Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2021 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta ( HE 142/2020 vp ): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 

Verojaosto on kuullut (etäkuuleminen): 

• neuvotteleva virkamies  Timo  Annala  - valtiovarainministeriö
• neuvotteleva virkamies  Filip  Kjellberg  - valtiovarainministeriö
• ylitarkastaja  Markus  Kautto  - Verohallinto
• erityisasiantuntija  Pekka  Montell  - Suomen Kuntaliitto
• pääekonomisti  Pasi  Sorjonen  - Akava ry
• verojohtaja  Anita  Isomaa  - Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
• johtava veroasiantuntija  Emmiliina  Kujanpää  - Keskuskauppakamari
• toiminnanjohtaja  Vellu  Taskila  - Pyöräliitto
• veropoliittinen asiantuntija  Niko  Pankka  - Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
• toiminnanjohtaja  Jarmo  Saarela  - Suomen Jääkiekkoilijat ry
• veroasiantuntija  Tuula  Gregory  - Suomen Yrittäjät ry
• pääekonomisti  Mikael  Kirkko-Jaakkola  - Veronmaksajain Keskusliitto ry
• professori (emeritus)  Heikki  Niskakangas 

Verojaosto on saanut kirjallisen lausunnon: 

• Ahvenanmaan maakunnan hallitus
• Suomen Olympiakomitea
• Helsingin seudun liikenne
• Autoalan Keskusliitto ry
• Autotuojat ja -teollisuus ry

Verojaosto on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

• Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
• Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
• STTK ry

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vuoden 2021 tuloveroasteikosta. Ehdotettu laki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Asteikon tulorajoja korotettaisiin noin 2,5 prosentilla. 

Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja samoin kuin kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin. 

Työsuhdeauton verotusarvoa ehdotetaan alennettavaksi 170 eurolla kuukaudessa niiden autojen kohdalla, joiden autoverolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometriä kohden. Kyse olisi määräaikaisesta verotuesta vuosille 2021—2025. 

Työsuhdematkalipun verovapautta ehdotetaan muutettavaksi siten, että lippu olisi verovapaata tuloa 3 400 euroon asti vuodessa, jolloin nykyinen 300 euron ja 750 euron välinen veronalainen osuus poistuisi. Joukkoliikenteen osuus työsuhde-etuna tarjottavasta niin sanotusta liikkumisen-palvelupaketista katsottaisiin työsuhdematkalipuksi vastaavasti kuin joukkoliikenteen lipun tarjoaminen erikseen. 

Työsuhdepolkupyöräetu ehdotetaan säädettäväksi verovapaaksi eduksi 1 200 euroon asti vuodessa. Joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä olisi kuitenkin yhteensä 3 400 euroa. 

Sähköautojen latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä ehdotetaan säädettäväksi verovapaaksi eduksi vuosille 2021—2025. 

Työsuhdesähköauton latauslaite katsottaisiin osaksi työsuhdeauton lisävarusteita. 

Urheilijarahastoon siirrettävän tulon vuotuista enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 100 000 eurosta 200 000 euroon ja vähintään vuoden kestänyt työttömyys lisättäisiin erityiseksi syyksi, jonka perusteella rahastoituja varoja voisi nostaa suunniteltua nopeammin. Tilapäisen työskentelyn enimmäisaikaa erityisellä työntekemispaikalla pidennettäisiin määräaikaisesti 3 vuodesta 3,5 vuoteen. 

Tulotietojärjestelmästä annettua lakia muutettaisiin siten, että kuntien ja kuntayhtymien oikeus saada tietoja tulotietojärjestelmästä laajennettaisiin koskemaan eräiden palvelusetelien arvon määräämistä varten tarvittavia tietoja. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2021 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2021 alusta. Työsuhdeautojen verotusarvon alentamista ja sähköautojen latausetua koskevat säännökset olisivat voimassa vuoden 2025 loppuun. Tilapäisen työskentelyn määräajan pidentämistä koskeva säännös olisi voimassa vuoden 2022 loppuun.  

Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa. 

Lakialoite

Lakialoitteessa laiksi tuloverolain 125 §:n muuttamisesta LA 59/2020 vp ehdotetaan, että työtulovähennyksen enimmäismäärää nostetaan ja vähenemisprosenttia kasvatetaan. 

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna. Muutos kohdistuu urheilijarahastoa koskevaan ehdotukseen. 

Esitys sisältää ehdotukset ensi vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä ansiotulojen veroperusteisiin tehtäviksi muutoksiksi. Lisäksi esityksellä ehdotetaan säädettäväksi verotukia liikenteen työsuhde-etuihin ja muutoksia urheilijatulon jaksottamista koskeviin säännöksiin. 

