tietosuojaperiaatteet - tietojen minimointi

Säädösperusta:	EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen päätös
Antopäivä:	25.06.2020
Diaarinumero:	2984/182/2019

ASIA

Hakijan vaatimukset perusteluineen

Hakija on 8.4.2019 saattanut tietosuojavaltuutetun toimistossa vireille asian, jossa on ollut kysymys pysäköintiluvan osoittavaan korttiin (ns. parkkilupalappu) merkityistä tiedoista. Hakija on kertonut vuokranneensa rekisterinpitäjältä pysäköintipaikan. Kysymyksessä olevalle pysäköintipaikalle pysäköitävän ajoneuvon kojelaudalle on asetettava parkkilupalappu, josta ilmenee kysymyksessä olevan pysäköintiluvan numero ja voimassaoloaika, tieto rekisterinpitäjän nimestä sekä myös tieto osoitteessa […] sijaitsevan kiinteistön nimestä ja rekisterinpitäjän omistamien ja hallinnoimien talojen tunnuksesta ([…]). Hakija on kyseenalaistanut edellä kuvatun vaatimuksen kotiosoitteen esillä pitämisestä. Hakija on kertonut, että hän ei työstään johtuen voi pitää parkkilupalappua ajoneuvossaan pysyvästi esillä. Hakija on niin ikään kertonut, että hän on joitakin kertoja työpäivänsä jälkeen unohtanut laittaa parkkilupalappunsa esille ajoneuvoonsa, mistä johtuen hän on saanut yksityisoikeudellisia pysäköintivalvontamaksuja. Hakija on ollut asiaan liittyen yhteydessä sekä rekisterinpitäjään että alueella pysäköinninvalvontaa harjoittavaan yhtiöön. Hakija on ehdottanut, että hänen rekisterinumeronsa merkittäisiin ylös niin, että parkkilupalapun unohtaminen ei johtaisi yksityisoikeudellisiin pysäköintivalvontamaksuihin. Hakija on niin ikään ehdottanut, että hän peittäisi parkkilupalappuun merkityn osoitetiedon. Hakijan ehdotuksiin ei ole suostuttu. Hakija ei kertomansa mukaan ole saanut perusteluja sille, miksi osoitetiedon näkyminen parkkilupalapussa on välttämätöntä.

Rekisterinpitäjältä saatu selvitys

Hakija on kertonut olleensa yhteydessä rekisterinpitäjään. Hakija oli ehdottanut osoitetiedon peittämistä. Ehdotukseen ei ollut suostuttu. Tietosuojavaltuutetun toimisto on pyytänyt rekisterinpitäjältä selvitystä asiasta. Rekisterinpitäjä on antanut selvityksensä 27.5.2020.

Annetussa selvityksessä on todettu, että rekisterinpitäjä omistaa määräosan eräästä tontista, jolla sijaitsee pysäköintilaitos. Pysäköintilaitoksessa on yhteensä […] pysäköintipaikkaa. Rekisterinpitäjän omistuksessa ja hallinnassa on hallinnanjakosopimuksen perusteella […] nimettyä pysäköintipaikkaa, joista […] kuuluu asemakaavan ja rakennusluvan edellyttämällä tavalla yhtiön omistamalle osoitteessa […] sijaitsevalle kiinteistölle ja […] yhtiön omistamalle osoitteessa […] sijaitsevalle kiinteistölle. Lisäksi pysäköintilaitoksessa sijaitsee kuuden muun alueella sijaitsevan kiinteistön pysäköintipaikkoja.

Rekisterinpitäjä edellyttää, että pysäköintipaikan käyttäjä pitää pysäköintilaitokseen pysäköidessään ajoneuvossaan esillä parkkilupalappua, johon on kirjattu tieto rekisterinpitäjän nimestä ja […]. Annetussa selvityksessä on niin ikään todettu, että pysäköintilaitoksessa ilmenneiden väärinkäytösten vuoksi pysäköintilaitoksen pysäköinninvalvontaa hoitaa yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittava yhtiö. Pysäköintilaitoksessa sijaitsee yhteensä kahdeksan eri kiinteistön pysäköintipaikkoja. Pysäköinninvalvojan on kuitenkin pystyttävä erottamaan, onko pysäköintipaikalle ajoneuvon pysäköineellä henkilöllä ollut oikeus pysäköidä ajoneuvo kysymyksessä olevalle pysäköintipaikalle. Rekisterinpitäjä on katsonut, että ainoastaan pysäköintiluvan myöntäjän nimen ilmoittaminen parkkilupalapussa ei olisi riittävää. Tällöin osoitteessa […] asuva voisi pysäköidä ajoneuvon osoitteessa […] sijaitsevan kiinteistön asukkaille tarkoitetuille pysäköintipaikoille. Pysäköinninvalvojalla ei olisi keinoja huomata virheellistä pysäköintiä. Rekisterinpitäjällä on noin […] asumisoikeuskohdetta ympäri Suomea. Edellä esitetty vaihtoehtoinen parkkilupalapun tietosisältö voisi johtaa myös siihen, että parkkilupalapun omaava henkilö voisi pysäköidä ajoneuvon mille tahansa rekisterinpitäjän omistamalle kiinteistölle.

