Avoin
Tätä uutista voi käyttää vapaasti. Muistathan kuitenkin mainita lähteen edilex.fi.

15.2.2017 11.30 Prof. Seppo Koskinen: KHO:n hyväksymä hallinto-oikeuden päätös antaa irtisanotun yksityisyyden suojaa musertavalle julkistamiskäytännölle lisätilaa

Prof. Seppo Koskinen: KHO:n hyväksymä hallinto-oikeuden päätös antaa irtisanotun yksityisyyden suojaa musertavalle julkistamiskäytännölle lisätilaa

Professorin tehtävä on normaali tehtävä, johon ei liity esimerkiksi ministerin tehtävien hoitamiseen yhdistyvää julkisuusarvoa. Professorina oleminen ei ole julkinen asema, jossa olisi perusteita katsoa toimittajalla tai kenellä tahansa ulkopuolisella olevan oikeus saada tietoonsa ja julkistaa asianomaista koskevan henkilökohtaisella perusteella tapahtuneen irtisanomisen tai vielä suuremmalla syyllä purkamisen perusteet. KHO:n säilyttämässä hallinto-oikeuden päätöksessä ylikorostetaan professorin tehtävän julkisuutta ja julkisuuslakia ja vastaavasti vähätellään yksityisyyden suojaa ja perustuslakia.

Tapauksessa (KHO 23.1.2017/185 D: 3589/1/15 T 185) toimittaja H oli pyytänyt saada Helsingin yliopistolta erään professorin irtisanomista koskevan päätöksen. Helsingin yliopisto päätöksellään hylkäsi asiakirjapyynnön. Päätöksen perusteluina viitattiin Suomen perustuslain 10 §:n 1 momenttiin, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) yksityiselämän ja yksityisyyden suojaa koskeviin 24 §:n kohtiin, henkilötietolakiin, Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan sekä lausuttiin muun ohella seuraavaa:

Yliopisto ei tee erillisiä päätöksiä irtisanomisista, ja työnantajan professorille ilmoittamat perusteet työsuhteen irtisanomiselle ovat julkisuuslain mukaan tässä tapauksessa salassa pidettäviä tietoja.

Professorin irtisanominen on kohdistunut toimintaan ja tietoihin, joiden salassapito perustuu henkilökohtaisten ominaisuuksien ja käyttäytymisen arviointiin. Tämän lisäksi yliopiston tulee suojata myös muita työyhteisössä olevia henkilöitä ja huolehtia osaltaan siitä, että muiden henkilöiden yksityisyys työyhteisössä on turvattu. Yksityisyyden suoja on ehdoton, eikä kyse ole tässä tapauksessa viranomaistoiminnan valvonnasta eikä yleinen etu vaadi työntekijän nimen tai irtisanomisperusteiden saattamista muutoinkaan julkisen keskustelun piiriin.

Yliopisto ei voi antaa tietoa myöskään irtisanomisperusteiden mahdollisesta julkisesta osasta ilman, että salassa pidettävät tiedot eivät tulisi tietoon. Yksityisyyden suojaa koskevien perusteiden peittämisen jälkeen perusteet eivät ole enää ymmärrettävissä ja annettava tieto ei siten vastaisi tietopyyntöä.

Arviointiin vaikuttavat säännökset

Yliopistolain 30 §:n 2 momentin mukaan yliopiston ja ylioppilaskunnan toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

Julkisuuslain 5 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan muun muassa viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut. Irtisanomispäätösasiakirjaan perustuva irtisanomisilmoitus lienee kiistatta viranomaisen asiakirja.

Julkisuuslain 9 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen. Julkisuuslain 10 §:n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen tässä laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.

Julkisuuslain 17 §:n 1 momentin mukaan viranomainen on tämän lain mukaisia päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviään hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei lain 1 ja 3 § huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti.

Julkisuuslain 17 §:n 2 momentin mukaan asiakirjasalaisuutta koskevia säännöksiä sovellettaessa on lisäksi otettava huomioon, onko asiakirjan salassapitovelvollisuus riippumaton asiakirjan antamisesta johtuvista tapauskohtaisista vaikutuksista vai määräytyykö julkisuus asiakirjan antamisesta johtuvien haitallisten vaikutusten perusteella vai edellyttääkö julkisuus sitä, ettei tiedon antamisesta ilmeisesti aiheudu haitallisia vaikutuksia

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista.

