Tuotteistaminen on yksi tulevaisuuden lakimiehen tärkeimmistä taidoista. Tuotteistuksessa taas tarvitaan usein teknologiaa. Silti lakimiehet ovat aikaisemmin ymmärtäneet tuotteistamisen lähinnä uudeksi hinnoittelumalliksi ja teknologian sähköpostin käytöksi. Tuotteistaminen ja teknologia voivat tarkoittaa niitäkin, mutta yhä enenevissä määrin nämä kaksi kovaa T:tä tarkoittavat sitä, että osa lakipalveluista ostetaan Prismasta, merkittävä osa palveluista tuotetaan verkkopalveluiden kautta ja vastapuolella sopimuksesi lukevat intialaiset lakimiehet, jotka puhuvat englantia paremmin kuin sinä. Kliseisesti voi kysyä, onko juristin työn muuttuminen uhka vai mahdollisuus. Se on molempia.

Moni juristi voi kokea vieraaksi ajatuksen siitä, että teknologia tunkeutuu juristien perinteiseen työhön. Tuotteistamisesta joku voi ajatella, että “eihän tämä minua koske”. Kyllä koskee. Tästä maasta ei löydy yhtään lakimiestä, joka ei hyötyisi asiakaskokemuksen parantamisesta tai oman työn tehostamisesta.

Tuotteistaminen alkaa pienistä jokapäiväisistä jutuista

Tuotteistaminen ja teknologia eivät ole mitään salatieteitä. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi asiakaskäynnin tuotteistus on sitä, että ensimmäistä kertaa tapaamiseen tulevaa asiakasta muistutetaan ennen tapaamista siitä, missä toimisto sijaitsee, miten sinne pääsee ja minne auton voi pysäköidä. Teknologia tulee mukaan, kun tämä tieto löytyy asiakkaan puhelimeen jaetusta kalenterikutsusta. Luonnollisesti netissä toimiva kalenteri lähettää asiakkaalle muistutuksen palaverista päivää sitä ennen. Lisäksi tuotteistaminen voi olla sitä, että muistutusjärjestelmä sisältää myös tiedot asiakirjoista, jotka asiakkaan tulee tuoda mukanaan tai sitä, että aulapalveluhenkilö maksaa asiakkaan pysäköintimaksun hänen puolestaan. Parhaimmillaan tuotteistus näkyy juristin arjessa asiakastyytyväisyytenä ja -uskollisuutena.

Vaikka muutokset olisivat pieniä, se ei tarkoita, että ne ovat merkityksettömiä. Kun kaikilla on perusteet kunnossa, nimenomaan pienet yksityiskohdat ratkaisevat. Juristi-bisnesguru Richard Susskind on jo kymmenen vuoden ajan ennustanut, että osa yksityishenkilöiden lakipalveluista siirtyy vähittäismyyntiketjuihin. S-pankin lanseerannut S-ryhmä on jo tänään markkinajohtaja perunkirjoituksien tekemisessä. HOK-Elannon 40 hengen lakitiimi on ilmoittanut lanseeraavansa jotain isompaa vuonna 2016. Ajatus osuustoimintana tuotetuista “halpuutetuista”, hyvin tuotteistetuista lakipalveluista, jotka nauttivat suuruuden ekonomiasta, on kiehtova. Samalla se tarkoittaa, että jos praktiikkasi koostuu lähinnä perunkirjoitusten, avioehtojen yms. laadinnasta, työttömyyden vaara on todellinen.

Tulevassa muutoksessa korostuukin se, että kaikki juristit eivät ole yhtä tärkeitä kuin toiset. IBM:n Watson-tietokone on viritetty löytämään juttuun liittyvät ennakkotapaukset ja artikkelit ja kokoamaan niistä oikeudenkäynnin tueksi valmiita paketteja. Nämä ovat tehtäviä, jotka ovat perinteisesti kuuluneet sihteereille ja nuoremmille, avustaville lakimiehille. Heidän tehtävänsä ovat siis muuttumassa turhiksi. Toisaalta “tarinankertojana” toimivaa oikeudenkäyntiasiamiestä on vaikeampi korvata, ja heillä onkin todennäköisesti paikkansa myös tulevaisuudessa. Myös heidän työhönsä vaikuttaa valtion kaavailema sähköinen oikeusprosessi. Riippumatta siitä, säilyykö juuri sinun työsi, muutoksia on tulossa.