Annetussa selvityksessä on lisäksi todettu, että parkkilupalapusta ei ilmene pysäköintipaikan vuokranneen henkilön tarkkaa osoitetta. Parkkilupalappuun ei ole merkitty asuinhuoneiston numeroa. Parkkilupalappuun on merkittynä yksilöintitieto B–C. Osoitteessa […] sijaitseva kiinteistö ei ole yksinomaan rekisterinpitäjän omistuksessa. Rekisterinpitäjä omistaa kiinteistöstä määräosan ja sen omistuksessa ja hallinnassa ovat kiinteistöllä sijaitsevat B- ja C-talot. Kysymyksessä olevaa tonttia koskevasta hallinnanjakosopimuksesta ilmenee, mitkä […] pysäköintipaikkaa kuuluvat osoitteessa […] sijaitsevalle kiinteistölle ja mitkä osoitteessa […] sijaitsevalle kiinteistölle. Hallinnanjakosopimus on kirjattu kysymyksessä olevaan tonttiin kohdistuvana erityisenä oikeutena Maanmittauslaitoksen ylläpitämään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Kysymys on näin ollen julkisesta asiakirjasta. Jokaisella on täten mahdollisuus ilman parkkilupalappuakin saada selville, missä osoitteessa kullekin pysäköintipaikalle ajoneuvon pysäköinyt henkilö asuu tai asioi.

Parkkilupalapun näkyvillä pitämistä muutoin kuin pysäköitäessä kysymyksessä olevassa pysäköintilaitoksessa ei vaadita. On pysäköintipaikan käyttäjän oma päätös jättää parkkilupalappu näkyville myös muualla pysäköitäessä. Rekisterinpitäjä on katsonut, että parkkilupalapun näkyville asettaminen pysäköintilaitoksessa pysäköitäessä ei aiheuta pysäköintipaikan käyttäjälle kohtuutonta vaivaa erityisesti huomioon ottaen, että useimmilla pysäköintialueilla pysäköinti edellyttää vähintäänkin pysäköinnin alkamisajan ilmoittamista esimerkiksi asettamalla näkyville pysäköintikiekko, ja tämän unohtaminen johtaa pysäköintivirhemaksun määräämiseen.

Annetussa selvityksessä on todettu, että rekisterinpitäjä ei ole saanut juurikaan palautetta muilta pysäköintipaikkojen käyttäjiltä kysymyksenasetteluun liittyen. Rekisterinpitäjän näkemyksen mukaan palautteiden vähyys johtaa siitä, että useimmiten auton omistajan tai haltijan osoitetieto on helppo selvittää rekisterinumeron avulla. Annetussa selvityksessä on niin ikään todettu, että mikäli pysäköintipaikan käyttäjä on salannut osoitteensa ja hänelle on esimerkiksi ammattinsa vuoksi tärkeää huolehtia osoitetietonsa pysymisestä salassa, on hänen itsensä huolehdittava siitä, että hän ei pidä parkkilupalappua näkyvillä ajoneuvossaan pysäköidessään muualla kuin kysymyksessä olevassa pysäköintilaitoksessa.

Edellä esitetyin perustein rekisterinpitäjä on katsonut, että sen toiminta ei ole ollut epäsuhdassa suhteessa yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädettyyn – kuten esimerkiksi suhteessa tietojen minimointiperiaatteeseen. Annetussa selvityksessä on kuitenkin todettu, että mikäli yhtiön toiminnan katsotaan olevan tietojen minimointiperiaatteen vastaista, on yhtiö valmis korvaamaan parkkilupalappuihin kirjatun kiinteistön osoitteen numeroista muodostuvalla yksilöintitunnuksella. Lopuksi annetussa selvityksessä on korostettu, että tästäkin huolimatta pysäköintipaikalle pysäköidyn ajoneuvon haltijan osoitetieto olisi kuitenkin selvitettävissä edellä mainitusti hallinnanjakosopimuksen julkisuudesta johtuen. Niin ikään tälläkin hetkellä pysäköintipaikan käyttäjän on mahdollista poistaa parkkilupalappu näkyvistä muualle pysäköidessään.