Valiokunta käsittelee keskeisimpiä muutosehdotuksia seuraavassa lyhyesti erikseen. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa niihin teknisluonteisiin korjauksiin, joita tuloverolakiin on myös tarkoitus tehdä. 

Ansiotulojen verotus

Tässä esityksessä ehdotettavat muutokset veroperusteisiin pohjautuvat pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman veropoliittisiin linjauksiin ja syksyn budjettiriihessä tehtyihin päätöksiin. Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. 

Nyt ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän verotuloja kaiken kaikkiaan noin 421,5 miljoonalla eurolla, mistä kuntien osuus 179 miljoonaa euroa on sovittu kompensoitavaksi täysimääräisesti. Ehdotusten pääpaino on estää työn verotuksen kiristyminen, minkä lisäksi esitys sisältää päätöksen solidaarisuusveron voimassaolon jatkamisesta. 

Ansiotuloveroperusteiden ansiotasoindeksin mukaisen tarkistuksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 409 miljoonalla eurolla, josta valtion ansiotuloveroasteikon osuus on yhteensä noin 232 miljoonaa euroa, työtulovähennyksen korotuksen osuus noin 133 miljoonaa euroa ja perusvähennyksen korotuksen osuus noin 44 miljoonaa euroa. 

Valiokunta korostaa, että tässä esityksessä ehdotetut muutokset verotusperusteisiin keventävät palkansaajan verotusta kaikissa tuloluokissa hallituksen esityksen taulukossa kuvatun mukaisesti. Taulukkoon on koottu tässä esityksessä vuodelle 2021 ehdotettujen veroperustemuutosten yhteisvaikutukset. Taulukon veroasteen muutosarvioinnissa on huomioitu solidaarisuusvero sekä vuoden 2020 perusteissa että vuodelle 2021 ehdotetuissa perusteissa. 

Valiokunta korostaa, että tämän esityksen verotusperustemuutokset keventävät palkansaajien verotusta kaikissa tuloluokissa. Samassa yhteydessä valiokunta toteaa, että kun otetaan huomioon palkansaajan veronluonteisten maksujen muutokset sekä ansiotason nousu, työn verotus kiristyy esityksen mukaan kaikilla tulotasoilla. Kiristys johtuu palkansaajan veronluonteisten maksujen noususta.  

Valiokunta pitää käytettävissä olevaa veronkevennysvaraa yleisesti hyvin kohdennettuna sekä veroasteikkoon ja tuloverolakiin ehdotettuja muutoksia perusteltuina. Valiokunta pitää solidaarisuusveron voimassaoloa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa perusteltuna. Se siirtää verorasitusta ylimpään tulodesiiliin ja on linjassa yleisen veronmaksukykyperiaatteen kanssa. 

Liikenteen työsuhde-edut

Esitys sisältää uusia verotukia liikenteen työsuhde-etuihin. Ensinnäkin nollapäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 170 eurolla kuukaudessa vuosina 2021—2025. 

Kyse on kiinteästä euromääräisestä alennuksesta vapaan autoedun ja käyttöedun arvoon. Kiinteä verotuki kannustaa hankkimaan edullisimpia sähköautoja, koska tällöin tuki vastaa suurempaa osaa auton hinnasta. Vastaavasti kiinteän tuen vaikutus hintaan ei ole yhtä merkittävä kalliimmilla autoilla, jolloin niiden myyntimäärän lisäyksen on arvioitu jäävän pienemmäksi kuin edullisempien autojen. Edullisempien sähköautojen määrän kasvu myös lisää myöhemmin näiden autojen saatavuutta käytettyjen autojen markkinoilla ja mahdollistaa sähköautojen hankkimisen pienemmilläkin tulotasoilla. Täten valiokunta pitää näin kohdennettua kiinteää euromääräistä tukea perusteltuna ja kannattaa valittua mallia. 

Tuki koskee vain täyssähköautoja, mitä on pidetty tarpeettoman suppeana rajauksena valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista piti perusteltuna kohdistaa verotuki myös hybridi- ja kaasuautoihin. Valiokunta pitää kuitenkin perusteltuna kohdistaa työsuhdeautojen verotuki vain täyssähköautoihin. Esimerkiksi ladattavien hybridiautojen ajonaikaiset todelliset päästöt ovat riippuvaisia siitä, miten paljon autoa ladataan, ja vapaan autoedun kohdalla työntekijälle ei muodostu taloudellista kannustinta ladata autoa, koska kaikista käyttökustannuksista vastaa työnantaja. 