Irtisanomisilmoitusta koskeva arviointihallinto-oikeuden päätöksessä

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan hallitusmuodon perusoikeussäännöksillä on merkitystä salassapitoperusteiden määrittelyssä, koska salassapitonormit merkitsevät perusoikeudeksi säädetyn tiedonsaantioikeuden rajoitusta ja koska yksityiselämän sekä henkilötietojen perustuslaillinen suoja ja yksilön itsemääräämisoikeus vaikuttavat myös julkisuuden ulottuvuuden määrittelyyn. Yksityiselämän perustuslaillinen suoja voidaan toteuttaa vain säätämällä yksilöiden omaan elinpiiriin kuuluvat tiedot salassa pidettäviksi.

Irtisanomisilmoituksesta ilmi käyvät seikat ovat olleet perusteena professorin irtisanomiselle virastaan. Henkilön ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen liittyvät seikat ovat lähtökohtaisesti yksityiselämän suojan piirissä. Kun seikat kuitenkin liittyvät tässä tapauksessa yliopiston professorin tehtävän hoitamiseen, niiden ei voida katsoa tässä julkisessa tehtävässä kuuluvan yksityiselämän suojan piiriin. Irtisanomisilmoituksesta ei käy ilmi muita henkilöitä koskevia tietoja, joten asiakirjaa ei ole perusteita salata silläkään perusteella, että suojattavana olisi professorin lisäksi muiden henkilöiden yksityiselämä. Sillä seikalla, että professori on yliopistoon työsuhteessa eikä virkasuhteessa, ei ole vaikutusta julkisuuslain soveltamiseen asiassa. Koska julkisuuslain mukaista salassapitoperustetta ei irtisanomisilmoituksen osalta ole, asiakirjasta on annettava tieto sitä pyytäneelle.

Yliopiston valitus hylättiin

Helsingin yliopisto valituksessaan vaati, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Vaatimuksen perusteluina yliopisto esitti muun ohella seuraavaa:

Yksityiselämän suoja on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan perusteella ehdottoman salassapidon piirissä.

Asiakirjapyyntö on kohdistunut yksityisoikeudelliseen sopimussuhteeseen (työsopimus). Työnantajan professorille ilmoittamat perusteet työsuhteen irtisanomiselle ovat julkisuuslain mukaisesti tässä tapauksessa salassa pidettäviä tietoja.

Irtisanomisilmoituksesta ovat tunnistettavissa henkilöt, joihin professorin moitittava käyttäytyminen on kohdistunut, vaikka heidän nimiään ei tekstissä mainita. Heidän kohdallaan kyse olisi arkaluonteisten tietojen julkaisemisesta. Henkilön yksityisyys voi paljastua esimerkiksi siten, että irtisanomisilmoituksessa moitittavan käyttäytymisen kohde on määritelty tunnistettavasti. Henkilöllä tulee olla oikeus elää omaa elämäänsä ilman ulkopuolisten puuttumista yksityiselämään. Julkisuuslakia koskevan hallituksen esityksen 24 §:ää koskevissa perusteluissa on nimenomaisesti todettu, että yksityiselämän perustuslaillinen suoja voidaan toteuttaa vain säätämällä yksilöiden omaan elinpiiriin kuuluvat tiedot salassa pidettäviksi. Tässä tapauksessa on ilmiselvästi kyse loukkausten kohteeksi joutuneiden omasta elinpiiristä. Yliopiston tulee huolehtia siitä, että henkilöiden yksityisyys työyhteisössä on suojattu.

Irtisanomisperusteiden julkisesta osasta ei voida antaa tietoa ilman, että salassa pidettävät tiedot eivät tulisi tietoon. Jotta tieto julkisesta osasta voitaisiin antaa, sen pitäisi tapahtua niin, että salassa pidettävä osa ei tule tietoon. Tämä edellyttäisi, että salassa pidettävä osa olisi selkeästi eroteltavissa julkisesta osasta ja asiakirja olisi salassa pidettävien osien peittämisen jälkeenkin sellainen, että asiakirjan sisältö on ymmärrettävissä oikein. Yksityisyyden suojaa koskevien kohtien peittämisen jälkeen perusteet eivät ole enää ymmärrettävissä ja annettava tieto ei siten vastaisi tietopyyntöä.

Korkein hallinto-oikeus tutki asian ja valitus hylättiin. Hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ollut perusteita.

