Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 11 §:n muuttamisesta ( HE 144/2021 vp ): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 

Verojaosto on kuullut: 

• neuvotteleva virkamies  Veli  Auvinen  - valtiovarainministeriö
• hallitusneuvos  Merja  Sandell  - valtiovarainministeriö
• teollisuusneuvos  Petteri  Kuuva  - työ- ja elinkeinoministeriö
• professori  Mikael  Hildén  - Suomen ympäristökeskus
• erityisasiantuntija  Pekka  Montell  - Suomen Kuntaliitto
• toimialapäällikkö  Hannu  Salo  - Bioenergia ry
• asiantuntija  Mari  Nasser  - Energiateollisuus ry
• toimitusjohtaja  Matti  Peltola  - Koneyrittäjät ry
• energia-asiantuntija  Anssi  Kainulainen  - Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
• energia- ja päästökauppa-asiantuntija  Heikki  Vierimaa  - Metsäteollisuus ry

Verojaosto on saanut kirjallisen lausunnon: 

• ympäristöministeriö
• Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
• Huoltovarmuuskeskus
• Suomen ilmastopaneeli
• Suomen Kuntaliitto
• Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
• Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
• Suomen luonnonsuojeluliitto ry
• Suomen Turvetuottajat ry
• Suomen Yrittäjät ry
• Veronmaksajain Keskusliitto ry

Verojaosto on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

• maa- ja metsätalousministeriö
• Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
• BIOS-tutkimusyksikkö
• Akava ry
• STTK ry

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia. Esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön polttoturpeen verotuksen niin sanottu lattiahintamekanismi, jonka avulla varmistettaisiin turpeen energiakäytön väheneminen, jos päästöoikeuden hinta laskisi matalalle tasolle. Lisäksi ehdotetaan polttoturpeen verottoman käytön soveltamisalan laajentamista nykyisestä vuosina 2022—2029. Vuosina 2022—2026 verotonta olisi enintään 10 000 megawattitunnin vuotuinen käyttö ja vuosina 2027—2029 enintään 8 000 megawattitunnin vuotuinen käyttö. Verottomuus koskisi kaikkia polttoturvetta käyttäviä voimalaitoksia ja lämpökeskuksia. 

Turpeen käyttäjien rekisteröitymis- ja ilmoitusvelvollisuus laajennettaisiin koskemaan turpeen verollisen käytön lisäksi myös niitä voimalaitoksia ja lämpökeskuksia, jotka käyttävät polttoturvetta lämmön tuotantoon alle verottomaksi säädetyn rajan. Tällaista käyttäjää pidettäisiin verotuksessa polttoturpeen pienkäyttäjänä, jota koskeva säännös sisällytettäisiin myös oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettuun lakiin. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1.1.2022. 

Toimenpidealoitteet

Toimenpidealoitteessa turvetuotannon turvaamisesta maassamme sekä turpeen energiakäytön jatkamisesta TPA 152/2020 vp esitetään, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta turpeen veronkorotukset perutaan ja turvetuotanto maassamme turvataan muutoinkin jatkossa.  

Toimenpidealoitteessa turpeen veronkorotuksen välittömästä perumisesta ja julistamisesta uusiutuvaksi luonnonvaraksi TPA 9/2021 vp esitetään, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin, jotta turpeen veronkorotukset perutaan ja turvetuotanto maassamme turvataan muutoinkin jatkossa esimerkiksi siten, että turve julistetaan uusiutuvaksi luonnonvaraksi.  

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna. Valiokunta ehdottaa teknisiä muutoksia säädösosaan, koska esitys liittyy eduskunnassa samaan aikaan käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi (HE 212/2021 vp), jossa ehdotetaan biokaasun ja biokaasun pientuottajan osalta muutettavaksi samoja sähköverolain 1 §:ää sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 11 §:ää kuin käsillä olevassa esityksessä.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa painottuivat esityksen kolme keskeistä teemaa: ensimmäisenä  aihekokonaisuutena polttoturpeen verottoman ylärajan korotus ja verottomuuden soveltamisalan laajennus, toisena asiana polttoturpeen niin sanottu lattiahintamekanismi ja kolmantena seikkana turpeen käyttäjien rekisteröitymis- ja ilmoittamisvelvollisuus. Valiokunta käsittelee teemoja jäljempänä erikseen. 