Sitä vastoin valiokunnan mielestä on perusteltua kohdistaa muut työsuhdeautoihin ehdotetut verotuet myös hybridiautoihin sähköautojen lisäksi. Täten valiokunta kannattaa esityksen mukaisesti, että työsuhdeauton kotilatauslaitteen kustannus katsottaisiin osaksi auton verollisia lisävarusteita. Samoin on kannatettavaa, että sähkö- ja hybridiauton lataaminen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä työnantajan maksamana on vuosina 2021—2025 verovapaa etu. Kohdistamalla latausedun myös hybridiautoihin malli kannustaa valitsemaan työsuhdeautoksi ladattavan hybridiauton käyttöetuautoksi vapaan autoedun sijaan ja valittu malli kannustaa työntekijää ajamaan mahdollisimman paljon sähköllä. 

Valiokunta pitää kuitenkin perusteltuna, että jatkossa arvioidaan myös kaasuautojen ja lataushybridien osalta oikeasuuntaisia verokannustimia, jotka lisäävät huomattavasti vähäpäästöisten autojen valintaa hallituksen ohjelman mukaisesti. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa työsuhdematkalippuun ehdotettuja muutoksia on kannatettu laajasti. Esitys selkeyttää edun laskentatapaa ja lisää verovapaan edun määrää merkittävästi. Valiokunta pitää molempia muutoksia kannatettavina. Valiokunta puoltaa myös työsuhteen perusteella annetun polkupyöräedun verovapautta 1 200 euroon asti, mikä otettaisiin huomioon työsuhdematkalipun enimmäismäärää laskettaessa. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin kiinnitetty huomioita siihen, että esityksessä tarkoitettu polkupyöräetu rajaa edun tarpeettomasti vain poljettaessa toimivaan ja enintään 250 watin tehoisella sähkömoottorilla varustettuun polkupyörään. Asiantuntijakuulemisessa on kannatettu edun laajentamista myös ajoneuvolain L1e-A polkupyöriin, joiden enimmäisteho on esityksestä poiketen 1 000 wattia ja joissa moottorin avustus ei edellytä polkemista. Valiokunta huomauttaa, että verotukien tavoitteena on lisätä pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikkumisessa, joten tässä vaiheessa valiokunta puoltaa esityksessä valittua mallia, jossa veroetu on rajattu enintään 250 watin tehoiseen sähkömoottoriin. Valiokunta toteaa kuitenkin, että edun rajaamista on perusteltua arvioida myöhemmin uudelleen tekniikan ja polkupyörämallien kehittymisen myötä. 

Urheilijarahasto

Esitys sisältää ehdotuksen urheilijarahastoon siirrettävän enimmäismäärän korottamisesta nykyisestä 100 000 eurosta 200 000 euroon. Esityksellä täsmennetään myös niitä erityisiä syitä, joiden vuoksi varat rahastosta voidaan tulouttaa suunniteltua nopeammin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa muutoksia on kannatettu laajasti, ja osa asiantuntijoista on katsonut, että rahastoitavan määrän tulisi olla ehdotettua korkeampi ja varojen tulouttamisen enimmäisajan tulisi olla nykyistä kymmentä vuotta pidempi. Valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyyn huoleen siitä, että urheilijarahaston tulisi nykyistä joustavammin turvata urheilijan taloudellinen toimeentulo urheilijauran jälkeen. Tällä perusteella valiokunta ehdottaa, että urheilijarahastoon siirretyt varat voi tulouttaa nykyisten kymmenen vuoden sijaan enintään 15 vuoden aikana.  

Samalla valiokunta korostaa, että rahastoitujen varojen nostaminen suunniteltua nopeammin on mahdollista erityisestä syystä. Laissa mainittujen esimerkkien lisäksi erityisenä syynä voidaan valiokunnan mielestä pitää vastaavia muutoksia, kuten opinnoissa tai työllistymisessä tapahtuneita olennaisia muutoksia. Säännöstä tulisi valiokunnan käsityksen mukaan tulkita joustavasti ja sen tavoitteet huomioiden. 

Samassa yhteydessä valiokunta ehdottaa, että erityisten syiden tilanteessa urheilijarahastoon siirretyt varat voi tulouttaa tasaeristä poiketen. Asiasta säädettäisiin laissa ja säädökseen tehtäisiin tätä tarkoittava maininta. 

Valiokunta kiinnittää lopuksi huomiota myös urheilijoiden sosiaaliturvan haasteisiin ja pitää niin ikään tärkeänä, että lainsäädäntötoimet tukevat urheilijoiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa niin yksilö- ja joukkueurheilijoiden kuin sukupuoltenkin välillä. Valiokunnan mielestä urheilijoiden sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset vaativat nykyistä laajempaan huomiota ja laaja-alaista arviointia. Sama huoli on tunnistettu myös kulttuuriin alalla työskentelevien henkilöiden osalta.  

