Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- eläinsuojeluriko*
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
23.4.2024 15.15
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos ja salakuljetusOttaen huomioon H:n tieto koiralle hiljattain tehdystä leikkauksesta, pitkä kokemus eläinten parissa työskentelystä sekä koiran silminnähtävissä olleet oireet ja se, ettei koiralle ollut annettu kipulääkkeitä ennen lentomatkaa, hovioikeus katsoi, että H:n oli tullut pitää vähintäänkin varsin todennäköisenä, että koiralle aiheutuu lentomatkasta tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Näin ollen H oli toiminut asiassa rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaisesti tahallaan. (Vailla lainvoimaa 23.4.2024) - Uutiset
15.4.2024 15.45
Hovioikeus: Törkeä vai perusmuotoinen eläinsuojelurikos, huomattavan suuri eläinten määrä, eläintenpitokiellon pituus ja menettämisseuraamusSyytteessä oli teon ankaroittamisperusteena lähdetty siitä, että N:ien rikoksen kohteena oli ollut huomattavan suuri määrä eläimiä eli enimmillään 57 nautaa. Rikoslain 17 luvun 14 a §:n esitöissä tai oikeuskäytännössä ei ole määritelty sitä, mitä on pidettävä huomattavan suurena nautojen määränä. Hovioikeus katsoi, ettei N:ien rikoksen kohteena ollut törkeän eläinsuojelurikoksen rangaistussäännöksessä tarkoitettua huomattavan suurta määrää eläimiä. N:t olivat menettelyllään syyllistyneet perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen. 60 päivän vankeusrangaistukset voitiin määrätä ehdollisina. Oikeudenmukainen eläintenpitokiellon kesto oli tässä tapauksessa viisi vuotta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut menettämisseuraamuksen tuomitsemisen osalta. (Vailla lainvoimaa 15.4.2024) - Uutiset
13.3.2024 11.23
Hovioikeus: Eläintenpitokielto oli määrättävä 15 vuoden ajaksi, vaikka myös pysyvän eläintenpitokiellon määräämisen edellytykset sinänsä täyttyivätPysyvän eläintenpitokiellon määräämisen edellytykset sinänsä täyttyivät tässä asiassa. Pysyvän kiellon lopullinen luonne huomioon ottaen kiellon määräämiselle pysyvänä tulisi kuitenkin olla erityisen painavat perusteet. Tällaisia voisi hovioikeuden näkemyksen mukaan olla ensimmäistä kertaa kieltoon määrättävän kohdalla etenkin terveydentilasta johtuva ilmeinen kykenemättömyys huolehtia eläimistä vastaisuudessa tai tietoinen pyrkimys aiheuttaa eläimelle kärsimystä. Hovioikeus katsoi, ettei ollut poissuljettua, että H myöhemmässä elämänvaiheessa soveltuisi pitämään ja omistamaan eläimiä. Punnittuaan asiassa ilmenneitä seikkoja vastakkain hovioikeus päätyi siihen, että eläintenpitokielto oli määrättävä 15 vuoden ajaksi. (Vailla lainvoimaa 13.3.2024) - Uutiset
16.2.2024 11.15
Hovioikeus: Kissojen hoidon laiminlyönnin tahallisuus, menettämisseuraamus ja eläintenpitokieltoAsiassa esitetyn näytön perusteella M:n ei voitu katsoa tahallaan rikkoneen eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä taikka aiheuttaneen tahallaan kissoille tarpeetonta tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. M:n olisi kuitenkin tullut ilman valvontaeläinlääkärien huomautuksiakin ryhtyä toimeen puutteiden korjaamiseksi ja huolehtia siitä, että tuomiossa tarkoitetut kolme kissaa saavat asianmukaista hoitoa. Kun M ei ollut näin tehnyt, hän oli menetellyt ainakin huolimattomasti. M:n menettely ei ollut törkeän huolimatonta. Näin ollen M:n syyksi oli luettava huolimattomuuden perusteella eläinsuojelurikkomus. (Vailla lainvoimaa 16.2.2024) - Uutiset
2.2.2024 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksestaHovioikeus tuomiossa mainittu selvitys huomioon ottaen katsoi jääneen näyttämättä, että kanoilla ja kukolla ei olisi ollut riittävää suojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan.
Lammas oli vastaajien kertomusten mukaan syönyt ja liikkunut normaalisti, mikä osaltaan tuki valokuvista ilmenevää mainintaa siitä, että lampaat ovat olleet kaikki hyvänvointisen oloisia. Tämän vuoksi ja kun lampaalla ei osoitettu olleen ihotulehduksia tai muitakaan sellaisia vikoja, näyttämättä oli jäänyt, että keritsemättömyys olisi aiheuttanut sille kärsimystä.
Näyttämättä oli jäänyt, että lampaat olisivat olleet syytteessä tarkoitettuna aikana vailla riittävää säänsuojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan tai vailla kuivaa makuupaikkaa.
Lampaat olivat valvontaeläinlääkärin kirjausten mukaan olleet hyvinvoivan oloisia, eikä asiassa esitetty selvitys muutoinkaan viitannut siihen, että lampaat eivät olisi saaneet riittävästi ravintoa tai juotavaa.