Polttoturpeen verottoman käytön ylärajan korotus ja soveltamisalan laajennus

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitettiin polttoturpeen verottoman käytön ylärajan nostamisen ja soveltamisalan laajentamisen osalta erisuuntaisia näkemyksiä. 

Osa asiantuntijoista katsoi, ettei ehdotettu toimenpide ole perusteltu huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmasta eikä toimenpidettä voida perustella ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden näkökulmasta. Kriittisesti suhtautuneet asiantuntijat katsoivat, että muutos on epäjohdonmukainen ja haitallinen, sillä kyse on verotuesta fossiilisille päästöille ja tuen kesto on liian pitkä tavoitteisiin nähden. Asiantuntijoiden mielestä toimenpide tekee verotuksesta heikosti ennakoitavaa, koska turpeen veroa korotettiin vuoden 2021 alusta. Osa asiantuntijoista katsoi, että verotuksen olennaisimmat keventämistarpeet ovat ansiotulojen verotuksessa ja että turvetta tuetaan kansallisessa verotuksessa voimakkaasti jo nykyisellään. 

Ehdotusta pidettiin myös tarpeellisena ja perusteltuna. Osa asiantuntijoista katsoi, että toimenpide on huoltovarmuuden kannalta tärkeä: kun turpeen käyttö on verotonta, se voi parantaa toimitus- ja huoltovarmuutta siltä osin. Ehdotettu muutos tukee asiantuntijoiden käsityksen mukaan myös lämpölaitosten hallittua siirtymää pelkän puupolttoaineen käyttöön, mikä toisaalta kiristää kilpailua puuraaka-aineesta. Verottoman käytön rajan nosto mahdollistaa pienille lämpövoimalaitoksille siirtymäajan, jolloin voidaan harkiten suunnitella tarvittavat investoinnit ja uudet ratkaisut energiaturpeen korvaamiseksi. Osa asiantuntijoista katsoo, että verovapauden raja voisi olla perustellusti jopa ehdotettua korkeampi. 

Valiokunta korostaa hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan turpeen energiakäytön vähentämisen on tapahduttava alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja siten, ettei se vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta. Samalla tavoitteena on pitää huolta siitä, ettei ainespuuta ohjaudu polttoon. 

Tästä tavoitteesta on edelleen tärkeää pitää kiinni, ja on myös huomioitava, että turpeen verotonta käyttöä koskeva ehdotus pohjautuu hallituksen asettaman erillisen turvetyöryhmän esitykseen. Työryhmän tehtävänä oli muun muassa selvittää, miten turpeen energiakäytön puolittuminen tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. 

Valiokunta korostaa kuitenkin lainsäädännön ennakoitavuuden ja johdonmukaisuuden tärkeyttä. Valiokunnan mielestä tulisi suhtautua pidättyväisesti edestakaisiin muutoksiin. Myös verojärjestelmään tehtävät poikkeukset tulee olla hyväksyttävästi perusteltavissa ja niiden käyttöalaan tulee suhtautua aina kriittisesti. 

Turpeen veron lattiahintamekanismi

Suurin osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista piti polttoturpeen verotuksen niin sanottua lattiahintamekanismia tarpeettomana. Asiantuntijat näkivät äärimmäisen epätodennäköiseksi, että päästöoikeuden hinta laskisi alle esitetyn kynnyshinnan ja lattiahintamekanismi näin aktivoituisi. Täten on todennäköistä, että lattiahinta jää nykyisillä päästöoikeuksien kehitysnäkymillä teoreettiseksi mahdollisuudeksi. 

Nykyisellä verotasolla lisävero asetettaisiin, kun päästöoikeuden hinta alittaa tason 21,20 euroa hiilidioksiditonnilta. Päästöoikeuden hinta on kasvanut esimerkiksi vuoden 2021 tammikuun ja elokuun välisenä aikana noin 33 eurosta yli 60 euroon hiilidioksiditonnilta. Viimeksi päästöoikeuden hinta on ollut alle 21,20 euron kesällä 2020. Päästöoikeuksien hintojen arvioidaan edelleen kasvavan etenkin taustalla olevien Euroopan unionin kiristyvien ilmastotavoitteiden vuoksi. 