Eduskunta-aloite

Valiokunta ehdottaa, että esityksen yhteydessä käsitelty lakialoite hylätään. 

64 a §. Liikenteen työsuhde-etujen väliaikaiset veronhuojennukset vuosina 2021—2025.

Autoveron muutoksesta johtuen säädöksen viittaus päivitetään.  

116 c §. Urheilijarahasto.

Urheilija voi tulouttaa urheilijarahastoon siirretyt varat urheilijauran päättymistä seuraavien vähintään kahden ja enintään 15 vuoden aikana nykyisten kymmenen vuoden sijaan. Erityisten syiden tilanteessa urheilijarahastoon siirretyt varat voi tulouttaa tasaeristä poiketen. Esimerkiksi vähintään vuoden kestäneen työttömyyden tilanteessa urheilija voi tulouttaa rahaston varoja työttömyyden aikana muista vuosista poiketen.  

Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 142/2020 vp sisältyvät 1. ja 3. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 142/2020 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Eduskunta hylkää lakialoitteeseen LA 59/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 

1. 

Laki 

vuoden 2021 tuloveroasteikosta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

2. 

Laki 

tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan tuloverolain (1535/1992) 64 §:n 3 momentti, 106 §, 116 c §:n 1 ja 2 momentti ja 125 §:n 2 momentti,  

sellaisina kuin ne ovat, 64 §:n 3 momentti laissa 1393/2019, 106 § laissa 1557/2019, 116 c §:n 1 ja 2 momentti laissa 946/2008 ja 125 §:n 2 momentti laissa 1557/2019, sekä 

lisätään 64 §:ään sellaisena kuin se on laeissa 504/2010 ja 1393/2019, uusi 4 ja 5 momentti, lakiin väliaikaisesti uusi 64 a § ja 72 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 876/2017, väliaikaisesti uusi 4 momentti seuraavasti: 

3. 

Laki 

tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan tulotietojärjestelmästä annetun lain (53/2018) 13 §:n 1 momentin 18 ja 19 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 176/2019, seuraavasti: 

Helsingissä 1.12.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Johannes  Koskinen  /sd   

varapuheenjohtaja  Arto  Pirttilahti  /kesk   

jäsen  Anders  Adlercreutz  /r   

jäsen  Tarja  Filatov  /sd   

jäsen  Vilhelm  Junnila  /ps   

jäsen  Heli  Järvinen  /vihr   

jäsen  Anneli  Kiljunen  /sd   

jäsen  Esko  Kiviranta  /kesk   

jäsen  Jari  Koskela  /ps   

jäsen  Katri  Kulmuni  /kesk   

jäsen  Pia  Lohikoski  /vas   

jäsen  Matias  Marttinen  /kok   

jäsen  Raimo  Piirainen  /sd   

jäsen  Sari  Sarkomaa  /kok   

jäsen  Sami  Savio  /ps   

jäsen  Pia  Viitanen  /sd   

varajäsen  Markku  Eestilä  /kok   

varajäsen  Sari  Essayah  /kd  /(osittain)   

varajäsen  Eveliina  Heinäluoma  /sd   

varajäsen  Katja  Hänninen  /vas   

varajäsen  Lulu  Ranne  /ps   

varajäsen  Janne  Sankelo  /kok  /(osittain)   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Ilkka  Lahti  /   

Työn vastaanottamisen kannustinloukkujen pienentäminen nostaa työllisyyttä, mikä kasvattaa valtion verotuloja ja pienentää valtion menoja. Työtulovähennys on yksinkertainen mutta tehokas työllisyyttä parantava toimi. Työtulovähennyksen korottaminen esitetyllä tavalla pienentää arviota valtion tuloverokertymästä, ja lisäksi valtion on korvattava kunnille syntyvä verotulomenetys. Työtulovähennyksestä säädetään tuloverolain 125 §:ssä. Perussuomalaisten vaihtoehdossa työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 927 euroon ja vähenemisprosentiksi vaihdetaan 1,97 prosenttia. 

Eläketulojen verotus nousee työtulojen verotusta korkeammalle tasolle jo hyvin maltillisissakin eläkkeissä. Kaikkein pienimpien eläkkeiden verotus on matalaa, mutta verotuksen nopea progressio asettaa kohtuulliseen eläkkeeseen oikeuttavan työuran tehneet ihmiset verotuksellisesti kohtuuttomaan asemaan. Perussuomalaisten vaihtoehdossa eläketuloille kunnallisverotuksessa myönnettävää eläketulovähennystä korotetaan. 

