• PDF

Testamentin tekijän taivuttelu testamentin moiteperusteena

3.10.2022, Maisteritutkielma

Testamenttioikeuden tarkoituksena on turvata perittävän viimeisen ja vapaan tahdon toteutuminen hänen kuolemansa jälkeen. Testamentti ei kuitenkaan välttämättä aina ole syntynyt vapaaehtoisena ja viimetahtoisena oikeustoimena, vaan testamentin tekijän tahtoon on voinut vaikuttaa joku ulkopuolinen henkilö ja vieras tahto. Testamentin tekijän taivutteleminen testamentin tekemiseen on usein tosiasiallisesti helppoa perittävän vastustuskyvyn ollessa iän, sairauden, riippuvuussuhteiden tai muiden tekijöiden vuoksi alentunut. Tutkielmassa tarkastellaan perintökaaren (40/1965, PK) 13:1,4:ssa säädettyä testamentin tekijän taivuttelua testamentin moiteperusteena. Tutkielmassa selvitetään lainopillisen metodin avulla, mitkä ovat ne edellytykset, joiden vallitessa testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi testamentin tekijän taivuttelun perusteella.

Sen arviointi, onko testamentti testaattorin vapaan tahdon ilmentymä vai seurausta epäasiallisesta vaikuttamisesta, on usein haastavaa. Taivuttelu voi olla pitkäaikaista eikä se välttämättä ole ulkopuolisen havaittavissa. Usein taivuttelupätemättömyyttä arvioitaessa onkin turvauduttava epäsuoraan näyttöön. Tämä puolestaan edellyttää laajaa tapauskohtaista kokonaisharkintaa. Ongelmallisuutta lisää se, että testamentin pätevyys tulee arvioitavaksi aina vasta perittävän kuoleman jälkeen.

Tutkielmasta käy ilmi, että testamentin julistaminen taivuttelun johdosta pätemättömäksi edellyttää sitä, että testamentin tekijä on ollut testamentin tekohetkellä ymmärtämätön, tahdonheikko tai riippuvaisessa asemassa. Lisäksi edellytetään, että tätä ominaisuutta on käytetty hyväksi eli on myös tosiasiassa taivuteltu. Lopuksi taivuttelupätemättömyydeltä vaaditaan vielä sitä, että taivuttelu voidaan katsoa relevantiksi. Tällöin keskeistä on se, että joku muu kuin testamentin tekijä itse on syynä joko testamentin tekemiseen tai sen sisältöön. Arvioitaessa sitä, miten määräävää testamentin tekijän tahtoon vaikuttamisen on oltava, tulee epäasianmukaista vaikuttamista peilata testamentin tekijän kykyyn vastustaa taivuttelua. Mikäli testamentin tekijä on huomattavan altis vaikutuksille, saattaa vähäinenkin vaikuttaminen aiheuttaa testamentin pätemättömyyden. Sen sijaan päinvastaisessa tilanteessa merkittäväkään painostus ei välttämättä riitä täyttämään taivuttelupätemättömyyden tunnusmerkistöä. Joka tapauksessa näyttökynnys testamentin moiteoikeudenkäynnissä on matalampi kuin muiden varallisuusoikeudellisten oikeustointen kohdalla.

Asiasanat
• Oikeustoimen pätemättömyys - Perintöoikeus - Testamentti