Hovioikeus tuomiossa mainituilla perusteilla katsoi, että vastaajat eivät olleet väitetyllä menettelyllä rikkoneet tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
Vastaajat eivät olleet syyllistyneet myöskään eläinsuojelurikkomukseen. (Vailla lainvoimaa 2.2.2024) - Oikeuskäytäntö > KKO:n valitusluvat KKO VL:2024-16 Eläinsuojelurikos - Törkeä eläinsuojelurikos -Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen
- Uutiset
12.12.2023 14.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen eläinsuojelurikoksestaHovioikeus katsoi muun muassa, ettei eläinkuljettajaluvan puutetta ja kuljetusvälineessä pidettäviä asiakirjoja koskevien vaatimusten laiminlyöntiä itsessään voitu pitää eläinten julmana kohteluna, eikä sen voitu katsoa aiheuttaneen eläimille kärsimystä tai kipua. Asiassa ei myöskään ilmennyt, että kuljetus olisi kestänyt kovinkaan pitkään tai että kuljetusolosuhteista olisi aiheutunut eläimille pidempiaikaista haittaa. Eläimille aiheutunutta tuskaa ja kärsimystä voitiin siten hovioikeuden arvion mukaan pitää vähäisenä. (Vailla lainvoimaa 12.12.2023) - Uutiset
8.12.2023 15.14
Hovioikeus: Vastaaja oli syyllistynyt eläinsuojelurikokseen, mutta koirien menettämisseuraamukselle ei ollut perusteitaSyytteen mukaan T oli tekoaikana kahdella eri kerralla ampunut ilmakiväärillä sillä seurauksella, että koiraan oli osunut kolme luotia. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että T:n menettely oli aiheuttanut koiralle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. T oli siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänelle syyksilukemaan eläinsuojelurikokseen. T oli heti tapahtuman jälkeen luovuttanut Nova-koiran omistusoikeuden H:lle. Toinen T:n hoidossa tapahtuma-aikaan ollut koira oli T:n ja H:n kertomusten ja kirjallisena todisteena esitetyn kauppakirjan mukaan ollut koko ajan H:n omistama. Molemmat koirat olivat lisäksi sekä T:n että H:n kertomusten mukaan H:n hoitovastuulla. T ei siten tuomiossa todetun perusteella tuomion antamishetkellä omistanut koiria eikä hänellä ollut pidettävänään koiria. Menettämisseuraamuksen tuomitsemiselle ei ollut siten perusteita. (Vailla lainvoimaa 8.12.2023) - Oikeuskäytäntö > KKO:n muut kuin ennakkopäätökset KKO 1727/2023 Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa - Muutosperuste - Tarkistusperuste -Törkeä eläinsuojelurikos -Eläintenpitokielto
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2023:86 Eläinsuojelu - Eläinsuojelurikos - Törkeä eläinsuojelurikos
- Uutiset
16.11.2023 9.16
KKO: Koiran raahaaminen polkupyörän perässä ja muu hoidon laiminlyönti oli törkeä eläinsuojelurikosA oli raahannut kytkettynä ollutta koiraa pyörän perässä, minkä seurauksena koiran polkuanturat olivat menneet vereslihalle siten, ettei koira ollut kyennyt kävelemään. Lisäksi A oli lyönyt koiraa sekä laiminlyönyt koiran hoidon ja riittävän ruokinnan.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että rikos oli tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla ja eläinsuojelurikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A:n katsottiin syyllistyneen törkeään eläinsuojelurikokseen. - Uutiset
6.10.2023 12.33
Hovioikeus: Eläinsuojelurikos ja ne bis in idem -kielto - Uutiset
5.10.2023 8.54
Poliiseille uusi koulutus eläinsuojelurikoksista – Polamkille Vuoden eläinsuojeluteko -palkintoPolamk järjestää loppuvuonna ensimmäistä kertaa valtakunnallisen täydennyskoulutuksen eläimiin kohdistuvien rikosten tutkinnasta. Kurssille osallistuu yli 30 poliisia eri puolilta Suomea. Osallistujina on myös rikostutkijoita Rajavartiolaitokselta sekä erityissyyttäjiä ja käräjätuomareita Syyttäjälaitokselta. Eläimiin kohdistuvien rikosten tutkinta -kurssi tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen: eläinten kohtelua koskeva lainsäädäntö muuttuu, kun uusi laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta. - DigikirjastoDan Frände, Tatu Hyttinen, Heikki Kallio, Heli Korkka-Knuts, Jussi Matikkala, Jussi Tapani, Matti Tolvanen, Pekka Viljanen, Markus Wahlberg: Keskeiset rikokset, 5., uudistettu painos Digikirja2023
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötPaukkeri, Riku-Olli: Vastuuvapausperusteet metsästysrikoksissa1.8.2023, Maisteritutkielma
- Säädökset > Lainsäädäntö696/2023Laki rikoslain 17 luvun 14 ja 23 §:n muuttamisesta (Julkaistu: 19.4.2023)
- Säädökset > Lainsäädäntö 693/2023 Laki eläinten hyvinvoinnista (Julkaistu: 19.4.2023)
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2023:33 Eläinsuojelurikos - Eläinsuojelurikkomus - Tuottamus - Törkeä tuottamus - Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu
- Uutiset
17.5.2023 10.32
KKO: Eläinsuojelurikos vai -rikkomus – valtio velvoitettiin korvaamaan osa vastaajan oikeudenkäyntikuluista kun erittäin merkitykselliset eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset hylättiinMaatalousyrittäjänä toiminutta A:ta syytettiin eläinsuojelurikoksesta. A oli syyttäjän mukaan laiminlyönyt huolehtia maitotilallaan siitä, että naudat saavat riittävästi hyvälaatuista ravintoa, ja aiheuttanut näin eläimille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että
- A oli laiminlyönyt riittävän ravitsemuksen siten, että pienehkö osuus naudoista ei ollut saanut riittävää ravintoa,
- laiminlyönnillä oli aiheutettu naudoille kärsimystä,
- A:n menettely oli huolimatonta, mutta ei törkeän huolimatonta.
A:n syyksi luettiin eläinsuojelurikkomus.