Kotitalousvähennyksellä on positiivisia vaikutuksia sen piirissä olevien erityisesti matalaa koulutustasoa vaativien alojen työllisyyteen sekä harmaan talouden torjuntaan. Kotitalousvähennys on hyvä esimerkki vähennysmuodosta, joka vaikuttaa verotulojen muodostumiseen. Perussuomalaiset ehdottaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostettavaksi 2 250 eurosta 2 400 euroon. Samoin vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista ehdotetaan nostettavaksi työkorvausten osalta 40 prosentista 50 prosenttiin ja palkkojen osalta 15 prosentista 20 prosenttiin.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 101 ja 125 § muutettuina (Vastalauseen muutosehdotukset) 

että hyväksytään yksi lausuma. (Vastalauseen lausumaehdotus) 

2. 

Laki 

tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan tuloverolain (1535/1992) 64 §:n 3 momentti, 101 §, 106 §, 116 c §:n 1 ja 2 momentti ja 125 §:n 2 momentti,  

sellaisina kuin ne ovat, 64 §:n 3 momentti laissa 1393/2019, 101 § laissa 1116/2018, 106 § laissa 1557/2019, 116 c §:n 1 ja 2 momentti laissa 946/2008 ja 125 §:n 2 momentti laissa 1557/2019, sekä 

lisätään 64 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 504/2010 ja 1393/2019, uusi 4 ja 5 momentti, lakiin väliaikaisesti uusi 64 a § ja 72 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 876/2017, väliaikaisesti uusi 4 momentti seuraavasti: 

Helsingissä 1.12.2020

Vilhelm  Junnila  /ps   

Sami  Savio  /ps   

Lulu  Ranne  /ps   

Jussi  Wihonen  /ps   

Jari  Koskela  /ps   

Hallitusohjelman mukaan verotuksen tulee tukea talous- ja työllisyyspolitiikalle asetettuja tavoitteita, kansainvälistä kilpailukykyä ja koko Suomen elinvoimaisuutta. Hallitus tavoitteli vielä ennen koronakriisiä työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin vuoden 2023 loppuun mennessä. Päätökset 30 000 työllisen saamisesta piti saada vuoden 2020 budjettiriiheen mennessä tehtyä. Kaikille vaikutuksille piti olla valtiovarainministeriön etukäteen laatima arvio. Näistä tavoitteista on nyt luovuttu. 

Työllisyyden vahvistuminen on edellytys suomalaisten hyvinvointipalvelujen säilymiselle tulevaisuudessa. Hallituksen toteuttama veropolitiikka on perustavanlaatuisessa ristiriidassa hallituksen omien tavoitteiden kanssa. Ansiotuloverotuksen kiristyminen ja kotitalousvähennyksen poistaminen nostivat työhön kohdistuvaa verokiilaa ja tekevät työn teettämisestä sekä työn vastaanottamisesta nykyistä kannattamattomampaa. 

Verotuksen painopiste tulee siirtää työn ja riskinoton verottamisesta kulutuksen ja haittojen verotukseen. Hallitus kiristää useita välillisiä veroja, mutta ei kohdista veronkevennyksiä tuloverotukseen. Siten kokonaisveroaste kiristyy. Tämä on myrkkyä suomalaisille yrityksille, kotitalouksien kulutukselle ja työllisyyden kehitykselle. 

Ansiotuloverotus kiristyy

Edellisellä vaalikaudella hallitus huolehti siitä, ettei kenenkään ansiotuloverotus kiristynyt. Kireä työn verotus vähentää halukkuutta työn tekemiseen, teettämiseen ja itsensä kehittämiseen. Jos työtä verotetaan kireästi, myös hyvinvointia syntyy vähemmän. Tämän vuoksi edellinen hallitus kevensi työn verotusta yhteensä 1,4 miljardilla eurolla. 

Korkea työn verotus on haitallista kaikissa tuloluokissa. Pienillä tuloilla se vähentää kannustimia ottaa työtä vastaan. Keskituloisilla työnteosta rankaiseminen korkealla ja nopeasti kiristyvällä verotuksella vähentää kannustimia kehittää omaa osaamistaan tai tavoitella vastuullisempia työtehtäviä. Suomi verottaa poikkeuksellisen tiukasti tärkeintä kilpailutekijäänsä eli osaamista. Verotamme kansainvälisesti vertaillen kireästi huippuosaajia ja asiantuntijoita. Viime vuosina korkeasti koulutettujen nettomuutto pois Suomesta on kiihtynyt huolestuttavasti. Saksassa on väestömäärään suhteutettuna kaksinkertaisesti johtaja- ja asiantuntijatason työpaikkoja Suomeen verrattuna. Tämä väestönosa ja heidän työpaikkansa kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla. Työpaikkojen sijoittumiseen vaikuttaa keskeisesti verotaso. 