Arviointia

Työsopimussuhteita käyttävässä yksityissektorin yrityksessä työnantaja ei voi ilmoittaa toimittajalle ilman irtisanotun antamaa suostumusta irtisanomisen perusteita. Nämä ilmoittamalla työnantaja rikkoisi irtisanotun yksityisyyden suojaa. Sinänsä irtisanomisen perusteet eivät ole henkilötietolain 3 luvun tarkoittamia arkaluontoisia tietoja lukuun ottamatta tämän luvun 11 §:ssä tarkoitettuja rotua tai etnistä alkuperää, henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista, rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta, henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia tai henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä.

Henkilötietolain 5 §:n (Huolellisuusvelvoite) mukaan rekisterinpitäjän tulee käsitellä henkilötietoja laillisesti, noudattaa huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa sekä toimia muutoinkin niin, ettei rekisteröidyn yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojan turvaavia perusoikeuksia rajoiteta ilman laissa säädettyä perustetta.  Työnantajan tulee siis toimia siten, ettei irtisanomisen perusteiden julkistaminen loukkaa (entisen) ”työntekijän yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojan turvaavia perusoikeuksia rajoiteta ilman laissa säädettyä perustetta”.  Lähtökohtaisesti niiden julkaiseminen tätä tarkoittaa.

KHO:n pysyttämässä hallinto-oikeuden päätöksessä keskeinen argumentaatio todetaan seuraavasti: ”Henkilön ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen liittyvät seikat ovat lähtökohtaisesti yksityiselämän suojan piirissä. Kun seikat kuitenkin liittyvät tässä tapauksessa yliopiston professorin tehtävän hoitamiseen, niiden ei voida katsoa tässä julkisessa tehtävässä kuuluvan yksityiselämän suojan piiriin.”

Henkilökohtaisesti jotenkin ymmärrän tämän lähtökohdan mutta en ole lainkaan sen kanssa samaa mieltä. Professorin tehtävä on normaali tehtävä, johon ei liity esimerkiksi ministerin tehtävien hoitamiseen yhdistyvää julkisuusarvoa. On vaikea yksityiskohtaisesti perustella ja tietää, mikä on kulloinkin julkinen tehtävä. Mielestäni professori ei hoida julkista tehtävää, jossa olisi perusteita katsoa toimittajalla tai kenelle tahansa ulkopuolisella olevan oikeus saada tietoonsa ja julkistaa asianomaista koskevia negatiivisia asioita. Julkisen tehtävän olemassaoloa ei voida päätellä pelkästään siitä, että monet professorit esittävät julkisuudessa käsityksiään. Tästä julkisuudesta on vielä pitkä matka siihen, että jonkun professorin esimerkiksi seksuaalisesti moitittava käytös olisi julkinen asia.

Katsomalla professori julkisessa tehtävässä olevaksi, pitää muistaa, että suurin osa professorin tehtävästä on opetusta ja tutkimusta. Vaikka moni toimittaja varmaan katsoo, että esimerkiksi opettajat ovat julkisessa tehtävässä, mielestäni tämä ei ole totta. Kukaan opettaja ei ole opettajaksi ryhtyessään ymmärtänyt tai antanut suostumustaan sille, että hänen palvelussuhteensa päättäminen olisi julkinen asia.

Korkeimman hallinto-oikeuden säilyttämässä hallinto-oikeuden päätöksessä ylikorostetaan professorin tehtävän julkisuutta ja julkisuuslakia ja vastaavasti vähätellään yksityisyyden suojaa ja perustuslakia. Koko ajan on suurempi ja suurempi vaara sille, että yksityisyyden suoja häviää toimittajien edustamalle julkiselle intressille. Tämä iso kysymys on arvioidussa tuomiossa esillä tilanteessa, jossa voidaan esittää painavia perusteita yksityisyyden suojaamiselle julkista intressiä enemmän. Kyse on sentään vain yhdestä yksittäisestä normaalista työntekijästä. Mielestäni yliopisto tapauksessa esitti hyvät perusteet sille, että asiakirjaa ei tullut antaa toimittajalle.

Valitettavasti tällaiset perusteiden julkistamiset ilman asianomaisen omaa suostumista ovat mediassa tavallisia sekä työ- että virkasuhteista irtisanottujen kohdalla. Korkeimman hallinto-oikeuden hyväksymä hallinto-oikeuden päätös antaa tälle irtisanotun yksityisyyden suojaa musertavalle julkistamiskäytännölle lisätilaa.

Lue myös

Juridiikan uusimmat uutiset - Tilaa Edilex!

Lakikirjat       Lakikirjat

www.lakikirja.com

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)