Hakijan vastine

Hakijalta ei ole pyydetty vastinetta. Kuulemista on pidetty hallintolain (434/2003) 34 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaisesti ilmeisen tarpeettomana. Hakija on vireillesaattamisasiakirjassa kyseenalaistanut parkkilupalappuun merkittyjen tietojen tarpeellisuuden. Hakijan laajempi kuuleminen ei olisi vaikuttanut asian ratkaisuun.

Sovellettavasta lainsäädännöstä

Euroopan parlamentin ja neuvoston yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679 (tietosuoja-asetus) on sovellettu 25.5.2018 alkaen. Säädös on asetuksena jäsenvaltioissa välittömästi sovellettavaa oikeutta. Yleistä tietosuoja-asetusta täsmentää kansallinen tietosuojalaki (1050/2018), jota on sovellettu 1.1.2019 alkaen. Tietosuojalailla kumottiin aiemmin voimassa ollut henkilötietolaki (523/1999).

Oikeudellinen kysymys

Apulaistietosuojavaltuutettu arvioi ja ratkaisee hakijan asian edellä mainitusti yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) pohjalta.

Asiassa on ratkaistava:

1) onko rekisterinpitäjä parkkilupalappujen yhteydessä suorittamansa henkilötietojen käsittelyn yhteydessä noudattanut yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyä tietojen minimoinnin periaatetta ja 25 artiklan 2 kohdassa säädettyä; ja

2) onko rekisterinpitäjälle annettava yleisen tietosuoja-asetuksen 58 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukainen määräys saattaa käsittelytoimensa yleisen tietosuoja-asetuksen säännösten mukaisiksi.

APULAISTIETOSUOJAVALTUUTETUN PÄÄTÖS

Apulaistietosuojavaltuutettu antaa rekisterinpitäjälle yleisen tietosuoja-asetuksen 58 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisen huomautuksen. Rekisterinpitäjä ei ole parkkilupalappujen yhteydessä suorittamassaan henkilötietojen käsittelyssä noudattanut yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyä tietojen minimoinnin periaatetta ja 25 artiklan 2 kohdassa säädettyä.

Apulaistietosuojavaltuutettu antaa rekisterinpitäjälle yleisen tietosuoja-asetuksen 58 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisen määräyksen saattaa parkkilupalappujen yhteydessä suorittamansa henkilötietojen käsittely yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa säädetyn mukaiseksi.

Rekisterinpitäjän on varmistettava, että parkkilupalapuista ei enää ilmene luvan haltijan osoite- tai asiointitietoja.

Perustelut

Tietojen minimoinnin periaatteesta

Yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa on säädetty tietojen minimoinnin periaatteesta. Henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään.

Käsiteltävien henkilötietojen on edellä mainitusti oltava määritellyn henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia. Todettakoon, että jo henkilötietolakia koskeneessa hallituksen esityksessä oli täsmennetty niin sanotun tarpeellisuusvaatimuksen sisältöä. Henkilötietoja voidaan pitää käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisina silloin, kun ne ovat asianmukaisia ja olennaisia, eivätkä liian laajoja siihen tarkoitukseen, mihin ne on kerätty ja mihin niitä myöhemmin käsitellään (HE 96/1998 vp, s.42). Yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan kappaleessa 39 on niin ikään todettu, että henkilötietojen olisi oltava riittäviä ja olennaisia ja rajoituttava siihen, mikä on välttämätöntä niiden käsittelyn tarkoitusten kannalta. Näin ollen voidaan todeta, että henkilötietoja saa käsitellä ainoastaan, jos käsittelyn tarkoitusta ei voida kohtuullisesti toteuttaa muilla keinoin.

Asiassa on edellä mainitusti kysymys tietojen minimoinnin periaatteesta, mistä periaatteesta Euroopan tietosuojaneuvosto on myös antanut käytännön ohjeita antamiensa suuntaviivojen yhteydessä (Guidelines 4/2019 on Article 25 Data Protection by Design and by Default, annettu 13.11.2019). Näiden ohjeiden mukaan ensi alkuun olisi selvitettävä, onko henkilötietojen käsittely ylipäänsä tarpeellista. Henkilötietojen käsittelyä kehotetaan nimenomaisesti välttämään silloin, kun se vain on mahdollista. Lisäksi erikseen on korostettu, että käsiteltävien henkilötietojen on oltava oleellisia kysymyksessä olevan käsittelyn tarkoituksen kannalta. Kaikkien käsiteltävien henkilötietojen olisi niin ikään oltava tarpeellisia erikseen määritellyn tarkoituksen saavuttamiseksi. Tietyn henkilötiedon käsittely olisi sallittua vain, jos käsittelyn tarkoitusta ei ole mahdollista saavuttaa muilla tavoin. (Guidelines 4/2019 on Article 25 Data Protection by Design and by Default (annettu 13.11.2019), s. 19.) Käytännössä kussakin tilanteessa tulisi näin ollen kerätä mahdollisimman vähän henkilötietoja.

