Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

18.4.2017 11.00 Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi lapsen yksin äidin huoltoon

Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi lapsen yksin äidin huoltoon

Hovioikeus totesi, että vaikka vanhempien yhteishuolto on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa tarkoitettu ensisijaiseksi huoltomuodoksi myös vanhempien eron jälkeen, huoltomuodon valinnan ensisijainen ratkaisukriteeri on lapsen etu. Isän vainoamista koskeva rikostuomio ja äidin suojaksi määrätyt lähestymiskiellot huomioon ottaen asiassa ei ollut edellytyksiä sille, että vanhemmat kykenisivät yhdessä rakentavasti sopimaan lapseen liittyvistä asioista siten kuin yhteishuolto edellyttää. (Vailla lainvoimaa 18.4.2017)

Turun hovioikeus 7.4.2017, päätös nro 346, dnro S 16/1585

Pirkanmaan käräjäoikeus 28.7.2016 nro 23449

Asia: Lapsen huolto

Hovioikeuden perustelut

On riidatonta, että M ja S on tuomittu avioeroon vuonna 2010 ja että he ovat solmineet lapsen yhteishuoltoa koskevan sopimuksen 20.5.2010. Olosuhdeselvityksestä käy ilmi, että heidän välinen yhteistyönsä eron jälkeen on ollut hyvin vähäistä. On edelleen riidatonta, että M on 19.8.2014, 19.8.2015 ja 7.10.2016 määrätty S:ään kohdistuvaan lähestymiskieltoon ja että hänet on 16.11.2015 tuomittu S:ään kohdistetusta vainoamisesta.

S on hovioikeudessa kertonut, että vanhemmat eivät edelleenkään ole missään yhteydessä toisiinsa. Käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen M on ollut yhteydessä lapseen ainoastaan kaksi kertaa. Yhteydenpito on tapahtunut yöaikaisin viestein ja on ollut sisällöltään epäasiallista. Isän yhteydenpito on aiheuttanut lapsessa pelokkuutta ja itkuisuutta ja ollut siksi kuormittavaa sekä lapselle että äidille.

Hovioikeus toteaa, että vaikka vanhempien yhteishuolto on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa tarkoitettu ensisijaiseksi huoltomuodoksi myös vanhempien eron jälkeen, huoltomuodon valinnan ensisijainen ratkaisukriteeri on lapsen etu. Yhteishuollossa on kysymys yhteisestä päätöksenteosta ja vastuun kantamisesta lasta koskevissa asioissa. Vaikka vanhemmilla olisi eriävät käsitykset huoltomuodon valinnasta, voi yhteishuoltajuus olla perusteltua, jos vanhemmat riitaisuuksistaan huolimatta kykenevät keskustelemaan lapsen asioista. Oikeuskäytännössä on katsottu, että yhteishuolto ei tulee kyseeseen, jos on ilmeistä, että se tulisi aiheuttamaan lisää riitoja vanhempien välille, toinen vanhempi on toistuvasti käyttäytynyt väkivaltaisesti toista kohtaan tai vanhempien välinen konflikti on pitkäaikainen ja korjaamaton.

M:n vainoamista koskeva rikostuomio ja S:n suojaksi määrätyt lähestymiskiellot huomioon ottaen asiassa ei ole edellytyksiä sille, että vanhemmat kykenisivät yhdessä rakentavasti sopimaan lapseen liittyvistä asioista siten kuin yhteishuolto edellyttää. On selvää, että M:n aggressiivinen yhteydenpito lapsen kautta välitettynä on olosuhdeselvityksessä selostetuin tavoin lapsen terveyden kannalta haitallista. Myös M:n laiminlyönti noudattaa käräjäoikeuden päätöstä sähköpostitilin avaamisesta yhteydenpidon mahdollistamiseksi osoittaa haluttomuutta toimia yhteishuollon edellyttämällä tavalla.

Koska edellytykset yhteishuollolle puuttuvat määrää hovioikeus lapsen yksin äitinsä huoltoon kuitenkin siten, että isä ja äiti yhdessä päättävät lapsen nimestä ja uskonnosta. Isälle vahvistetaan myös tiedonsaantioikeus lapsen asioista.
 

  • Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 6.6.2017.

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)