Asiassa oli erityinen syy velvoittaa valtio korvaamaan osa A:n oikeudenkäyntikuluista sillä perusteella, että A:n kannalta erittäin merkitykselliset eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset oli hylätty. - Uutiset
5.5.2023 14.13
Helsingin yliopisto: Eläinsuojelurikokset Suomessa – passiivista kaltoinkohtelua, laajamittaista keräilyä ja väkivaltaista kohteluaPuolet Suomessa vuosina 2011–2021 tehdyistä eläinsuojelurikoksista johti yhden tai useamman eläimen kuolemaan. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa eläinsuojelurikoksista tunnistettiin kaksi tyypillistä ja muista poikkeavaa tekotyyppiä: laajamittaiset ja väkivaltaiset eläinsuojelurikokset. Suurin osa lemmikkieläimiin ja hevosiin kohdistuvista eläinsuojelurikoksista pitää sisällään eläimen passiivista kaltoinkohtelua. - Uutiset
10.3.2023 8.00
Kissoja ainakin 119 - törkeästä eläinsuojelurikoksesta 5 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittu nainen määrättiin kaikkia eläimiä koskevaan pysyvään eläintenpitokieltoonVastaajaa (s. 1963) oli pidettävä pysyvästi kykenemättömänä omistamaan, pitämään ja hoitamaan eläimiä. Tilanne varsinkin vastaajan kissojen lukumäärän suhteen oli jatkunut samankaltaisena useita vuosia ja vastaajan syyksi luetut laiminlyönnit olivat vakavia. Vastaaja oli siten syytä määrätä pysyvään eläintenpitokieltoon, joka koski kaikkia eläimiä. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle naiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2023) - Uutiset
8.3.2023 11.28
Hovioikeus: Miehen ei näytetty menetelleen huolimattomasti koiran kytkemisen ja riittävän juotavan tarjoamisen suhteen - syyte eläinsuojelurikkomuksesta hylättiinHO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja huolimattomuudesta syyllistynyt eläinsuojelurikkomukseen kytkemällä koiran siten, että se oli päässyt karkaamaan metalliketju perässään, ja jättämällä tarjoamatta tälle riittävästi juotavaa. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi sytteen ja vapautti vastaajan tuomitusta rangaistuksesta (10 ps). (Vailla lainvoimaa 8..3.2023) - Lakikirjasto > OpinnäytetyötHoppari, Janniina: Lähisuhdeväkivallan vaikutus lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen15.2.2023, Maisteritutkielma
- Oikeuskäytäntö > KKO:n valitusluvat KKO VL:2023-20 Eläinsuojelurikos - Eläintenpitokielto -Menettämisseuraamus
- Uutiset
30.12.2022 14.00
Hovioikeus: EläinsuojelurikosHovioikeudessa oli riidatonta, että Tao-kissa oli kuollut, että ennen sen kuolemaa sen ravitsemustila oli ollut huono ja että sillä oli todettu syytteessä mainitut sairaudet. Lisäksi oli riidatonta, että Helmi-kissa oli ollut tiineenä. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko A menetellyt törkeän huolimattomasti ja syyllistynyt menettelyllään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 30.12.2022) - Uutiset
27.12.2022 8.00
Hovioikeus: Törkeä eläinsuojelurikosAsiassa oli kysymys ensinnä siitä, oliko H ollut suhteessa syytteessä tarkoitettuun koiraan sellaisessa vastuuasemassa, että hänen olisi tullut huolehtia koiran tarpeellisesta hoidosta ja ravinnon saannista. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko H menetellyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Mikäli H:n katsottiin syyllistyneen eläinsuojelurikokseen, kysymys oli vielä teon törkeysarvostelusta sekä rangaistuksen ja eläintenpitokiellon määräämisestä. (Vailla lainvoimaa 27.12.2022) - Uutiset
21.12.2022 8.08
Hovioikeus: Valtiolle menetettäväksi tuomitut eläimet voivat joutua myös uuden eläinsuojelurikoksen kohteeksi ennen menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoa - Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2022:66 Oikeudenkäyntimenettely - Todistelu - Asianomistajan kuuleminen - Erityisen suojelun tarve - Muutoksenhaku - Valituslupa
- Uutiset
24.11.2022 11.13
Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Esitutkinnan rajoittaminen, ei näyttöä -peruste, konkurrenssiperuste, syyteharkinnan kesto, rikoshyödyn selvittäminen, eläinsuojelurikos Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi aluesyyttäjän tekemät ei näyttöä -perusteiset ja konkurrenssiperusteiset esitutkinnan rajoittamispäätökset ja hylkäsi tutkinnanjohtajan rajoittamisesityksen. - Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja – Joenperä, Jasmin – Lundén, Janne: Elintarvikepetosten tosiseikaston arvioinnin haasteet10.11.2022, Asiantuntija-artikkeliElintarvikerikollisuuden oletetaan olevan melko yleistä. Kuitenkin tällaisista teoista tehdään vain harvoin rikosilmoituksia poliisille, joten kyse on osittain piilorikollisuudesta. Elintarvikesektorin katsotaankin olevan erityisen altis petokselliselle toiminnalle. Syynä tähän arvellaan olevan se, että sääntelyn johtavana periaatteena on toimijan oma vastuu, jolloin kiinnijäämisriski on pieni, voitot suuria ja säännösten vastaisesta toiminnasta tuomittavat rangaistukset vähäisiä....
- Uutiset
26.10.2022 14.14
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden ratkaisun eläintenpitokiellon ja menettämisseuraamuksen osaltaA:n eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta oli arvioitava tämän yksittäisen tapauksen vakavuuden perusteella. Arvioitaessa eläintenpitokieltoa puoltavia ja sitä vastaan osoittavia seikkoja kokonaisuutena, hovioikeus totesi, ettei ole odotettavissa että A tulevaisuudessa syyllistyisi vastaavaan tekoon. Asiassa ei siten osoitettu A:n teollaan osoittautuneen kykenemättömäksi ja sopimattomaksi huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista. Käräjäoikeuden päätös eläintenpitokiellon ja menettämisseuraamuksen osalta oli kumottava. (KKO:ssa; VL:2023-20) - Oikeuskäytäntö > KKO:n muut kuin ennakkopäätökset KKO 1545/2022 Eläinsuojelurikos - Eläintenpitokielto
- Uutiset
29.8.2022 10.50
