Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtiontakuusta covid-19-rokotteen vakuuttamiseksi ( HE 214/2020 vp ): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty sosiaali- ja terveysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 

Verojaosto on kuullut (etäkuuleminen): 

• finanssineuvos  Sakari  Lehtiö  - valtiovarainministeriö
• hallitussihteeri  Saara  Rahko  - sosiaali- ja terveysministeriö
• ylilääkäri  Hanna  Nohynek  - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Verojaosto on saanut kirjallisen lausunnon: 

• työ- ja elinkeinoministeriö
• Valtiokonttori
• Suomen Keskinäinen Lääkevahinkovakuutusyhtiö
• Finanssiala ry

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtiontakuusta covid-19-rokotteen vakuuttamiseksi. Tarkoituksena on varmistaa, että covid-19-rokotteista aiheutuvat mahdolliset henkilövahingot vakuutetaan kuten muut lääke- ja rokotevahingot. 

Ehdotetulla lailla pyritään turvaamaan lääkevahinkovakuutusturva myös covid-19-rokotteen saajille. Valtioneuvosto voisi myöntää määräämillään ehdoilla ja vastavakuutta vaatimatta valtiontakuun (vakuutustakuun) covid-19-taudin ehkäisemiseksi tarkoitettujen rokotteiden aiheuttamien henkilövahinkojen varalta annettavalle lääkevahinkovakuutukselle. Vakuutustakuun myöntämisen edellytyksenä olisi, että jälleenvakuutusta ei ole saatavissa markkinoilta. 

Vakuutustakuun myöntämällä valtio ottaisi jälleenvakuuttajien tavoin osittaisen rahoitusvastuun ensivakuutuksen antaneen vakuutusyhtiön myöntämän vakuutuksen korvausmenosta. Vakuutustakuu voitaisiin antaa enintään kalenterivuodeksi kerrallaan. Yhdelle vakuutusyhtiölle myönnetyn takuun perusteella valtion vastuun määrä voisi olla yhteensä enintään 30 miljoonaa euroa kalenterivuotta kohti, ja mikäli vakuutustakuu myönnettäisiin useampana kalenterivuotena tai useammalle vakuutusyhtiölle, kaikkiaan yhteensä 300 miljoonaa euroa. Valtio perisi vakuutusyhtiöltä maksun vakuutustakuun myöntämisestä. Valtiontakuun antamisenkin jälkeen vakuutusturvan sisällöstä ja siten korvauksista suhteessa vahinkoa kärsineisiin vastaisi vakuutustakuuta hakenut ja sen saanut vakuutusyhtiö. 

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitystä on kannatettu hyvin laajasti. Vakuutustakuulla voi olla huomattava vaikutus kansalaisten halukkuuteen hankkia rokote ja siihen, että toivottu covid-19-rokotuskattavuus saavutetaan. Tätä tukee kokemus vuosien 2009—2010 pandemiarokottamisesta, jolloin keskitetty lääkevahinkojen korvausjärjestelmä koettiin tarpeelliseksi. 

Lääkevahinkovakuutusyhtiö ei ole saanut markkinoilta jälleenvakuutusta, joka korvaisi covid-19-rokotteseen liittyvät vahingot, koska riski rokotteen osalta on liian tuntematon. Yhtiön oma varallisuus ei riitä kattamaan mahdollisia vahinkoja ilman jälleenvakuutusta, ja ilman jälleenvakuutusta covid-19-rokotteen aiheuttamat vahingot tulisi suljetuksi vakuutuksen ulkopuolelle. Täten valiokunta pitää tärkeänä, että vakuutus varmistetaan valtiontakuujärjestelyllä.  

Valiokunnan käsityksen mukaan valtiontakuun hallinnointi covid-19-rokotteen osalta soveltuu luontevasti Valtiokonttorin tehtäviin. Valiokunta korostaa, että valtiontakuusta perittävän maksun ja takuumaksun suuruutta määrättäessä on otettava huomioon takuumaksun vastaavuus suhteessa riskiin ja asian käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin. 

Valiokunta korostaa, että takuumaksun tasoon tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta varmistetaan riittävä ohjaus siirtymiseen markkinaehtoiseen jälleenvakuutukseen heti kun se on mahdollista. Valtiontakuujärjestelmän ja valtion vastuun näkökulmasta takuumenettelyä tulee käyttää vain niin kauan kuin markkinaehtoista jälleenvakuutusta ei ole tarkoituksenmukaisin ehdoin saatavissa. Valiokunta pitää siis välttämättömänä, että jälleenvakuuttajien palatessa markkinoille valtio vetäytyy järjestelystä. 

Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 214/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 

Helsingissä 4.12.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Johannes  Koskinen  /sd   

varapuheenjohtaja  Arto  Pirttilahti  /kesk   

jäsen  Anders  Adlercreutz  /r   

jäsen  Tarja  Filatov  /sd   

jäsen  Timo  Heinonen  /kok   

jäsen  Inka  Hopsu  /vihr   

jäsen  Vilhelm  Junnila  /ps   

jäsen  Heli  Järvinen  /vihr   

jäsen  Esko  Kiviranta  /kesk   

jäsen  Jari  Koskela  /ps   

jäsen  Katri  Kulmuni  /kesk   

jäsen  Merja  Kyllönen  /vas   

jäsen  Elina  Lepomäki  /kok   

jäsen  Pia  Lohikoski  /vas   

jäsen  Matias  Marttinen  /kok   

jäsen  Raimo  Piirainen  /sd   

jäsen  Sami  Savio  /ps   

jäsen  Pia  Viitanen  /sd   

jäsen  Ville  Vähämäki  /ps   

varajäsen  Markku  Eestilä  /kok   

varajäsen  Katja  Hänninen  /vas   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Ilkka  Lahti  /