Osa asiantuntijoista kannatti vaihtoehtoista mallia, jonka mukaan lainsäädäntömuutos toteutetaan vasta, jos päästöoikeuden hintataso vastoin odotuksia laskisi hyvin matalaksi pidemmäksi aikaa. Tällöin tilanteeseen voitaisiin reagoida erillisellä veromuutoksella ilman lattiahintamekanismin säätämistä. Eri asiantuntijoiden laatimien skenaarioiden perusteella nykyinen verotaso turpeelle riittää varmistamaan, että turpeen käyttö vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä myös ilman lattiahintamekanismia. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa lattiahintamekanismin säätämistä pidettiin myös perusteltuna ja sitä kannatettiin. Osa asiantuntijoista piti lattiahintamekanismin käyttöönottoa tarkoituksenmukaisena tapana varmistaa, että turpeen käytön päästöihin kohdistuu riittävä hintaohjaus päästökaupan puolella. Esitetty lattiahintamekanismi nähtiin myös johdonmukaisena viestinä siitä, että yhteiskunta pyrkii hiilineutraalius 2035 -tavoitteeseen. Ehdotettu lattiahintamekanismi on myös varotoimenpide, jolla turvataan turpeen polton puolittaminen hallitusohjelman mukaisesti, mikäli päästöoikeuden hinta laskisi nykyisestä niin paljon, että sen ohjaus ei riittäisi saavuttamaan annettua tavoitetta. On kuitenkin huomattava, että polttoturpeen käyttö on vähentynyt hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita nopeammin.  

Valiokunta kannattaa polttoturpeen lattiahintamekanismin luomista takaportiksi turpeen energiakäytön puolittumiseen vuoteen 2030 mennessä. On tärkeää, että myös kansallisin toimenpitein varmistutaan riittävästä verotasosta riippumatta päästöoikeuksien hintatasosta. Ehdotetusta mallista ei valiokunnan mielestä ole haittaa, joten esitystä voidaan pitää oikeansuuntaisena toimena päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi.  

Turpeen käyttäjien rekisteröitymis- ja ilmoitusvelvollisuus

Osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista suhtautuu hyvin kriittisesti polttoturpeen käyttäjien rekisteröitymis- ja ilmoitusvelvollisuuden laajentamiseen. Turpeen käyttäjien rekisteröitymis- ja ilmoitusvelvollisuus laajennettaisiin koskemaan turpeen verollisen käytön lisäksi myös niitä voimalaitoksia ja lämpökeskuksia, jotka käyttävät polttoturvetta lämmön tuotantoon alle verottomaksi säädetyn rajan. 

Asiantuntijakuulemisessa epäiltiin tiedon käyttötarvetta ja rekisteröitymisvelvollisuudesta koituvaa hyötyä. Päinvastoin pelkona nähtiin jopa se, että polttoaineen valinta alkaa suuntautua turpeen sijasta enemmän polttoöljyyn. Asiantuntijakuulemisessa pidettiin tarpeellisena, että laissa säädettäisiin alarajasta, jolloin vähäisen turpeen energiakäyttäjän tai seoskäyttäjän ei tarvitsisi rekisteröityä edes pienkäyttäjänä. Vaihtoehtona pidettiin myös sitä, että laissa rajattaisiin maatilojen käyttämät lämpölaitokset ja muut heidän käyttämänsä voimalaitokset rekisteröitymisvelvoitteen ulkopuolelle. 

Valtiovarainvaliokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena säätää erillistä alarajaa vaan ehdottaa esityksen hyväksymistä myös tältä osin muuttamattomana. On ensinnäkin verovalvonnan näkökulmasta tärkeää, että Verohallinnolla on riittävän tehokkaat keinot verovapauden edellytysten valvontaan. 

Esityksen perusteella verottoman käytön määrä kasvaisi kaksinkertaiseksi vuosina 2022—2026, jonka jälkeen se pienenisi 8 000 megawattituntiin vuosina 2027—2029 ja palautuisi nykyiseen tasoonsa vuonna 2030. Enimmillään voimalaitoskohtainen tuki voisi olla 57 000 euroa vuodessa, joten kyseessä on varsin merkittävä verotuki. Toimijakohtainen verotuki voi nousta tätä suuremmaksikin, jos samalla toimijalla on useita turvetta käyttäviä laitoksia tai lämpökeskuksia. 

