Vireilletulo

Eduskunta on 10 päivänä lokakuuta 2000 lähettänyt ulkoasiainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen Yhdistyneiden Kansakuntien kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ( HE 135/2000 vp ).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• lainsäädäntösihteeri Päivi Pietarinen , ulkoasiainministeriö
• lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri , oikeusministeriö
• vanhempi hallitussihteeri Liisa Heinonen , työministeriö

Lisäksi valiokunta on saanut tasa-arvovaltuutetulta kirjallisen lausunnon.

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Yhdistyneiden Kansakuntien kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan.

Pöytäkirjan mukaan henkilöillä ja henkilöryhmillä on oikeus tehdä valituksia naisten syrjinnän poistamista käsittelevälle komitealle, jos nämä katsovat sopimusvaltion loukanneen heidän yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksiaan. Pöytäkirja sisältää yksityiskohtaiset määräykset valitusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksistä ja valitusten varsinaisesta käsittelystä. Käsiteltyään valituksen komitea antaa näkökantansa ja se voi antaa myös suosituksia. Sopimusvaltion tulee kertoa komitealle toimista, joihin se on ryhtynyt komitean näkökantojen ja suositusten johdosta.

Lisäksi komitea voi tutkia tietoja, joiden mukaan sopimusvaltion toimesta näyttäisi tapahtuneen yleissopimuksen mukaisten oikeuksien vakavia tai järjestelmällisiä loukkauksia. Tutkintaan voi sisältyä käynti sopimusvaltiossa. Tutkinnan johdosta antamiinsa tuloksiin komitea voi sisällyttää kommentteja ja suosituksia, joiden johdosta sopimusvaltion tulee antaa vastineensa komitealle. Sopimusvaltio voi pöytäkirjaan liittyessään ilmoittaa, ettei se tunnusta komitean tutkintamenettelyyn liittyvää toimivaltaa. Suomen tarkoituksena ei ole antaa tällaista ilmoitusta.

Pöytäkirja tulee kansainvälisesti voimaan 22 päivänä joulukuuta 2000. Jäsenvaltion osalta, joka ratifioi pöytäkirjan tai liittyy siihen sen voimaantulon jälkeen, pöytäkirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona se on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samana ajankohtana kuin pöytäkirjakin.

Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.

Ehdotetulla lisäpöytäkirjalla vahvistetaan vuonna 1979 tehtyä YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta (SopS 67, 68/1986) ottamalla käyttöön yksilövalitusjärjestelmä, jonka nojalla henkilöillä ja henkilöryhmillä on oikeus tehdä sopimuksen toimeenpanoa valvovalle komitealle valituksia siitä, että sopimusvaltio on loukannut heidän yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksiaan. Valituksen tekeminen edellyttää, että sen tekijä on ensin turvautunut kaikkiin tehokkaisiin kotimaisiin oikeusturvakeinoihin. Tämä tarkoittaa Suomessa käytännössä valittamista ylempiin tuomioistuimiin aina korkeinta oikeutta tai korkeinta hallinto-oikeutta myöten.

Lisäpöytäkirjalla luotava yksilövalitusjärjestelmä vastaa YK:n vuoden 1966 kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen, vuoden 1965 rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen sekä vuoden 1984 kidutuksen vastaisen yleissopimuksen nojalla luotuja valinnaisia yksilövalitusjärjestelmiä.

Suomi on hyväksynyt kaikki nämä valitusjärjestelmät itseään sitoviksi. YK:n komiteat voivat valitusten johdosta esittää sopimusvaltioille näkökantoja sekä antaa suosituksia, jotka eivät kuitenkaan sido sopimusvaltioita oikeudellisesti. Suomi on valiokunnan saaman selvityksen mukaan kiinnittänyt asianmukaista huomiota valitusten johdosta em. komiteoilta saamiinsa näkökantoihin. Tarvittaessa myös Suomen lainsäädäntöä on niiden johdosta muutettu.

Suomen tasa-arvolainsäädäntö ja Euroopan yhteisön asiaa koskeva sääntely ovat sisällöllisesti tarkempia kuin naisten syrjintää koskevan yleissopimuksen määräykset. Tämä vaikeuttaa yksilövalitusten tekemistä yleissopimuksen nojalla. Koska yleissopimus on toisaalta soveltamisalaltaan esimerkiksi EY:n sääntelyä laajempi, voidaan sitä valiokunnan saaman selvityksen mukaan soveltaa esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan tai muiden työelämän ulkopuolisten syrjintätilanteiden osalta.

Kun kokemukset muista vastaavista YK:n tutkintaelimistä otetaan huomioon, voidaan arvioida, että Suomea vastaan tullaan lisäpöytäkirjan nojalla tekemään valituksia naisten syrjintää koskevan yleissopimuksen väitetyistä loukkauksista. Koska lisäpöytäkirja edellyttää kansallisten oikeussuojakeinojen käyttöä ennen valituksen tekemistä, ensimmäiset valitukset Suomea vastaan lisäpöytäkirjan nojalla voidaan tehdä aikaisintaan kahden vuoden kuluttua.

Valiokunta pitää YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen valinnaista pöytäkirjaa tarpeellisena naisten kansainvälisen aseman parantamisen kannalta. Valiokunta korostaa, että esimerkiksi kehitysmaiden naisten aseman parantamiseksi on tarpeellista jatkaa YK:n korkean tason kansainvälisten naisten kongressien järjestämistä.

Valiokunta esittää voimaansaattamislain 1 §:ään eräitä kielellisiä tarkennuksia.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella ulkoasiainvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että eduskunta hyväksyy New Yorkissa 6 päivänä lokakuuta 1999 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan ja

että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 1 § muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus).

Valiokunnan muutosehdotus

1 §

New Yorkissa 6 päivänä lokakuuta 1999 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina (poist.) kuin Suomi on niihin sitoutunut.

---

Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2000

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Liisa Jaakonsaari /sd
vpj. Henrik Lax /r
jäs. Ulla Anttila /vihr (osittain)
Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
Bjarne Kallis /skl
Ilkka Kanerva /kok
Antero Kekkonen /sd
Kimmo Kiljunen /sd
Juha Korkeaoja /kesk
Outi Ojala /vas
Sirpa Pietikäinen /kok
Mirja Ryynänen /kesk
Hannu Takkula /kesk
Ben Zyskowicz /kok
vjäs. Kari Myllyniemi /kesk
Petri Neittaanmäki /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Antti Pelttari