Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- eläinsuojeluriko*
- Säädökset > Lainsäädäntö 14.1.2011/21 Laki eläintenpitokieltorekisteristä, voimaan 1.6.2011
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2015:50 Seksuaalirikos - Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö - Seksuaalinen hyväksikäyttö - Rikosten yhtyminen - Lainkonkurrenssi - Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko - Kärsimys
- Oikeuskäytäntö > KHO:n ennakkopäätökset KHO:2015:57 10.4.2015 Maataloustuki - Takaisinperintä - Eläinsuojelurikkomus - Ne bis in idem
- Uutiset
7.5.2024 11.00
Hovioikeus määräsi kissaansa pahoinpidelleen kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoon kolmeksi vuodeksiVastaaja oli mm. suihkuttanut käsisuihkulla kissan päälle vettä ja tämän jälkeen heittänyt kissan alas ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan asuntonsa parvekkeelta. Vastaajan menettelystä oli kissalle aiheutunut nirhaumia alaleukaan, kaksi ompelun vaatinutta viiltohaavaa lantioon ja mustelmia lantioon. Vastaaja oli myös jättänyt huolehtimatta kahden kissan riittävästä ravinnonsaannista sekä laiminlyönyt eläinten sairastuessa viipymättä hankkia niille hoitoa ja siten kohdellut eläimiä tarpeetonta kipua ja kärsimystä aiheuttaen. (Vailla lainvoimaa 7.5.2024) - Uutiset
16.2.2024 11.15
Hovioikeus: Kissojen hoidon laiminlyönnin tahallisuus, menettämisseuraamus ja eläintenpitokieltoAsiassa esitetyn näytön perusteella M:n ei voitu katsoa tahallaan rikkoneen eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä taikka aiheuttaneen tahallaan kissoille tarpeetonta tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. M:n olisi kuitenkin tullut ilman valvontaeläinlääkärien huomautuksiakin ryhtyä toimeen puutteiden korjaamiseksi ja huolehtia siitä, että tuomiossa tarkoitetut kolme kissaa saavat asianmukaista hoitoa. Kun M ei ollut näin tehnyt, hän oli menetellyt ainakin huolimattomasti. M:n menettely ei ollut törkeän huolimatonta. Näin ollen M:n syyksi oli luettava huolimattomuuden perusteella eläinsuojelurikkomus. (Vailla lainvoimaa 16.2.2024) - Uutiset
21.3.2019 12.25
Hovioikeuden ratkaisu koiran takavarikoinnistaKoiran takavarikointi ei ollut enää voimassa. Takavarikko oli päättynyt, kun poliisi oli eläinsuojelulain nojalla luovuttanut koiran edelleen. Hovioikeus katsoi, ettei takavarikko nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa merkinnyt sellaista puuttumista henkilön perusoikeuksiin, että A:lla olisi oikeus saada takavarikkoa koskevan ratkaisun laillisuus tutkittavaksi siitä huolimatta, ettei ratkaisun lopputuloksen muuttaminen sellaisenaan johda koiran palauttamiseen A:n ilmoittamalle koiran omistajalle eli isälleen. Koska takavarikko ei ollut voimassa asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä, ei myöskään käräjäoikeuden olisi tullut lausua takavarikon voimassaolosta, vaan vaatimus olisi tullut jättää tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 21.3.2019) - Uutiset
3.3.2017 13.35
Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden määräämän pysyvän eläintenpitokiellonA oli saanut usean vuoden ajan eläinlääkäreiltä ohjeita ja määräyksiä eläinten hoidon ja olosuhteiden parantamisesta. Vuonna 2014 häneltä oli otettu kahteen eri kertaan suuri määrä eläimiä väliaikaishoitoon niiden huonon hoidon ja huonojen olosuhteiden vuoksi. Häntä oli vuonna 2015 kuulusteltu epäiltynä eläinsuojelurikoksesta. Näiden toimenpiteiden olisi pitänyt ohjata A:ta siihen suuntaan, että hän olisi toiminut vastuuntuntoisesti vähentämällä eläinten määrää ja parantamalla niiden hoitoa. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut huolimatta siitä, että hänen elämäntilanteensa vaikeimmasta vaiheesta oli kulunut jo useita vuosia. Todistajan kertoma osoitti, että A:lla oli vielä helmikuussa 2016 ollut suuri määrä eläimiä, ja niidenkään hoidosta ja terveydestä ei ollut pidetty riittävästi huolta. Myöskään A:n kertoma asunnostaan ja iäkkään äitinsä hoitamisesta ei viitannut siihen, että A:n henkilökohtaiset olosuhteet olisivat ratkaisevasti paremmat kuin vuonna 2014. A:n toiminta eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta helmikuussa 2016 täytäntöönpantaessa ei myöskään osoittanut vastuuntuntoista suhtautumista eläintenpitoon, sillä A oli pyrkinyt välttämään kieltoa piilottamalla eläimiä. Lisäksi hänen omistuksessaan oli ollut kiellosta huolimatta vielä lokakuuhun 2016 asti hevonen, eikä senkään terveydestä ollut pidetty huolta. Hovioikeus katsoi, että A:ta oli pidettävä pysyvästi soveltumattomana omistamaan, pitämään tai hoitamaan eläimiä taikka muuten vastaamaan niiden hyvinvoinnista. (Vailla lainvoimaa 6.3.2017) - Uutiset