Lakiala muuttuu seuraavan kymmenen vuoden aikana enemmän kuin se on muuttunut viimeisen 50 vuoden aikana. Tuotteistus, automatisointi ja kiristyvä kilpailu ovat ketterälle lakimiehelle valtava mahdollisuus. Joidenkin mukaan tulevaisuudessa “kaikkien tulee osata koodata”. Tuskin. Menestystä kaipaavan lakimiehen ei tarvitse osata koodata tulevaisuudessakaan, sillä kilpailussa pärjää jo pienillä asioilla. Tulevaisuuden menestyvä juristi seuraa kansainvälisiä tuulia, viestii asiakirjoissa visuaalisesti, automatisoi tylsät ja virhealttiit tehtävät, huomioi asiakkaan jokaisessa vaiheessa toimeksiantoa ja on avoin kokeiluille. Ennen kaikkea tulevaisuuden lakimies jatkuvasti mittaa, oppii ja parantaa palvelutuotettaan.

Lakialan mullistus on kiihkeimmin käynnissä lakimiesten luvatussa maassa Yhdysvalloissa. Siellä asianajobisnestä mullistavat startupit ovat onnistuneet sekoittamaan monen Piilaakson toimiston toimintatavat. Ensimmäisiä tavaramerkkiosastoja on jo lakkautettu kun asiakkaat ovat siirtyneet asioimaan verkkopalveluihin.

Suomalaiset edelläkävijät jakavat tietoa avoimesti

Suomessakaan ei ole jääty tuleen makaamaan, ja yllättävän moni juristi onkin alkanut miettiä ja kokeilla tuotteistusta. Hedman Partnersin Joni Hatanmaa on tuotteistanut tekijänoikeusvalvonnan, ja lähettää tehokkaan prosessin avulla kirjeitä tuhansille laittomasta tiedostojen latauksesta epäillyille suomalaisille. Tänä vuonna Lakimiespäivillä puhunut Anna Ronkainen, on jo vuosia opettanut tietokoneita etsimään tavaramerkkejä tietokannoista. Visuaalinen suunnittelija Stefania Passera taas tutkii väitöskirjassaan, kuinka oikeudellisista asiakirjoista voidaan tehdä helppolukuisempia visualisoinnin avulla.

Marraskuun lopussa he, ja monet muut suomalaiset edelläkävijät kokoontuvat maamme ensimmäiseen tuotteistukseen keskittyvään seminaariin keskustelemaan ja jakamaan kokemuksiaan. He ovat lupautuneet kertomaan kunnianhimoisten kokeiluidensa onnistumisista ja tuotteistustyössä kohtaamistaan sudenkuopista.

10 asiaa joiden avulla menestyt tulevaisuudessa:

1. Mieti miten voit tehdä työstäsi läpinäkyvää. Juristit eivät saa olla luolassa eläviä oraakkeleita, jotka savua tuiotettuaan kertovat ratkaisun.
2. Mieti miten voit kertoa asiakkaallesi tekemäsi työn arvo eikä käyttämäsi tuntien määrää. Silloin voit hinnoitella tuotteesi sen tuottaman arvon ei sen tuottamiseen käytetyn ajan perusteella.
3. Satsaa sähköiseen kirjastoon. Saat ajantasaisen tiedon helposti haettavassa muodossa.
4. Automatisoi tai ulkoista sellaiset asiat, jotka eivät vaadi erikoisosaamistasi.
5. Tee toistuvista töistä malli. Tutki mallia ja paranna joka toiston yhteydessä yhtä prosessin osaa.
6. Mittaa asiakastyytyväisyyttä ja ota toistuva palaute tosissasi.
7. Kokeile jatkuvasti pieniä muutoksia ja selvitä niiden arvo asiakkaalle.
8. Tarkkaile mitä palveluita maailmalla on tarjolla juristeille. Hyvä paikka aloittaa on lawyerist.
9. Kysele mitä kommunikointivälineitä asiakas haluaa käyttää. Esimerkiksi Slackin kautta asiakas saa yhteyden lakimieheen joustavasti.
10. Hyvä laskutus- ja asianhallintapalvelu säästää kustannuksensa takaisin välittömästi.

Tulevaisuuden lakimies -seminaari 24. marraskuuta Espoossa

Tulevaisuuden lakimies -seminaarin perimmäinen tarkoitus on antaa selkeät ja käytännönläheinen kuva siitä miten juristien työ muuttuu ja kuinka lakimiehet saavat täyden hyödyn muutoksesta. Automatisointi, pilkkominen, mittaaminen, ulkoistus ja kilpailutus kuulostavat monelle uhkaavalta, mutta ne tarjoavat myös tuottavuuden kasvamista ja mahdollisuuksia uusille palveluille.

Seminaarissa käydään läpi 3 teemaa:

1. Miten lakiala on mennyt eteenpäin muualla maailmassa ja miten se vaikuttaa suomalaisiin juristeihin?
2. Mitä suomalaiset edelläkävijät tekevät ja kokeilevat ja mitä he ovat siitä oppineet?
3. Miten toimeksiantojen hoitaminen muuttuu kun niistä valtaosa hoidetaan verkossa?

Kehitysjohtaja Sari Korhonen Editasta on mukana tapahtuman paneelikeskustelussa.