Esityksessä ehdotettu turpeen verottoman käytön rajan nostaminen tasolle 10 000 megawattituntia ja laajentaminen koskemaan kaikkia polttoturvetta käyttäviä voimalaitoksia ja lämpökeskuksia vähentää valtion nettomääräisiä energiaverotuloja vuositasolla noin kuudella miljoonalla eurolla. Nykyinen verottomuus enintään 5 000 megawattituntia käyttäville vastaa arviolta yhteensä noin 18 miljoonan euron verotukea verrattuna tilanteeseen, että käyttömäärä olisi sama ja turvetta verotettaisiin muiden energiatuotteiden tapaan. Tällä hetkellä Verohallinnolla ei ole lainkaan tietoa nykyisistä polttoturpeen verottomista käyttäjistä, mikä heikentää verovalvontaa. 

Verovalvonnan lisäksi toimijoiden rekisteröinti mahdollistaa Verohallinnolle verovelvolliskohtaisen tiedottamisen esimerkiksi turpeen verottoman käytön alarajan muutoksista, mikä saattaa aiheuttaa sekaannusta vuosivaihtelun vuoksi. Oikeanlainen ohjaus ja neuvonta vähentävät riskiä verotuen takaisinperinnästä ja siten parantavat toimijoiden oikeusturvaa. 

Turpeen pienkäyttäjän rekisteröinti olisi kertaluonteinen ja maksuton, ja se tehtäisiin toiminnan alkaessa. Toimija ilmoittaisi käyttämänsä polttoturpeen määrän kerran vuodessa Verohallinnolle. Menettely olisi siten yksinkertainen, eikä sen aiheuttamaa hallinnollista taakkaa voi pitää merkittävänä. Rekisteröitymis- ja ilmoitusvelvollisuus olisi myös yhdenmukainen muun valmisteverotuksen kanssa. Se olisi kuitenkin hallinnollisesti mahdollisimman kevyt ja vastaisi pitkälti sähkön pientuottajan velvollisuuksia. 

Riski turpeen korvautumisesta öljyllä vaikuttaa asiantuntija-arvioiden perusteella hyvin vähäiseltä huomioiden verollisen polttoöljyn ja verottoman turpeen suuren hintaeron. On huomattava, että myös öljylämmityksestä halutaan luopua. 

Rekisteröinnin ensisijainen tarkoitus on verovalvonta ja veromuutosten vaikutusten arviointi, ei tilastointi. Valiokunta pitää tärkeänä, että esityksen vaikutuksia voidaan seurata todellisen ja ajankohtaisen tiedon perusteella.  

Valiokunta ei näe perustetta asettaa rekisteröintivelvoitteelle poikkeavaa raja-arvoa, eikä maatiloja tule sulkea kategorisesti velvoitteen ulkopuolelle, sillä polttoturpeen käyttö voi olla merkittävää esimerkiksi kasvihuoneissa. Valiokunta pitää sitä vastoin perusteltuna, että rekisteröitymisvelvoite ei koske kotitalouksia ja niihin verrattavia toimijoita niiden käyttäessä polttoturvetta omaan lämmöntuotantoon. 

Eduskunta-aloitteet

Valtiovarainvaliokunta kannattaa hallituksen esityksen hyväksymistä muutettuna ja ehdottaa toimenpidealoitteiden hylkäämistä.  

Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 144/2021 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hylkää hallituksen esitykseen HE 144/2021 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hylkää toimenpidealoitteet TPA 152/2020 vp ja TPA 9/2021 vp. 

1. 

Laki 

sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) 1 §:n 1 momentti ja 17 §, sellaisena kuin se on , 1 §:n 1 momentti laissa 1226/2018 ja 17 § laissa 768/2020, sekä 

lisätään lakiin uusi 15 a, 15 b ja 17 a § seuraavasti: 

Helsingissä 30.11.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Johannes  Koskinen  /sd   

varapuheenjohtaja  Arto  Pirttilahti  /kesk   

jäsen  Tarja  Filatov  /sd   

jäsen  Timo  Heinonen  /kok   

jäsen  Esko  Kiviranta  /kesk   

jäsen  Jari  Koskela  /ps   

jäsen  Katri  Kulmuni  /kesk   

jäsen  Pia  Lohikoski  /vas   

jäsen  Matias  Marttinen  /kok   

jäsen  Sari  Sarkomaa  /kok   

jäsen  Sami  Savio  /ps   

jäsen  Iiris  Suomela  /vihr   

jäsen  Pia  Viitanen  /sd   

jäsen  Ville  Vähämäki  /ps   

varajäsen  Sari  Essayah  /kd   

varajäsen  Petri  Honkonen  /kesk   

varajäsen  Merja  Kyllönen  /vas   

varajäsen  Jani  Mäkelä  /ps   

varajäsen  Veronica  Rehn-Kivi  /r   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Ilkka  Lahti  /   

Olemassa olevien energiatukien ja valmistelussa olevien ilmastopolitiikkaesitysten valossa on ilmeistä, että turvealan toimintaa halutaan supistaa nopeasti ja rajusti hallituksen taholta. Tämä on sekä asiantuntijalausunnoissa että itse hallituksen esityksessä esiin tuotu kanta. 