Hallinto-oikeus palautti asiakirjajulkisuutta koskevan asian poliisilaitokselle uudelleen käsiteltäväksiKoska A:lla oli asiassa esittämänsä journalistisen käyttötarkoituksen perusteella katsottava olevan oikeus käsitellä pyydettyjen asiakirjojen muodostamaa henkilörekisteriä, poliisilaitoksen oli tullut luovuttaa tiedot julkisuuslain 16 §:n 3 momentin estämättä, ellei asiassa saatavasta selvityksestä ilmene, että käyttötarkoitus olisi muu kuin ilmoitettu. Pelkästään se, että tietoja mahdollisesti käytetään tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen tekemiseen, ei ole peruste katsoa, ettei tietoja käytetä journalistiseen käyttötarkoitukseen. Valituksenalainen päätös oli kumottava ja asia palautettava Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 29.8.2022) - Säädökset > Lainsäädäntö723/2022Laki rikoslain muuttamisesta (Julkaistu: 14.7.2022)
- Uutiset
11.7.2022 12.02
Veti puolustuskyvytöntä koiraa polkupyörällä jalat maassa raahaten ja muutakin kaltoinkohtelua – toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi eläinsuojelurikoksen törkeäksiRikosta oli sen monimuotoisuuden ja A:n syyksi luetun menettelyn ajallisen keston vuoksi pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A:n syyksi oli siten luettava alentuneesti syyntakeisena tehty törkeä eläinsuojelurikos. A:n syyksi luetun menettelyn laatu edellytti, että hänelle määrättävän eläintenpitokiellon tulee olla oikeuskäytännössä keskimäärin määrättäviä eläintenpitokieltoja pidempi eli 10 vuotta koskien kaikkia eläimiä. (KKO:2023:86: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
21.6.2022 10.00
Hallinto-oikeus hylkäsi vaatimuksen tietojen poistamisesta poliisiasiain tietojärjestelmästäAsiassa oli kysymys poliisiasiain tietojärjestelmään A:sta muuna asianosaisena törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja epäiltynä eläinsuojelurikokseen, virkamiehen vastustamiseen ja eläinkuljetusrikkomukseen merkityistä tiedoista. Tietojen rekisteröiminen oli ollut poliisin poliisilain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi tarpeellista. Tietojen käsittely oli siten johtunut rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä ja tiedot oli voinut tallettaa poliisiasiain tietojärjestelmään poliisin henkilötietolain 5 §:n ja 6 §:n perusteella. Talletetut tiedot eivät olleet käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeettomia tai virheellisiä. Henkilötietojen käsittely ei myöskään ollut ollut vastoin rikosasioiden tietosuojalain 25 §:n 2 momentissa viitattuja säännöksiä. Sillä, ettei A:ta ollut syytetty tai tuomittu kaikista edellä mainituista rikoksista ja rikkomuksista, ei ollut merkitystä harkittaessa rekisteristä poistamista. Poliisihallituksen päätöstä ei ollut syytä kumota. (Ei lainvoim. 21.6.2022) - Uutiset
3.5.2022 10.55
Mökkinaapureiden koiraa ilmakiväärillä kylkeen ampunut mies tuomittiin laittomasta uhkauksesta, eläinsuojelurikoksesta ja vahingonteosta 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvauksiinKoira oli kärsinyt ampumisen jälkeen ainakin vajaan tunnin kunnes asianomistajat olivat tulleet mökilleen. Kokonaisuudessa koira oli kitunut ennen lopettamistaan ainakin kolme tuntia. (Vailla lainvoimaa 3.5.2022) - Lakikirjasto > OpinnäytetyötPeräaho, Saara: Onko rahanpesulla asianomistajaa?24.3.2022, Maisteritutkielma
- Uutiset
7.3.2022 11.28
Lääkeriippuvaisen naisen tekemän testamentin katsottiin vastanneen hänen viimeistä tahtoaan - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaRiidatonta oli ollut, että testaattori (s. 1979) oli ollut lääkeriippuvainen usean vuoden ajan, myös testamentin tekohetkellä. Asiassa todetuin tavoin KO oli katsonut testamentin vastanneen testaattorin viimeistä tahtoa. Siten vastaajan vetoaminen testamenttiin ei voinut olla OikTL 33 §:n nojalla kunnianvastaista tai arvotonta. Kantaja oli lisäksi esittänyt oikeudenkäynnin aikana väitteen, että testamenttiin vetoaminen olisi ollut myös kunnianvastaista ja arvotonta sillä perusteella, että kysymys oli suvun omaisuudesta. KO oli todennut, että myöskään siltä osin kysymys ei ollut oikeustoimilain mukaisesta kunnianvastaisesta tai arvottomasta menettelystä, kun testaattorin nimenomaisena tahtona ja tarkoituksena oli ollut testamentata hänelle kuuluva omaisuus sukunsa ulkopuolelle perintökaaren mukainen perimysjärjestys syrjäyttäen. Testamentin moitekanne oli hylätty. Kantaja oli velvoitettu korvaamaan vastaajalle hänen oikeudenkäyntikulunsa yht. 31.479,08 euroa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt KO:n tuomioon muutosta hakeneelle kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
7.3.2022 8.37
Kahden hevosen huolenpidon myrskyisän laivamatkan aikana laiminlyönyt mies tuomittiin eläinsuojelurikoksesta ja eläinkuljetusrikkomuksesta 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen - hovioikeus korotti toisen kuolleen hevosen arvon 15.000 eurosta 30.000 euroksiHevosten oli Tukholmaan saavuttaessa todettu kuolleen matkan aikana. Asiassa kerrotun perusteella HO katsoi vastaajan näytetyn suhtautuneen välinpitämättömästi hevosten hyvinvointiin myrskyisän merimatkan aikana. Hän oli myös suhtautunut välinpitämättömästi siihen, miten hevosista huolehditaan hänen ollessaan meripahoinvoinnin takia kyvytön menemään laivan kannelle katsomaan hevosia. Vastaaja oli laiminlyönyt hevosten huolenpidon laivamatkan aikana. Asiassa oli riidatonta, että toinen hevosista oli menehtyessään noin 5,5 vuotta vanha ja sen ansiot vuonna 2016 olivat olleet noin 14.000 euroa. HO arvioi asiassa mainitun perusteella asianomistajan menehtyneen hevosen arvoksi 30.000 euroa. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Esityöt > Hallituksen esitykset HE 186/2022 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi
- Esityöt > Hallituksen esitykset HE 165/2022 Hallituksen esitys eduskunnalle tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi
- Oikeuskäytäntö > Hovioikeuksien ratkaisujen tekstit Vaasan HO 25.1.2022 102985 Rikoksentekovälineen menettäminen / Förverkande av hjälpmedel vid brott
Syyntakeettoman korvausvelvollisuus / Ersättningsskyldighet i samband med otillräknelighet