Hallitus tekee asiantuntijoiden osalta ristiriitaista politiikkaa. Se nostaa korkean lisäarvon työhön kohdistuvaa verotusta ihmisille, jotka nyt työskentelevät Suomessa. Samalla se laskee ulkomaalaisten asiantuntijoiden verotusta ymmärtäen, että kansainvälisen tason huippuosaajia on vaikea houkutella Suomeen yleisillä työhön kohdistuvilla veroasteilla. On aivan keskeistä pitää Suomi kilpailukykyisenä myös muualta tuleville ihmisille; siksi ulkomaisten avainhenkilöiden kohtuullista verotusta on helppo tukea. Saman kannustavuuden tulisi kuitenkin päteä myös kotimaiseen työvoimaan. Suomessa on voitava tehdä ja teettää monenlaista korkean tuottavuuden työtä. Nyt suomalainen huippuosaaja voi joutua maksamaan yli 22 prosenttiyksikköä korkeampaa veroa kuin ulkomainen huippuosaaja. 

Kokoomus esittää omassa vaihtoehtobudjetissaan yhteensä reilusti yli miljardin euron ansiotuloverotuksen kevennystä ensi vuodelle kaikille palkansaajille sekä eläkeläisille. Veropolitiikan rakennemuutos on tehtävä, jotta kokonaisveroaste saadaan käännettyä laskuun ja Suomen kansainvälistä kilpailukykyä saadaan parannettua. Kriisin jälkeen koittaa taloudellisen nousun aika. Suomen on nyt päättäväisesti toteutettava uudistukset, joilla pääsemme tähän kasvuun kiinni. 

Veroelvytys on nostettava menoelvytyksen rinnalle

Säästämisaste on noussut historiallisen korkealle niin maailmalla kuin Suomessakin koronakriisin aikaan. Se tarkoittaa, että suurempi osa lisätuloista jää kriisin ajan säästöön ja siten veronkorotuksien teho ei olisi ollut välttämättä vielä kovin voimakas. VM:n ennusteen lähtökohta kuitenkin on, että epidemia on nujerrettu ensi vuonna ja talous elpyy. Olemme myös kuulleet positiivisia uutisia rokotteesta. Suoja saadaan mahdollisesti jo ensi vuonna. Kun patoutunut kysyntä purkautuu, kääntyy säästämisaste todennäköisesti negatiiviseksi eli kulutus kääntyy voimakkaaseen kasvuun. Näin kävi Suomessa esimerkiksi finanssikriisin jälkeen. Markkinaehtoisen kasvupyrähdyksen voimistamiseksi meidän tulisi päättävästi laskea veroja. 

Suomen Pankki teki Vesa Vihriälän työryhmälle analyysin eri elvytyskeinoista. Lähtökohtaoletus on, että elvytys tehdään puoliksi menoelvytyksellä ja puoliksi veroelvytyksellä. Hallitus on valinnut näistä vain valtiojohtoisen elvyttämisen menoja lisäämälllä. Suomen Pankki arvioi eri elvytyskeinojen tehokkuutta myös erikseen. Tulos oli, että pitkällä aikavälillä veroelvytys on tehokkaampaa sen talouden dynamiikkaa parantavan vaikutuksen vuoksi. 

Veroelvytystä on pidetty hyvänä ja toimivana elvytyskeinona monessa muussa maassa. Esimerkiksi Ruotsissa tehdään voimakkaita veronkevennyksiä ja kotitalousvähennystä parannetaan 5 000 eurosta noin 7 000 euroon. Ei ole olemassa mitään erityistä syytä sille, miksi Suomi olisi maailman ainoa maa, jossa veroelvytys ei toimi. 

Koko kansan kotitalousvähennys

Kotitalousvähennyksellä tuetaan työllisyyttä ja torjutaan harmaata taloutta. Vähennys on myös tärkeä tuki erityisesti lapsiperheille ja ikääntyneille arkea helpottavien palveluiden hankintaan. Vähennys alentaa kynnystä teettää kotitöitä ja korjauksia ulkopuolisella ammattilaisella sekä ehkäisee harmaata taloutta. 