Ehdotettu turpeen veron lattiahintamekanismi on epäreilu. Mikäli esimerkiksi teollisuuden teknologisen innovoinnin myötä päästöoikeuksien kysyntä ja siten myös hinta laskisi, turpeelle määrättäisiin ylimääräinen vero. Vastaavasti, jos päästöoikeuksien hinnat jatkavat nousuaan, kuten todennäköisemmin käy, turvealalle ei luvata vastaavia helpotuksia. Lattiahintamekanismi on hylättävä, ellei vastaavasti tilalle tarjota kattohintamekanismia. 

Päättyvänä vuonna energiamarkkinoilla on koettu venäläisen maakaasun alhaiset varastotasot Länsi-Euroopassa ja sähkön, öljyn, maakaasun ja päästöoikeuksien hintojen kapuaminen ennätystasoille. Tämä heikentää kotitalouksien ostovoimaa. Muuta Eurooppaa riivaava energiaköyhyys ei kattavan sosiaaliturvamme ansiosta ole Suomessa massiivinen ongelma, mutta kasvavat sosiaaliturvamenot rasittavat julkista taloutta. Samoin suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä heikentävät muita maita tiukemmista ilmastotoimista aiheutuvat lisäkustannukset. 

On mahdollista päätyä tilanteeseen, jossa energiaa ei ajoittain ole saatavilla edes korkeaan hintaan. Sellaisten tilanteiden varalta huoltovarmuuden ylläpito kotimaisen turpeen avulla on perusteltua. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi turvetoimialaa ei tule supistaa olemattomiin, ja vähintään alan on annettava toimia markkinaehtoisesti edes pienemmässä mittakaavassa. Tämä edellyttää, että verotusta ja sääntelyä ei tule kiristää kohtuuttomasti. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi että hylätään 15 a §, 

että 2. lakiehdotus hylätään valiokunnan mietinnön mukaisesti, 

että hyväksytään toimenpidealoite TPA 152/2020 vp, 

että hyväksytään toimenpidealoite TPA 9/2021 vp, 

että hyväksytään yksi lausuma. (Vastalauseen lausumaehdotus) 

Helsingissä 30.11.2021

Ville  Vähämäki  /ps   

Sami  Savio  /ps   

Jani  Mäkelä  /ps   

Jari  Koskela  /ps   

Energiaturpeen käyttö on hallituksen esityksen perusteluidenkin mukaan vähenemässä nopeammin kuin mitä Marinin hallituksen omassa ohjelmassa on tavoiteltu. Hallitusohjelman mukaan muutoksen olisi kuitenkin tapahduttava alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja siten, että se ei vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta. Edelleen hallitusohjelman tavoitteena on pitää huolta siitä, ettei ainespuuta ohjaudu polttoon. 

Valitettavasti hallituksen politiikka ei huomioi päästökaupan kautta tapahtuvia muutoksia, eikä se noudata omaa hallitusohjelmaansa, vaan harjoitetulla politiikalla ja veronkorotuksilla on aiheutettu turveyrittäjien liiketoiminnan hallitsematon alasajo, joka heijastuu paitsi koko turvetoimialaan niin myös puumarkkinoihin, kun metsäteollisuuden raaka-aineesta kilpailevat nyt myös voimalaitokset. Kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoedellytykset myös heikkenevät, jolloin vaikutukset ovat havaittavissa muun muassa kotimaisten kasvualustojen saatavuuden, metsätaimien kasvatuksen ja eläinten kuivikkeiden saannin haasteina. Päästökaupan vuoksi turpeen energiakäyttö puolittuu jo paljon ennen vuotta 2025, siinä missä hallitusohjelmassa oli asetettu turpeen energiakäytön puolittumisen tavoite vuoteen 2030 mennessä. 