Kärsimys / Lidande - Oikeuskäytäntö > KHO:n ennakkopäätökset KHO:2022:116 5.10.2022 Elintarvikevalvonta — Luonnonmukainen tuotanto — Kielto markkinoida tuotetta luonnonmukaisena — Viranomaisen selvittämisvelvollisuus — Eläinsuojelulain mukaiset tarkastukset ja päätökset — ELY-keskus
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötLitvin, Lisa: Eläinten perusoikeudet ja rikosoikeus – Miten eläinten perusoikeudet muuttaisivat rikosoikeuden nykytilaa?14.1.2022, Maisteritutkielma
- Uutiset
13.1.2022 14.00
Asioilla käyminen ei edellyttänyt pysähtymistä ja seisomista toistuvasti naapureiden kodin lähettyvillä - menettely täytti vainoamisen tunnusmerkistön - Esityöt > Valiokuntamietinnöt VaVM 37/2022 vp HE 154/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023
- Esityöt > Valiokuntamietinnöt MmVM 33/2022 vp HE 186/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi
- Esityöt > Valiokuntamietinnöt LaVM 16/2022 vp HE 7/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta
- Esityöt > Hallituksen esitykset HE 13/2022 Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi
- Esityöt > Valiokuntamietinnöt LaVM 10/2022 vp HE 13/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi
- Lakikirjasto > Oikeus* Koskela, Tarja: Kohtuuttomuus syyttämättäjättämisen perusteena ja kohtuuttomuusperusteen soveltuminen eläimiin kohdistuneisiin rikoksiinOikeus 3/2022 s. 449 – 467, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Oikeus* Oikeus 3/2022
- Uutiset
27.12.2021 12.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei kissaan kohdistunut eläinsuojelurikos ollut törkeäToisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, että vastaajat maallikkoina eivät välttämättä olleet ymmärtäneet sitä, että myrkkyä syöneen kissan ruokkiminen oli lisännyt sen kärsimystä. Todistaja S piti mahdollisena, että myös kodinhoitajat olivat yrittäneet ruokkia kissaa. Tämä tuki vastaajien väitettä siitä, etteivät he olleet ymmärtäneet kissan juottamisen ja syöttämisen lisänneen eläimen kärsimystä. Näissä olosuhteissa hovioikeus päätyi siihen, että vastaajien menettelyn ei voitu katsoa olleen erityisen raakaa tai julmaa. Rikos ei siten täyttänyt törkeän tekomuodon tunnusmerkistöä. (Vailla lainvoimaa 27.12.2021) - Uutiset
15.12.2021 9.02
Hovioikeus keskeytti täytäntöönpanon eläinsuojelurikosta koskevassa asiassa muutoksenhakuoikeuden turvaamiseksiSatakunnan käräjäoikeus oli lukenut A:n syyksi eläinsuojelurikoksen kohdassa 1 ja määrännyt hänet määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Käräjäoikeus oli myös määrännyt valtiolle menetetyksi ne eläimet, joita A pitää ja jotka hän omistaa. Käräjäoikeus oli hylännyt A:n pyynnön saada itse myydä tai muuten luovuttaa omistamiaan eläimiä. Hovioikeus katsoi, että täytäntöönpano on muutoksenhakuoikeuden turvaamiseksi keskeytettävä. (Vailla lainvoimaa 15.12.2021) - Uutiset
25.11.2021 9.15
Hovioikeus lievensi eläintenpitokieltoa KKO:n palauttamassa asiassaHovioikeus rajasi eläinlajien piirin siten, että poikkeus pysyvästä eläintenpitokiellosta viiden vuoden jälkeen koskee kissoja ja koiria. (Vailla lainvoimaa 25.11.2021) - Uutiset
23.11.2021 7.53
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan eläinsuojelurikoksesta 50 päiväsakkoon – vaatimukset vastaajan määräämisestä eläintenpitokieltoon ja tähän vaatimukseen liittyvästä menettämisseuraamuksesta oli kuitenkin hylättäväHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko A laiminlyönyt huolehtia maatilallaan olleiden nautaeläinten tarpeellisesta hoidosta ja ruokinnasta sekä pitopaikan puhtaudesta eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisesti. Lisäksi oli arvioitava, olivatko laiminlyönnit aiheuttaneet naudoille tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä, ja oliko menettelyä pidettävä tahallisena tai törkeän huolimattomana. (KKO:ssa; VL:2022-31) - Uutiset
20.10.2021 11.25
Hovioikeus alensi törkeästä eläinsuojelurikoksesta 8 kuukauden ehdolliseen vankeuteen tuomitulle 23-vuotiaalle naiselle määrätyn 15 vuoden pituisen kaikkia eläimiä koskevan yleisen eläintenpitokiellon 6 vuoteenKO:n määräämä 15 vuoden pituinen eläintenpitokielto olisi muodostunut vastaajan kannalta kohtuuttomaksi. Tämän vuoksi eläintenpitokieltoa oli aihetta lyhentää. Kohtuullisena eläintenpitokiellon pituutena voitiin pitää kuutta vuotta. Rikoksen kohteena oli ollut useita eri eläinlajeja. Vakavia laiminlyöntejä oli kohdistunut myös koiriin ja useampi koira oli jouduttu lopettamaan. Asiassa ei ollut perusteita rajata koiria eläintenpitokiellon ulkopuolelle. Vastaaja oli vaatinut, että eläintenpitokielto ei koske hänen omistamiaan koiria, jotka eivät olleet olleet rikoksen kohteena. HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella koirien omistaminen olisi voitu sallia. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Uutiset
5.8.2021 11.00
Luetuimmat uutiset kesällä 2021Luetuimmat Edilex-uutiset kesä- ja heinäkuussa. - Uutiset
27.7.2021 13.00
Väitös: Nauta- ja sikatilojen eläinsuojeluvalvonnassa kehitettävääVäitöstutkimuksen mukaan nauta- ja sikatilojen eläinsuojeluvalvontaa tulisi nykyistä tehokkaammin kohdentaa riskitiloille, jolloin valvontaresursseja voitaisiin hyödyntää paremmin. Tällä hetkellä vain tyypillisesti kaikkein vakavimmat eläinsuojelutapaukset päätyvät oikeuteen. Lähes 2 000 nauta- ja sikatilojen eläinsuojelutarkastusta ja parisataa käräjäoikeuden ratkaisua väitöskirjaansa varten tarkastellut eläinlääkäri Sofia Väärikkälä toteaa, että eläinsuojeluvalvonnalle on selvästi tarvetta. - Uutiset
