• PDF

Mobilizing Climate Finance and Mitigating Macro Risks in Developing Countries – Private Equity Investor Perspectives

23.3.2020, Maisteritutkielma

Viime aikoina ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvittavien toimien riittämättömyys on saanut runsaasti huomiota maailmanlaajuisesti. Ilmastonmuutoksen torjunta tarkoittaa massiivisia investointeja ja nykyisten investointien riittämättömyys on ilmeistä. Köyhimpien maiden on arvioitu olevan erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mutta nämä maat eivät ole saaneet osakseen tarpeeksi yksityistä pääomaa runsaiden makrotason riskien olemassaolon vuoksi. Yksi mahdollinen keino vastata näihin haasteisiin on nk. sekarahoitus (eng. blended finance). Sekarahoitusinstrumentein pyritään mobilisoimaan yksityistä rahoitusta ml. yksityistä pääomaa kehittyvien maiden kestäviin sijoitusmahdollisuuksiin.

Pariisin ilmastosopimus tähtää samankaltaisiin tavoitteisiin kuin sekarahoituskin, mutta käyttää tästä eri nimeä, nimittäin ilmastorahoituksen mobilisointi. Kuitenkaan Pariisin sopimus ei määrittele tapoja, joilla ilmastorahoitusta ml. yksityistä pääomaa tulisi mobilisoida kestäviin investointeihin eikä se myöskään viittaa sekarahoitus-käsitteeseen. Tässä tutkielmassa tutkitaan, kuinka hyvin nämä kaksi eri käsitettä sopivat yhteen tutkien myös, koskevatko ne kokonaan tai osittain samaa substanssia. Tätä varten tutkitaan sekarahoitusta koskevia oikeudellisia instrumentteja, sekarahoitusperiaatteita. Nämä periaatteet ovat tärkeitä sen vuoksi, että ne pitävät sisällään useita seikkoja, joiden huomiointi on tärkeää pääomasijoittajien tavoitteiden täyttämisen ja sekarahoituksen onnistumisen kannalta. Koska nämä suositukset ovat kuitenkin ei-sitovia, tutkitaan, voidaanko niitä olettaa sovellettavan sekarahoitusinvestoinneissa. Tämän jälkeen jatkan tutkimusta avaamalla, mitä riskejä kehittyviin maihin tehtyihin pääomasijoituksiin on tavanomaisesti liitetty.

Tässä tutkielmassa analysoidaan, kuinka erilaiset sekarahoitusinstrumentit, joita pääomasijoittajien on mahdollista käyttää, pienentävät makroriskejä kuten sääntelyriskejä, makroekonomisia riskejä sekä poliittis-institutionaalisia riskejä kiinnittäen huomiota siihen, mitä makroriskejä sekarahoitusinstrumentit jättävät auki. Näistä riskeistä keskitytään erityisesti sääntelyriskiin. Tutkimus hyödyntää erilaisia tutkimusmetodeja, ml. lainoppia, mutta makroriskien osalta se rakentuu Yescomben riskiluokittelulle ja hyödyntää muuta taloudellista kirjallisuutta. Tutkimuksen johtopäätelmä on se, että vaikka sekarahoitus pienentää erilaisia makroriskejä, erityisesti makroekonomisen ympäristön vahvistamista tarvitaan köyhimmissä maissa pääomasijoituksen mobilisoimiseksi kehitysmaihin.

(Edilex-toimitus)

Asiasanat
• Ilmastonmuutos - Pääomasijoitustoiminta