15 a § Turpeen lattiahintamekanismi on tarpeeton

Hallituksen esityksessä esitetään energiaturpeelle ns. lattiahintamekanismia, jonka tarkoituksena on estää turpeen päästöoikeuden mahdollisesta rajusta alenemisesta johtuvat vaikutukset. Päätös lattiahintamekanismin käyttöönotosta tehtiin syyskuussa 2020, jonka jälkeen päästöoikeuksien kallistuminen on ollut ennusteita nopeampaa ja päästöoikeuden hinta on kaksinkertaistunut. Keskeinen syy hinnannousulle on EU:n päästötavoitteiden kiristyminen 40 prosentista 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että uusia päästöoikeuksia on tulossa markkinoille tulevaisuudessa vähemmän kuin on aiemmin odotettu. Esityksessä mainittu lisäveron asettaminen päästöoikeuden hinnan alittavalla tasolla 21,20 euroa hiilidioksiditonnilta ja lattiahintamekanismin luominen turpeelle on nykytilanteessa ja myös ennusteiden mukaan tarpeetonta. Useat valiokunnassa kuullut asiantuntijat toivat esille vaihtoehdon, jossa tarvittaessa luodaan erillinen veromuutos, mikäli päästöoikeuden hinta lähtisi vastoin odotuksia laskemaan hyvin matalalle tasolle pidemmäksi aikaa. 

15 b § Turpeen verottoman käytön laajentaminen

Hallituksen esityksessä esitetään energiaturpeen verottoman käytön rajaa nostettavaksi 5 000 MWh/vuosi -tasolta 10 000 MWh/vuosi -tasolle vuosina 2022—2026 ja 8 000 MWh/vuosi -tasolle vuosiksi 2027—2029. Verottoman käytön laajentaminen auttaa osaltaan pienimpiä lämpöyhtiöitä sopeutumaan vihreään siirtymään hallitusti, jolloin voidaan harkiten suunnitella tarvittavat investoinnit ja uudet ratkaisut energiaturpeen korvaamiseksi. Samalla turveyrittäjät saavat mahdollisuuden sopeutua ja kehittää yritystoimintaa uuteen vallitsevaan toimintaympäristöön sopivammaksi.  

17 § ja 17 a § Rekisteröimisvelvollisuus

Hallituksen esityksessä esitetään pakolliseksi polttoturpeen käyttäjän rekisteröitymistä verovelvolliseksi ja polttoturpeen pienkäyttäjäksi, jos turpeen käyttö alittaa verottoman käytön rajat (15 b §). Polttoturpeen pienkäyttäjä voi kuitenkin rekisteröityä myös verovelvolliseksi 1 momentin mukaisesti. Esityksen perustelut rekisteröinnin hyödyistä jäävät epäselviksi. Pienimpien laitosten — esimerkiksi vain yhtä kiinteistöä palvelevan lämpökeskuksen — henkilöresurssit ovat niukat, ja kaikenlainen hyödyiltään kyseenalainen lisäbyrokratia mielletään tarpeettomaksi hallinnolliseksi lisätaakaksi. Energiaturvetta käytetään monessa lämpölaitoksessa vara- tai lisävoimana huipputehoa tarvittaessa tai laiterikon sattuessa. Pakollinen rekisteröinti (17 a §) yhdessä sanktioiden kanssa voi johtaa siihen, että polttoaineen valinta alkaa suuntautua turpeen sijasta enemmän polttoöljyyn. Kaikilla lämpölaitoksilla on nykyään varavoimalana öljykattila. Polttoöljyn käytön lisäämiseen ohjaaminen olisi ristiriidassa sen kanssa, että muutoin kannustetaan luopumaan lämmitysöljystä. Useiden valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden mukaan rekisteröintivelvollisuuden laajentamisen hyödyt ovat vähintäänkin kyseenalaisia ja vaillinaisesti perusteltuja. 

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti. (Vastalauseen muutosehdotukset) 

että 2. lakiehdotus hylätään valiokunnan mietinnön mukaisesti, 

että hyväksytään kolme lausumaa. (Vastalauseen lausumaehdotukset) 

1. 

Laki 

sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) 1 §:n 1 momentti ja 17 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti laissa 1226/2018 ja 17 § laissa 768/2020, sekä 

lisätään lakiin uusi 15 a, 15 b ja 17 a § seuraavasti: 

Helsingissä 30.11.2021

Sari  Essayah  /kd