12.5.2016 15.31
Hovioikeus korotti kolmea lokinpoikasta rikkalapiolla huitoneen rangaistusta 40 päiväsakkoon ja toisin kuin käräjäoikeus määräsi hänet myös eläintenpitokieltoonA oli riidattomasti vahingoittanut lentokyvyttömiä lokinpoikasia mukaansa ottamallaan rikkalapiolla. A oli ilmoittanut, että häntä vaivannut unettomuus oli johtanut harkitsemattomaan tekoon. A:n ilmoitusta hänen unettomuudestaan ei ollut aihetta epäillä. Tekovälineen käyttö kuitenkin osoitti, että A ei ollut syyllistynyt tekoon harkintakyvyttömyyttään tai pikaistuksissaan. Teko-olosuhteet ja rauhoitettujen ja puolustuskyvyttömien lintujen vahingoittuminen huomioon ottaen A:lle tuomittua sakkorangaistusta oli korotettava. Oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi luetusta teosta oli 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 12.5.2016) - Uutiset
8.7.2015 13.06
Hovioikeus: Pelkkä maatalousyhtymän osakkuus ei muodostanut vastuuta eläinten hyvinvoinnista eikä maataloustukien menetys oikeuttanut rangaistuksen lieventämiseenAsiassa esitetyn näytön perusteella hovioikeus katsoi, että A:n vastuulla oli ollut karjan hoitaminen ja karjaan liittyvän kirjanpidon tekeminen. B ei ollut osallistunut karjan hoitamiseen. Asiassa ei näytetty, että B olisi muutoinkaan ollut tietoinen eläinten olosuhteista ja kunnosta. Hovioikeus katsoi, että tällaisessa tilanteessa pelkkä maatalousyhtymän osakkuus ei vielä muodostanut vastuuta eläinten hyvinvoinnista. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tuomiosta aiheutuvat säännönmukaiset ja ennakoitavissa olevat seuraamukset eivät oikeuta rangaistuksen lieventämiseen. Hovioikeus katsoi, että A:lle tuomiosta aiheutuva tukien menetys ei ollut tässä tapauksessa sellainen poikkeuksellinen ja ennakoimaton seikka, joka oikeuttaisi rangaistuksen lieventämiseen. Koska tukien menetys ei ollut sellainen tuomiosta aiheutuva seuraus, joka oikeuttaisi rangaistuksen lieventämiseen, se ei myöskään muodostanut perustetta, jonka nojalla A olisi voitu jättää rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 8.7.2015) - Uutiset
19.5.2015 11.48
Hovioikeus: Koiran pään kirveellä irti lyöneelle ei voitu tuomita rangaistustaHovioikeus katsoi, ettei A:lle oltu vaadittu rangaistusta käräjäoikeuden hänen syykseen lukemasta menettelystä. Koska A:n ei oltu näytetty, kuten käräjäoikeuskin oli katsonut, syyllistyneen myöskään syytteessä tarkoitettuun eläinsuojelurikokseen, oli syyte hylättävä. (Vailla lainvoimaa 19.5.2015) - Esityöt > Hallituksen esitykset HE 25/2021 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten kuljetuksesta annetun lain muuttamisesta
- Esityöt > Hallituksen esitykset HE 177/2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta ja maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
- Esityöt > Hallituksen esitykset HE 17/2001 Hallituksen esitys Eduskunnalle terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia rikoksia koskevien rikoslain säännösten uudistamiseksi ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Liiketoimintakieltolaki pähkinänkuoressa16.2.2021, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa tarkastellaan liiketoimintakieltolain tulkintaongelmia ja niiden ratkaisuja. Tarkastelun lähtökohdan muodostavat oikeuslähdeopilliset sitoumukset. Ensisijaisessa asemassa liiketoimintakieltolain tulkinnassa on asianomaisen lain sanamuoto. Aihetta lähestytään muun muassa lain esitöiden, oikeuskäytännön, lakivaliokunnan mietintöjen sekä oikeuskirjallisuuden avulla. Oman kappaleensa muodostavat liiketoimintakieltolain yleiset säännökset, liiketoimintakieltoon määräämisen...
- Lakikirjasto > Defensor LegisTaivaloja, Tina: Virkamies todistajana rikosoikeudenkäynnissä – puolustuksen puheenvuoroDefensor Legis 1/2021 s. 180 – 196, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisDefensor Legis 1/2021
- Lakikirjasto > LakimiesLakimies 3–4/2017
- Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaValve, Helena – Belinskij, Antti – Pitzén, Samuli – Kauppila, Jussi: Eläinsuojan ympäristölupa vesiensuojelun ohjauskeinona – empiirinen vertailu kahdella alueellaYmpäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XIII 2020 s. 7 – 54, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaYmpäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XIII 2020
- Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaLeppänen, Tanja: Ympäristörikokset Suomessa 2000–2007Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja II 2008 s. 429 – 442, Lyhyempi kirjoitus