5.7.2021 10.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus arvioi eläinsuojelurikoksen perusmuotoiseksi ja hylkäsi vaatimuksen vastaajien määräämisestä eläintenpitokieltoon ja siihen liittyvästä menettämisseuraamuksestaEläimet olivat laiminlyönneistä huolimatta olleet pääasiassa terveitä ja hyvin ravittuja. Hovioikeus katsoi, että menettely itsessään puhui käsillä olevassa asiassa rikoksen törkeänä pitämistä vastaan siinä määrin, että sille oli kokonaistörkeyden arvostelussa annettava merkittävä painoarvo. Näin ollen hovioikeus päätyi toisin kuin käräjäoikeus siihen, ettei eläinsuojelurikosta ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaajat olivat hovioikeudessa kertoneet, että heillä on tällä hetkellä kaksi koiraa, kolme kanaa ja kolme kania. Näihin seikkoihin nähden ja kun otettiin lisäksi huomioon teosta kulunut aika, hovioikeus katsoi, ettei eläintenpitokiellon tai siihen liittyvän menettämisseuraamuksen määräämiselle tässä tapauksessa ollut perustetta. (Vailla lainvoimaa 5.7.2021) - Uutiset
23.6.2021 7.45
Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi kihlakunnansyyttäjän tekemän päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta eläinsuojelurikosta koskevassa asiassaSyyttäjä oli tutkinnanjohtajan esityksestä rajoittanut epäiltyä lievää eläinsuojelurikosta koskevan esitutkinnan vähäisyysperusteella. - Uutiset
3.6.2021 8.00
Hovioikeus: Kania kaltoin kohdellut eläinsuojelurikoksesta tuomittu oli määrättävä kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoonHovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi yhteiseksi rangaistukseksi kohtien 1 eläinsuojelurikoksen ja 2 huumausainerikoksen teoista 70 päivää vankeutta. Sakkorangaistus ei tullut kysymykseen ottaen huomioon kohdan 1 teon pitkäkestoisuus ja A:n tuottamuksen aste sekä kohdan 2 teon kohteena olleen huumausaineen suurehko määrä. Rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi, kun A:n aiemmista rikoksista oli kulunut varsin pitkä aika ja kysymys oli ollut erilaatuisesta rikollisuudesta kuin tässä tapauksessa. Eläintenpitokielto oli kuitenkin määrättävä koskemaan kaikkia eläimiä, koska puutteet A:n vastuulla olevan eläimen hoidossa olivat liittyneet sellaisiin eläimen perustarpeisiin, jotka ovat eläinlajista riippumattomia. (Vailla lainvoimaa 3.6.2021) - Oikeuskäytäntö > KKO:n muut kuin ennakkopäätökset KKO 613/2021 Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa - Muutosperuste - Painava syy -Eläinsuojelurikos -Eläintenpitokielto
- Uutiset
19.3.2021 13.56
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan eläinsuojelurikoksesta 40 päiväsakkoonAsiantuntevalla todistelulla ja jo kuvista tehdyillä havainnoilla osoitettiin, että koiran takajalkojen vammat olivat aiheuttaneet sille merkittävää kipua, jonka oli täytynyt jatkua koko syytteessä kuvatun ajanjakson ajan. Tarpeellisen ja asianmukaisen hoidon laiminlyönti oli syy-yhteydessä koiran kokemaan kipuun ja kärsimykseen. Vaikka koiraa ei olisi enää 19.6.2019 lähtien voitu välttämättä kliinisin hoidon menetelmin parantaa, olisi kipua voitu joka tapauksessa lievittää tai koira viedä jo aiemmin lopetettavaksi tarpeettoman kärsimyksen estämiseksi. Näin ollen A oli kohdellut koiraansa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttaen. (Vailla lainvoimaa 19.3.2021) - Esityöt > Hallituksen esitykset HE 228/2021 Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n joukkorahoitusasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Liiketoimintakieltolaki pähkinänkuoressa16.2.2021, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa tarkastellaan liiketoimintakieltolain tulkintaongelmia ja niiden ratkaisuja. Tarkastelun lähtökohdan muodostavat oikeuslähdeopilliset sitoumukset. Ensisijaisessa asemassa liiketoimintakieltolain tulkinnassa on asianomaisen lain sanamuoto. Aihetta lähestytään muun muassa lain esitöiden, oikeuskäytännön, lakivaliokunnan mietintöjen sekä oikeuskirjallisuuden avulla. Oman kappaleensa muodostavat liiketoimintakieltolain yleiset säännökset, liiketoimintakieltoon määräämisen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela, Tarja: Rikoksen kokonaisuustörkeyden arviointi KKO:n ratkaisukäytännön valossa1.2.2021, Asiantuntija-artikkeliArtikkeli käsittelee rikoksen kokonaistörkeyden arviointia, ja siinä analysoidaan KKO:n ratkaisukäytännön valossa, olisiko de lege ferenda löydettävissä rikoslain yleiseen osaan soveltuvia, yleisiä kriteerejä rikoksen arvioimisesta kokonaisuudessaan törkeäksi. Kokonaistörkeyttä indikoivia seikkoja tarkastellaan rikosnimikkeittäin ja -lajeittain, mm. seksuaalirikosten, henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä huumausainerikosten näkökulmasta. Tutkimusaineistona on käytetty KKO:n...
- Oikeuskäytäntö > KHO:n ennakkopäätökset KHO:2021:180 17.12.2021 Eläinsuojelu - Valvontaeläinlääkäri - Epäilyyn perustuva tarkastus - Välittömät toimenpiteet - Kuuleminen - Itsekriminointisuoja - Poliisin samaan aikaan toimittama kotietsintä
- Uutiset
19.1.2021 13.50
Hovioikeus palautti eläinsuojelurikosasian käräjäoikeuteen tuomion puutteellisten perusteluiden vuoksiKäräjäoikeuden ratkaisun perusteluista ilmenee, että asiassa on esitetty sekä syytteen puolesta että syytettä vastaan puhuvaa näyttöä. Ratkaisussa on eritelty esitettyä näyttöä sekä arvioitu näytön merkitystä ja menettelyn kokonaistörkeyttä. Tuomion perusteluista ei kuitenkaan ilmene, mitkä yksittäiset syytteessä kuvatut laiminlyönnit vastaajan syyksi oli luettu ja miltä osin. Kun käräjäoikeuden tuomion syyksilukeminen jäi tällä tavoin epäselväksi, oli epäselvää myös se, miltä osin ratkaisu oli oikeudenkäynnin kohteena hovioikeudessa. Hovioikeus totesi käräjäoikeuden tuomion perusteluiden olevan edellä esitetyllä tavalla niin puutteelliset, ettei asiaa voitu ottaa hovioikeuden ratkaistavaksi. Asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 19.1.2021) - Esityöt > Hallituksen esitykset HE 39/2021 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta
- Esityöt > Valiokuntamietinnöt VaVM 33/2021 vp HE 146/2021 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022
- Esityöt > Hallituksen esitykset HE 25/2021 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten kuljetuksesta annetun lain muuttamisesta
- Esityöt > Hallituksen esitykset HE 7/2021 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta
- Lakikirjasto > YmpäristöjuridiikkaNuotio, Kimmo: Rikosoikeus kohtaa kestävän kehityksen haasteetYmpäristöjuridiikka 4/2021 s. 25 – 48, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > YmpäristöjuridiikkaYmpäristöjuridiikka 4/2021
