internet - henkilörekisteri - yhdistystoiminta

Säädösperusta:	Henkilötietolain mukainen päätös
Antopäivä:	31.8.2006
Diaarinumero:	72/451/06

ASIA
Tietosuojavaltuutettua pyydettiin tutkimaan, onko yhdistys Y ry:n koostama ja sen kotisivuilleen laittama lista ydinvoiman vastustajista lain mukaan sallittu. Listan yhteydessä on myös kehotus olla käyttämättä listalla mainittujen henkilöiden palveluja. Vireille panijat katsoivat mm., että ns. mustan listan julkaisemisella Y ja sen toimitsijat loukkaavat kansalaisoikeuksia sekä aiheuttavat vahinkoa vireille panijoiden toiminnalle ja maineelle asiantuntijoina, ammatinharjoittajina ja kansalaisina.

Yhdistys Y katsoi, että ns. mustalla listalla olevat henkilöt ovat lehdissä ydinvoimaa vastustaneita julkisuuden henkilöitä tai itse listalle ilmoittautuneita. Lisäksi nimiä on kerätty sanomalehdessä julkaistusta maksetusta ilmoituksesta, jossa oli myös x:n nimi. Tarkoituksena on ollut osoittaa, että kyseiset henkilöt ovat toimineet ydinvoimaa vastaan jo vuosikausia.

Y:n näkemyksen mukaan listan julkaiseminen on yhdistyksen toiminnan kannalta oleellista, koska se on tarkoitettu tukemaan yhdistyksen perustavoitteita mm. pyrkimällä muuttamaan yleistä mielipidettä ydinvoimamyönteisemmäksi.

TIETOSUOJAVALTUUTETUN VASTAUS
Tietosuojavaltuutettu katsoo, että Y:n kotisivuilla olevan ns. mustan listan henkilötietojen käsittely ei täytä henkilötietolain 5, 6, 8, 24 ja 36 § :ien eikä myöskään edellä mainitun tietosuojadirektiivin tavoitteita tai säännöksiä. Siksi valtuutettu kehottaa yhdistystä henkilötietolain 40 §:ään viitaten määräajassa poistamaan kyseiselle mustalle listalle merkittyjen henkilöiden nimet yhdistyksen kotisivuilta ainakin niiltä osin kuin asianomaisilta henkilöiltä ei ole pyydetty suostumusta ja lopettamaan muutoinkin heidän henkilötietojensa käsittelyn. Muussa tapauksessa tietosuojavaltuutettu saattaa asian tietosuojalautakunnan käsiteltäväksi.

EU:n tietosuojatyöryhmä on hyväksynyt 3.10.2002 mustia listoja käsittelevän valmisteluasiakirjan, jossa on todettu mm., että yksilön oikeus tietosuojaan on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 8 artiklassa määrätty perusoikeus. Se sisältyy myös EU:n perusoikeuskirjaan ja siitä on säädetty tietosuojaa koskevassa direktiivissä 95/46/EY ja 2002/58/EY.

Valmisteluasiakirjassa on todettu, että mustissa listoissa on kyse tiettyä ryhmää tai tiettyjä henkilöitä koskevien erityisten tietojen keräämisestä ja levittämisestä. Nämä listat laaditaan erityisin perustein ja niistä on kielteisiä ja vahingollisia vaikutuksia niihin rekisteröidyille henkilöille.

Henkilötietolaki ja henkilötietojen käsittelyn edellytykset
Y:n kotisivuilla oleva luettelo tausta-aineistoineen muodostaa henkilörekisterin, jonka henkilötietoja käsitellään yhteisen käyttötarkoituksensa mukaisesti automaattisesti. Poikkeukset lain soveltamisalasta eivät tule kyseeseen, koska listan henkilötiedot eivät ainakaan kaikin osin ole vain tiedotusvälineissä julkaistua aineistoa sellaisenaan eikä tietoja ole myöskään käsitelty toimituksellisia tai taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten. Lisäksi on otettava huomioon, että yhdistyksen kotisivu ei täytä verkkojulkaisulle laissa (460/2003) asetettuja edellytyksiä.

Säännökset arkaluonteisten henkilötietojen käsittelystä eivät tule sovellettavaksi, koska ydinenergiaa koskeva kanta on enemmänkin mielipide yksittäisessä asiassa kuin yhteiskunnallisen vakaumuksen ilmaisu. Tässä tapauksessa merkitystä ei myöskään voi panna sille, että useat kyseisellä "mustalla listalla" olevista henkilöistä ovat itse julkisesti ilmaisseet suhtautumisensa ydinenergian käyttöön. Mikäli kansalaismielipiteen ilmaiseminen johtaisi henkilöiden tahdonvastaiseen rekisteröintiin, rajoittaisi se kansalaisten mielipiteen vapautta ja olisi siten henkilötietolain tavoitteiden ja lain tarkoituksen vastaista.

Yleistä edellytystä henkilötietojen käsittelyyn ei yhdistyksellä myöskään ole. Erityisesti on otettava huomioon, etteivät kysymyksessä olevat rekisteröidyt henkilöt ole rekisterinpitäjänä toimivan yhdistyksen jäseniä tai asiakkaita tai muussakaan vastaavassa yhteydessä yhdistykseen, joten laissa tarkoitettu ja rekisteröinnin edellytyksenä oleva yhteysvaatimuskaan ei tässä toteudu.