Merkitystä on lisäksi yleisen tietosuoja-asetuksen 25 artiklan 2 kohdassa säädetyllä. Rekisterinpitäjän on toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla varmistetaan, että oletusarvoisesti käsitellään vain käsittelyn kunkin erityisen tarkoituksen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Tämä velvollisuus koskee kerättyjen henkilötietojen määriä, käsittelyn laajuutta, säilytysaikaa ja saatavilla oloa. Näiden toimenpiteiden avulla on varmistettava etenkin se, että henkilötietoja oletusarvoisesti ei saateta rajoittamattoman henkilömäärän saataville ilman luonnollisen henkilön myötävaikutusta.

Käsillä olevasta tapauksesta

Annetussa selvityksessä on todettu, että pysäköintilaitoksessa ilmenneiden väärinkäytösten vuoksi pysäköintilaitoksen pysäköinninvalvonta on annettu yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittavan yhtiön tehtäväksi. Pysäköintilaitoksessa sijaitsee yhteensä kahdeksan eri kiinteistön pysäköintipaikkoja. Pysäköinninvalvojan on kuitenkin pystyttävä erottamaan, onko pysäköintipaikalle ajoneuvon pysäköineellä henkilöllä ollut oikeus pysäköidä ajoneuvo kysymyksessä olevalle pysäköintipaikalle. Rekisterinpitäjä on katsonut, että ainoastaan pysäköintiluvan myöntäjän nimen ilmoittaminen parkkilupalapussa ei olisi riittävää. Tällöin osoitteessa […] asuva voisi pysäköidä ajoneuvon osoitteessa […] sijaitsevan kiinteistön asukkaille tarkoitetuille pysäköintipaikoille. Pysäköinninvalvojalla ei olisi keinoja huomata virheellistä pysäköintiä. Rekisterinpitäjällä on satoja asumisoikeuskohteita ympäri Suomea. Edellä esitetty vaihtoehtoinen parkkilupalapun tietosisältö voisi johtaa myös siihen, että parkkilupalapun omaava henkilö voisi pysäköidä ajoneuvon mille tahansa rekisterinpitäjän omistamalle kiinteistölle.

Antamassaan selvityksessä rekisterinpitäjä on korostanut, että pysäköintipaikalle pysäköidyn ajoneuvon haltijan osoitetieto on muutoinkin selvitettävissä hallinnanjakosopimuksen julkisuudesta johtuen.

Todettakoon, että asiassa ei ole esitetty mitään sellaista, joka osoittaisi osoitetiedon olevan välttämätöntä sen varmistamiseksi, että pysäköintipaikalle ajoneuvon pysäköineellä henkilöllä oli ollut oikeus pysäköidä ajoneuvo kysymyksessä olevalle pysäköintipaikalle. Rekisterinpitäjä on itsekin todennut, että nykyinen käytäntö olisi korvattavissa esimerkiksi numeroista koostuvalla yksilöintitiedolla. Apulaistietosuojavaltuutettu katsoo, että käsittelyn tarkoitus olisi kohtuullisesti toteutettavissa muilla keinoin. Kuten Euroopan tietosuojaneuvoston antamissa suuntaviivoissa on todettu, henkilötietojen käsittelyä on pyrittävä välttämään.

Selvyyden vuoksi todettakoon, että riippumatta siitä, onko jokin tieto esimerkiksi julkinen tai muutoin saatavissa, ei tämä seikka poista velvollisuutta noudattaa yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa on säädettyä tietojen minimoinnin periaatetta.

Edellä esitetyillä perusteilla apulaistietosuojavaltuutettu antaa rekisterinpitäjälle yleisen tietosuoja-asetuksen 58 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun määräyksen saattaa parkkilupalappujen yhteydessä suorittamansa henkilötietojen käsittely yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetyn mukaiseksi.

Sovelletut lainkohdat

Perusteluissa mainitut.

Päätös ei ole lainvoimainen.