhrin ominaisuuteen tietyn kansanryhmän jäsenenä. Edellytyksenä on, että rikos tapahtuu juuri sen vuoksi, että uhri kuuluu ehdotuksessa mainittuun ryhmään. (HE 44/2002 vp s. 192-193)

Rasistista motiivia koskeva näyttö

A-A:n mukaan hän ei ollut tuntenut A:ta tai B:tä entuudestaan. A oli ravintolassa häntä vastaan kävellessään yllättäen tönäissyt häntä ja hänen kysyttyään syytä tönäisylle A oli vastannut, että ”turpa kiinni vitun neekeri” tai jotain muuta vastaavaa. Neekeriksi haukkuminen oli jatkunut ravintolan ulkopuolella ja se oli kohdistunut hänen lisäkseen myös erääseen toiseen tummaihoiseen henkilöön. Hän oli yrittänyt kysyä A:lta, miksi tämä käyttäytyi aggressiivisesti häntä kohtaan, muttei ollut saanut kysymykseen vastausta. Hänen käsityksensä mukaan tapahtumat johtuivat heidän ihonväristään ja ulkomaalaistaustastaan. Hän on juuriltaan afrikkalainen.

A-M:n mukaan hän ei tuntenut A:ta tai B:tä entuudestaan. Hän ei ymmärrä syytä tapahtuneelle. Heitä oli nimitelty neekereiksi ja rasistista huutelua oli ollut, mutta sen sisältöä hän ei enää tarkemmin muista. Hän on juuriltaan irakilainen.

Todistaja S on kertonut kuulleensa tapahtumien aikana jonkinlaista neekerihuutelua, joka oli kohdistunut henkilöön, joka sittemmin joutui puukotetuksi. Huutelun sisältöä hän ei enää tarkemmin muistanut.

Käräjäoikeudessa S on kertonut kahden suomalaisen miehen huutaneen ”vitun neekeri lähdetään tappelemaan” kahdelle ”muhiksina” tuntemalleen miehelle, joista toista puukotettiin. Nyrkkitappelun jälkeen toinen suomalaisista miehistä oli osoittanut aseella ulkomaalaista miestä.

A ja B ovat kiistäneet rasistisen motiivin. Heidän mukaansa kyse oli muista syistä syntyneestä tavanomaisesta tappelutilanteesta, jonka yhteydessä oli puolin ja toisin esitetty loukkaavia kommentteja.

Hovioikeuden johtopäätökset

A-A:n, A-M:n ja S:n kertomukset tukevat sitä, että asianomistajat ovat valikoituneet A:n ja B:n väkivaltaisen käyttäytymisen kohteiksi nimenomaan ihonvärinsä tai etnisen taustansa perusteella. Asianomistajat ja todistaja ovat yhtenevästi kertoneet vastaajien rasistisesta huutelusta. A-A:n kertomus ravintolassa tapahtuneesta tönimisestä tukee erityisen selvästi sitä, että A:n motiivi väkivallan tekemiselle on ollut rasistinen. Vastaajat eivät ole tunteneet asianomistajia entuudestaan eivätkä he ole esittäneet mitään konkreettista ja uskottavaa vaihtoehtoista syytä tekemälleen väkivallalle. Kokonaisuutena arvioiden asiassa ei jää varteenotettavaa epäilyä siitä, että A ja B ovat tehneet kohtien 1 ja 5 rikokset asianomistajien ihonväriin tai etniseen taustaan perustuvasta vaikuttimesta. Rangaistuksia mitattaessa on siten sovellettava rikoslain 6 luvun 5 §:n 4 kohdan koventamisperustetta.

Rangaistuksen mittaaminen

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun rangaistuksen mittaamisesta perusteluineen muutoin, mutta katsoo, että koventamisperusteen soveltamisen johdosta A:n ja B:n rangaistuksia on korotettava neljällä kuukaudella.

  • Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 4.9.2018.

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.