Hallitus heikensi vuoden 2020 talousarviossa kotitalousvähennystä. Enimmäismäärää laskettiin 2 400 eurosta 2 250 euroon. Samoin vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista leikattiin työkorvausten osalta 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkkojen osalta 20 prosentista 15 prosenttiin. Hallitus sanoo tavoittelevansa korkeampaa työllisyyttä ja harmaan talouden tehokasta torjuntaa. Hallituksen päätös heikentää kotitalousvähennystä on vastoin kumpaakin päämäärää. Heikennys nostaa remontti- ja kotipalveluiden hintaa ja laskee palveluiden kysyntää. 

Kokoomus parantaisi vähennystä huomattavasti ja muuttaisi vähennystä teknisesti niin, että siitä voivat hyötyä kaikki. Kokoomus ehdottaa kotitalousvähennyksen nostamista Ruotsin kriisiä edeltävälle tasolle 5 000 euroon ja työkorvauksen vähennyskelpoista prosenttiosuutta nostettavaksi 60 prosenttiin sekä palkkakorvausten osalta 40 prosenttiin. Kokoomus poistaisi 100 euron omavastuuosuuden kaikilta. Kokoomus myös mahdollistaisi hyvityksen saamisen kotitaloudelle suoraan laskussa. Ruotsin laskumallin tapaan palvelun ostajalle merkittäisiin ennakkovähennys, joka huomioitaisiin lopullisessa verotuksessa. 

Kokoomus esittää yli 75-vuotiaille parannettua kotitalousvähennystä. Tämä tukisi ikääntyneiden asumista kotona, säästäisi hoivamenoissa sekä lisäisi kotipalvelualan työllisyyttä. Kokoomus ehdottaa, että yli 75-vuotiaiden osalta kotitalouspalvelutyön verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin sekä palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja veronhuojennuksen yhdistelmä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hyväksytään kuusi lausumaa. (Vastalauseen lausumaehdotukset) 

Helsingissä 1.12.2020

Matias  Marttinen  /kok   

Janne  Sankelo  /kok   

Markku  Eestilä  /kok   

Sari  Sarkomaa  /kok   

KD eduskuntaryhmä katsoo, että koronakriisin aiheuttaman talouskriisin takia on tarpeellista keventää työn verotusta, jotta ihmisten ostovoima ja työn kannustavuus paranisi. Kenenkään verotus ei saa tässä tilanteessa kiristyä. Vastaavasti verotuksella tulee suunnata hallituksen esityksessä esitettyä enemmän tukea perheille, kodeille ja kotona tehtävään hoitotyöhön. Samoin valtion velan kasvaessa erittäin voimakkaasti tulee erilaiset verovähennykset, kuten työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja koskeva verovähennysoikeus, tarkistaa. 

Vuoden 2021 tuloveroasteikko

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ansiotuloveroperusteinen indeksitarkistus tehdään kaikilla tulotasoilla 2,5 prosentin ansiotasoindeksin mukaisesti. Indeksitarkistus toteutetaan korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää ja työtulovähennyksen sekä enimmäismäärää että kertymä- ja poistumaprosentteja. Hallituksen esityksen mukainen indeksitarkistus ei ole riittävä. Indeksitarkistuksesta huolimatta työn verotus kiristyy kaikilla tulotasoilla, kun otetaan huomioon ansiotason nousu sekä palkansaajan veronluonteisten maksujen muutokset. Hallituksen esityksen mukaan keskituloisen verotus kiristyy noin 0,2 prosenttiyksiköllä ja enimmillään noin 0,4 prosenttiyksiköllä. 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää, että ansiotasoindeksin mukaisen indeksitarkistuksen lisäksi työn verotusta kevennetään yhteensä 200 miljoonalla eurolla. Ansiotuloverotuksen kevennys toteutettaisiin tasaisesti kaikille tulonsaajille korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja. Esitämme, että vuoden 2021 tuloveroasteikon tulorajoja korotettaisiin 3,5 prosentilla, eli ansiotasoindeksin sijaan käytettäisiin korotettua indeksiä. Työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja esitetään korotettavaksi hallituksen esitystä enemmän. 

Tukea koteihin omaishoitopalkkion verovapaudella, kotitalousvähennyksen korottamisella ja lapsivähennyksen palauttamisella

Omaishoito on vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoito mahdollistaa usein hoidon sovittamisen eri tavoin osaksi perheen elämää. Tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tukemisen tulee olla yksi keskeisimmistä laitoshoidon vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Omaishoito on yhteiskunnallisesti taloudellisin ja usein sekä hoidettavalle että hoitajalle inhimillisin ja paras hoitomuoto. Hoitajalle maksettava vähimmäispalkkio on tällä hetkellä kuitenkin alhainen eikä vastaa työn vaativuutta. Palkkion alhaisuus on joissakin tilanteissa este omaishoidon toteuttamiselle, sillä palkkio ei riitä perustoimeentuloon. Esitämme omaishoidon tuen verovapautta, jotta voitaisiin helpottaa omaishoitajan ja -hoidettavan toimeentuloa ja tuotaisiin omaishoito useamman ulottuville. 