- Lakikirjasto > Defensor LegisTaivaloja, Tina: Virkamies todistajana rikosoikeudenkäynnissä – puolustuksen puheenvuoroDefensor Legis 1/2021 s. 180 – 196, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisDefensor Legis 1/2021
- Uutiset
7.12.2020 10.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tulkitsi eläinsuojelurikoksen törkeäksiTuomiossa todettuja seikkoja puolesta ja vastaan punnittuaan hovioikeus katsoi, että tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli siten syyllistynyt rangaistusvaatimuksen mukaiseen törkeään eläinsuojelurikokseen. Hovioikeus katsoi, että vastaajan syyksi luetun rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet ja rikoksesta ilmenevä muu syyllisyys huomioon ottaen oikeudenmukainen seuraamus syyksi luetusta teosta oli seitsemän kuukautta vankeutta. Rangaistusta oli siten korotettava. Hovioikeus katsoi, että ehdollinen vankeusrangaistus oli riittävä seuraamus syyksi luetusta teosta, eikä sen ohessa tuomittu yhdyskuntapalvelua. Oikeudenmukainen eläintenpitokiellon kesto oli viisi vuotta. Vastaajalla oli tuomitsemishetkellä oman ilmoituksensa mukaan kolme koiraa ja 220–230 lammasta, joista noin 150–160 oli yli 1-vuotiaita ja loput karitsoita. Koska vastaaja määrättiin eläintenpitokieltoon, hänet oli rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin nojalla tuomittava menettämään valtiolle eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita hän hovioikeuden tuomiota annettaessa piti tai jotka hän tuomiota annettaessa omisti. (Vailla lainvoimaa 7.12.2020) - Uutiset
18.11.2020 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet eläinsuojelurikoksesta ja -rikkomuksestaHovioikeus muun muassa katsoi jääneen näyttämättä, että A:n menettely olisi ollut huolimatonta. A:n kertomuksesta ilmeni, että maastosta tulleita kissoja oli pidetty häkeissä vain ennen eläinlääkärin tarkistusta ja mahdollista leikkausta enimmillään viikonlopusta johtuen 4 päivää. A kertoi tämän johtuneen siitä, että kissojen kunto pystytään tarkistamaan. Hovioikeus totesi, että edellä mainitussa tilanteessa oli ollut kysymys A:n ilmoittamista syistä kissan kertaluonteisesta säilyttämisestä eikä sen tilapäisyyttä arvioitaessa voitu yksin antaa merkitystä sen kestolle. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että säilyttäminen mainitulla perusteella oli ollut eläinsuojeluasetuksen 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla tilapäistä. A:n laatimasta luettelosta ilmenee, että kissat oli merkitty numeroin, värin ja nimen sekä sukupuolen perusteella. Osa kissoista oli merkitty numeroryhmänä löytymispaikan mukaan. A oli pyrkinyt tarkastuskäynnin jälkeen selvittämään, millainen luettelon tulee olla. Tähän nähden ja ottaen huomioon, ettei lain säännöksestä eikä sen esitöistäkään ilmene yksiselitteisesti luettelolta vaadittavaa sisältöä, A:n ei voitu katsoa syyllistyneen rangaistavaan menettelyyn, vaikkei hänen hoidossaan olleita eläimiä olisi hänen laatimansa luettelon perusteella voitu tarkastuksessa riittävästä yksilöidä ilman hänen opastustaan. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Lakikirjasto > OpinnäytetyötKoponen, Veera: Tarpeettomuuden kriteeri kiellossa tuottaa tarpeetonta kärsimystä eläimelle29.9.2020, Maisteritutkielma
- Uutiset
31.8.2020 13.00
Hovioikeus määräsi perusmuotoiseen eläinsuojelurikokseen syyllistyneelle kahden vuoden koirienpitokiellon ja koirien menettämisseuraamuksenA:n syyksi oli luettu eläinsuojelurikos, joka oli kohdistunut asianomistaja K:n omistamaan koiraan. A:n syyksi luettujen toimien ja laiminlyöntien perusteella hänet oli määrättävä määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Kiellon kestoa arvioitaessa hovioikeus otti huomioon koiralle tarpeellisen hoidon laiminlyönnit, julman kohtelun ja teon keston. Oli perusteltua määrätä A eläintenpitokieltoon 2 vuoden määräajaksi. Määräaika alkoi käräjäoikeuden tuomion antopäivästä 4.6.2020. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. Rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin mukaan eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita päätöstä annettaessa pitää tai jotka omistaa eläintenpitokieltoon määrättävä, on tuomittava valtiolle menetetyiksi. Menettämisseuraamus tuomitaan siitä riippumatta, kenen omaisuutta menetetyksi tuomittavat eläimet ovat. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiselle varataan tilaisuus itse myydä tai muuten luovuttaa omistamansa kiellossa tarkoitetut eläimet. Jos menettämisseuraamus kohdistuu eläimiin, jotka omistaa kokonaan tai osaksi muu kuin eläintenpitokieltoon määrätty, tälle voidaan varata tilaisuus noutaa eläimet korvauksetta itselleen. Edellä lausuttu huomioon ottaen käräjäoikeudella oli ollut perusteet määrätä koirat ”Pirkko” ja ”Isäntä” valtiolle menetetyiksi. Käräjäoikeus oli varannut A:lle tilaisuuden myydä tai luovuttaa koiransa ”Pirkko” ja ”Isäntä” viimeistään 26.6.2020. A ei ollut myynyt tai luovuttanut koiria hänelle asetetussa määräajassa, joten menettämisseuraamus ei ollut rauennut ja se oli voitu panna täytäntöön. (Vailla lainvoimaa 31.8.2020) - Uutiset
7.8.2020 13.45
Hovioikeuskin hylkäsi syytteet kissan ampumisestaRiidatonta oli ollut, että vastaaja oli pienoiskiväärillään ampunut asianomistajan kissaa seurauksella, että kissa oli myöhemmin kuollut. Vastaaja oli kiistänyt tahallisuuden sekä katsonut, että kyse oli ollut metsästystilanteesta ja sen takia metsästyslain säännökset soveltuisivat tekoon. KO oli hylännyt syytteet eläinsuojelurikoksesta ja vahingonteosta samoin kuin asianomistajan korvausvaatimukset. Asiassa oli HO:ssa keskeisesti kyse siitä, soveltuivatko eläinsuojeluasetuksen 30 ja 32 §:ien säännökset kyseessä olevaan tilanteeseen sekä siitä, oliko vastaaja joka tapauksessa menettelyllään aiheuttanut tahallaan eläimelle tarpeetonta kipua, kärsimystä tai tuskaa. KO:n tuomiota ei muutettu. Valtio velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 7.8.2020) - Lakikirjasto > OpinnäytetyötHovi, Heta: Oikeushenkilön rangaistusvastuu ympäristörikoksissa – vertailussa Suomen ja Yhdysvaltain rangaistusvastuumallit1.7.2020, Maisteritutkielma