Henkilötietoja on mahdollista käsitellä silloin, kun kysymys on henkilön asemaa, tehtäviä ja niiden hoitoa julkisyhteisössä tai elinkeinoelämässä koskevista tiedoista ja näitä tietoja käsitellään rekisterinpitäjän tai tiedot saavan sivullisen oikeuksien ja etujen turvaamiseksi. Ainakaan kaikilta osin nämäkään edellytykset eivät näyttäisi toteutuvan siksi, ettei asiassa ole kysymys ainakaan kaikilta osiltaan em. "hoitoa" tms. kuvaavista tiedoista vaan mielipiteistä.

Henkilötietojen käsittelyn on oltava asiallisesti perusteltu rekisterinpitäjän toiminnan kannalta ja mm. se, mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan, on suunniteltava ja määriteltävä ennen tietojen keräämistä tai muodostamista henkilörekisteriksi. Listalla ja sen julkistamisella pyritään sen otsikonkin mukaan estämään tai vaikeuttamaan rekisteröityjen ammatillista ja/tai elinkeinotoimintaa, mikä ei tässä yhteydessä voine olla "asiallisesti perusteltua". Listan laatiminen yhdistyksen toimesta ei tältäkään osin täytä lain henkilötietojen käsittelylle asettamia edellytyksiä.

Nyt puheena olevalla listalla on mukana myös ydinvoimaratkaisuja koskeviin päätöksiin osallistuvien henkilöiden nimiä. Kansalaismielipiteen muodostumisen kannalta tällaisten henkilöiden mielipiteiden esittäminen on merkittävää demokratian toteutumisenkin kannalta eikä tietosuojavaltuutettu missään tapauksessa vastusta näiden henkilöiden mielipiteiden tuomista julki myöskään internet-tietoverkossa. Pelkästään ydinenergiakannasta ei kuitenkaan voi päätellä henkilön yleistä poliittista vakaumusta, joten luettelosta ei muodostu arkaluonteisia henkilötietoja sisältävää luetteloa. Päätöksiä tekevän poliitikon mielipide on kuitenkin erilaisessa asemassa kuin ns. kansalaismielipiteenä esitetty muussa asemassa olevan henkilön ydinvoimakanta.

Henkilötietoja saa käyttää tai muutoin käsitellä vain tavalla, joka ei ole yhteen sopimaton suunnitellun käsittelyn tarkoituksen kannalta. Viime mainituista lainkohdista mm. seuraa, että rekisterin levittämiselle avoimessa tietoverkossa ei ole henkilötietolain mukaisia edellytyksiä, vaikka yleisten henkilörekisterinpidon edellytysten vastoin tietosuojavaltuutetun näkemystä katsottaisiin olevan olemassa sellaistenkin henkilöiden osalta, jotka eivät ole suostumustaan antaneet. Kun henkilörekisteri kaikille avoimen tietoverkon välityksellä saatetaan kenen tahansa käytettäväksi, ei rekisterinpitäjä enää voi lain edellyttämällä tavalla vastata siitä, mihin kyseisiä henkilötietoja käytetään.

Soveltuvaa kansainvälistä oikeuskäytäntöä
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on 6.11.2003 antamassaan tuomiossa C-101/01 määritellyt EY:n tietosuojadirektiivin 95/46/EY soveltamisalaa muun muassa henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn. Tässä tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että tuomiossa tarkoitettua henkilötietojen käsittelyä oli pidettävä kokonaan tai osittain automatisoituna henkilötietojen käsittelynä ja siten edellä mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluvana.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on useissa tapauksissa ottanut kantaa yksityiselämän suojaan tavalla, joka tukee merkittävästi yksityisyyttä ja mielipiteen ilmaisun vapautta mm. ammatinharjoittamiseen liittyvissä tapauksissa samoin kuin nyt esillä olevassa tapauksessakin. Esimerkiksi tapauksessa von Hannover v. Saksa 24.6.2004 EIT toteaa, ettei Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla velvoittanut pelkästään valtiota pidättäytymään mielivaltaiselta puuttumiselta yksityiselämään, vaan saattoi olla myös tarpeen ryhtyä yksityiselämän suojan varmistamista tarkoittaviin toimiin jopa yksityisten välisissä suhteissa. Samassa tapauksessa EIT toteaa edelleen, että vaikka julkisuuden henkilöiden yksityiselämän suoja on joissakin tapauksissa hyvin rajattua, se saattoi sopia vain virallista tehtävää hoitavaan poliitikkoon, mutta ei yksityishenkilöön.

Perusoikeuksien välinen tasapaino on Suomessa kansalliselle säätelymekanismeille jätetyn liikkumavaran puitteissa järjestetty Suomen perustuslain ja esim. sananvapauden osalta sananvapauden käyttämisestä joukkotiedotusvälineissä annetussa laissa, jonka soveltamiseen ei tässä tapauksessa ole lain mukaisia edellytyksiä. Henkilötietojen käsittelystä on säädetty henkilötietolaissa siten kuin edellä on selostettu. Mikäli henkilötietoja käsitellään tietoverkossa, tulee käsittelylle olla laillinen peruste, joka voi tällaisessa yhteydessä lähtökohtaisesti, edellä selostetuin poikkeuksin, olla ainoastaan henkilön itsensä antama suostumus.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Henkilötietolaki: 2 § 2 mom., 3§ 1 mom. 3k, 5, 6, 7, 8, 11 § 1 mom. 4 k., 24 ja 36 §