Esitämme myös, että kotitalousvähennyksen taso palautetaan sille tasolle, jolla se oli vielä vuonna 2019. Tällöin kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 2 400 euroon ja vähennyksen osuutta työkorvauksissa nostetaan 50 prosenttiin sekä palkoissa 20 prosenttiin. Kotitalousvähennykseen oikeuttavilla kotitalous- sekä hoiva- ja hoitotöillä on tärkeä merkitys arjessa pärjäämisen kannalta. Vastaavasti kotitalousvähennyksen avulla luodaan työpaikkoja esimerkiksi siivousalan sekä erilaisia korjaustöitä tekeviin yrityksiin. Itsensä työllistävien yritysten merkitys korostuu erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Verovähennyksen määrän kasvattamisen myötä pienenevät verotulot kompensoituvat muun muassa kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvien tehtävien lisääntymisen myötä tulevien verotulojen kautta. 

Lapsivähennystä koskeva tuloverolain säännös 126 a § (TVL 1535/1992) oli väliaikaisesti voimassa verovuosina 2015—2017. Tuolloin voimassa olleen säännöksen mukaan verosta vähennettiin lapsivähennys, jos verovelvollisella oli verovuoden päättyessä huollettavanaan alaikäinen lapsi. Lapsivähennysjärjestelmä luotiin kompensoimaan lapsilisien leikkausta, eikä sitä olisi tullut poistaa. Sen avulla voidaan korjata pahimpia lapsiperheiden kohtaamia epäkohtia. Esitämme, että lapsivähennystä jatketaan vuonna 2021 osittain siten kuin sitä on sovellettu vuosina 2015—2017. Aiemmasta sääntelystä poiketen lapsivähennyksen määräksi esitämme 100 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta. Jos verovelvolliseen ei sovelleta tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, vähennys myönnetään kaksinkertaisena eli 200 euron suuruisena niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja hän on. Vähennyksen määrä lasketaan kuitenkin enintään neljän lapsen perusteella. 

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyksen pienentäminen

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat tulonhankkimisesta johtuneita menoja (TVL 31 §:n 1 momentin 6 kohta). Kyseiset maksut saadaan vähentää palkkatulosta täysimääräisinä (TVL 95 §:n 1 momentin 2 kohta), eikä niihin sovelleta muita tulonhankkimismenoja koskevan tulonhankkimisvähennyksen 750 euron rajaa (TVL 95 §:n 1 momentin 4 kohta). Työmarkkinajärjestön jäsenmaksuna pidetään työmarkkinajärjestölle ja sen jäsenyhdistyksille maksettavaa jäsenmaksua. Myös kyseisen järjestön sääntöjen mukaisessa järjestyksessä määrätyt ylimääräiset jäsenmaksut ovat työmarkkinajärjestön jäsenmaksuina vähennyskelpoisia. Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus on vaikeasti ymmärrettävä jäänne menneiltä ajoilta, sillä muillakaan yleishyödyllisten järjestöjen jäsenillä ei ole oikeutta vähentää jäsenmaksujaan verotuksesta. Esimerkiksi kirkkojen jäsenet eivät tällaista verovähennystä saa, vaikka jäsenmaksu on usein samaa luokkaa kuin palkansaajajärjestöillä. Lisäksi eräillä ammattiliitoilla on omistuksia, joilla ne toimivat vapailla markkinoilla yritysmäisesti. Tällöin niiden jäsenten jäsenmaksujen verovähennys voidaan jopa katsoa eräänlaiseksi epäsuoraksi yritystueksi. Valtion velan kasvaessa erittäin voimakkaasti kaikki verovähennykset tulee tarkistaa ja niiden vaikuttavuus arvioida. Jotta työmarkkinajärjestöjä kohdeltaisiin tasapuolisesti, olisi työnantaja-järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta myös luovuttava. 

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina, (Vastalauseen muutosehdotukset) 

ja että hyväksytään neljä lausumaa. (Vastalauseen lausumaehdotukset) 

1. 

Laki 

vuoden 2021 tuloveroasteikosta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

2. 

Laki 

tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 

Helsingissä 1.12.2020

Sari  Essayah  /kd