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:2020:44 Eläinsuojelurikos - Törkeä eläinsuojelurikos - Puolustaja - Puolustajan palkkio
- Uutiset
16.6.2020 9.57
KKO piti eläinsuojelurikosta törkeänä - toselta paikkakunnalta tulleelle puolustajalle maksettiin palkkiona ja kulujen korvauksena hänen vaatimansa määrätEläinsuojelurikoksen kohteena oli ollut yhteensä noin 50 koiraa ja neljä ponia. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että rikoksen kohteena oli ollut RL17 luvun 14 a §:n 2 kohdassa tarkoitettu huomattavan suuri määrä eläimiä ja eläinsuojelurikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen. Puolustajaksi määrätty asianajaja ei yleisesti hoitanut asianajoa tuomioistuinpaikkakunnalla. Hän oli vaatinut HO:n toimittamaan pääkäsittelyyn osallistumisesta palkkiota matka-ajalta ja korvausta matkaan liittyvistä kuluista kuten tuomioistuinpaikkakunnalta tulevalle avustajalle olisi maksettu. Puolustajalle maksettiin palkkiona ja kulujen korvauksena hänen vaatimansa määrät. - Uutiset
22.4.2020 10.16
Tutkimus: Nautoihin ja sikoihin kohdistuneista eläinsuojelurikoksista selvittiin pääosin sakoillaNautoja ja sikoja koskevien oikeuteen päätyneiden eläinsuojelurikostapausten taustasyinä olivat 2011–2016 useimmiten likaisuus sekä ruuan ja veden puutteet, todetaan Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimuksessa. Tyypillisesti rikoksista annettiin lieviä tuomioita. Puolessa tapauksista tuomioita tehostettiin eläintenpitokielloilla. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät vuosina 2011–2016 annettujen nautoja ja sikoja koskevien rikostuomioiden taustalla olevia eläinsuojelullisia laiminlyöntejä ja annettuja rangaistuksia. - Uutiset
26.3.2020 12.05
Hovioikeuden tuomio eläinsuojelurikoksesta: Pysyvä koiria koskeva eläintenpitokielto poistettiin ja määrättiin neljäksi vuodeksiA oli laiminlyönyt koiran hoitoa 4.6.2014 alkaen aina 25.11.2015 sydänlääkityksen aloittamiseen asti. Lääkityksen sopivuutta ei ollut arvioitu A:n laiminlyötyä kontrollikäynnin. Koira oli menehtynyt alle kolmen kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta 17.2.2016. Hovioikeus katsoi, että A oli ajalla 4.6.2014 - 17.2.2016 jättänyt koiran tarpeellista hoitoa vaille. Valvontaeläinlääkäri K ei ollut puuttunut koiran hoitoon 3.9.2014 jälkeen. Tällä seikalla ei ollut merkitystä tekoajan tai rangaistusvastuun kannalta. A:n oli tullut huolehtia koiran hoidosta ilman valvontaeläinlääkärin määräyksiäkin. A määrättiin eläintenpitokieltoon neljäksi vuodeksi. A:n ei selvitetty laiminlyöneen muiden eläinlajien hoitoa. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020) - Uutiset
28.1.2020 9.00
Lemmikkieläimet ja harmaa talousLemmikkieläimiin kohdistuva laiton kaupallinen toiminta voidaan jakaa kahteen ilmiöön: pentutehtailuun ja lemmikkieläinten laittomaan maahantuontiin. Pentutehtailulla tarkoitetaan säännöllistä kissojen tai koirien myytäväksi kasvattamista, jossa eläinten tarpeita laiminlyödään rahallisen voiton maksimoimiseksi. Pentutehdas voi sijaita yhtä hyvin Suomessa kuin ulkomaillakin. Pentutehtaassa lemmikkieläimet jäävät vaille asianmukaista ravintoa ja hoitoa ahtaissa ja likaisissa oloissa, mikä tuottaa eläimille kärsimystä. - Uutiset
21.1.2020 12.09
Hallinto-oikeus kumosi valvontaeläinlääkärin päätöksen sääsuojien rakentamisesta hevosten ulkotarhaanKun otettiin huomioon asiassa saatu selvitys hevosten hoidosta ja hyvinvoinnista, ei asiassa ilmennyt sellaista eläinsuojelulain säännösten vastaista menettelyä, jonka perusteella päätöksessä tarkoitettu määräys sääsuojien rakentamisesta olisi tullut antaa. Hallinto-oikeus kumosi valvontaeläinlääkärin päätöksen. (KHO kumosi HAO:n päätöksen ja saattoi valvontaeläinlääkärin päätöksen voimaan) - Esityöt > Valiokuntamietinnöt VaVM 36/2020 vp HE 146/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021
- Esityöt > Valiokuntamietinnöt MmVM 8/2020 vp HE 125/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain muuttamisesta
- Lakikirjasto > LakimiesKurki, Visa: Onko eläin esine? Eläimen oikeudellisesta asemastaLakimies 6/2020 s. 845 – 871, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesLakimies 6/2020
- Lakikirjasto > OikeusRannikko, Pertti: Suden salametsästys ja vaikenemisen kulttuuriOikeus 1/2020 s. 74 – 93, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeusOikeus 1/2020
- Lakikirjasto > YmpäristöjuridiikkaYmpäristöjuridiikka 1/2020
- Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaValve, Helena – Belinskij, Antti – Pitzén, Samuli – Kauppila, Jussi: Eläinsuojan ympäristölupa vesiensuojelun ohjauskeinona – empiirinen vertailu kahdella alueellaYmpäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XIII 2020 s. 7 – 54, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaYmpäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XIII 2020
- Uutiset
18.12.2019 14.15
Hovioikeus: Vähintään 60 kissaa oli pidettävä rikoslain 17 luvun 14 a §:ssä tarkoitettuna huomattavan suurena määränä – eläinsuojelurikos oli törkeäA:n asunto oli muuttunut aikaisempaa siivottomammaksi niin, että 2.3.2018 suoritetussa tarkastuksessa sisätiloissa oli ollut erittäin runsaasti kissojen ulosteita ja jopa hengittäminen oli ollut vaikeaa voimakkaan ammoniakin hajun vuoksi. Myös kissojen määrä oli lisääntynyt niin, että 29.3.2018 tehdyn hallintopäätöksen perusteella 9.4.2018 kiinniotetuista 47 kissasta 28 kissaa oli jouduttu lopettamaan villiintymisen ja ihmisiä kohtaan aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi. A:n laiminlyönnit olivat olleet toistuvia ja teko on kestänyt pitkään. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että rikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A oli siten syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019)