Siirry mietintöön
TaVM 28/2002 vp -
HE
187/2002 vp
Hallituksen esitys velan vanhentumista ja julkista haastetta
koskevan lainsäädännön uudistamisesta
Vireilletulo
Eduskunta on 24 päivänä lokakuuta 2002 lähettänyt talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen velan vanhentumista ja julkista haastetta koskevan lainsäädännön uudistamisesta ( HE 187/2002 vp ).
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- lainsäädäntöneuvos Marjut Jokela , oikeusministeriö
- lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger , työministeriö
- johtaja Erkki Kontkanen , Suomen Pankkiyhdistys
- apulaisjohtaja Outi Haunio-Rudanko , Kuluttajavirasto
- kihlakunnanvouti Pekka Louekoski , Helsingin kihlakunnan ulosottovirasto
- puheenjohtaja Juhani Toukola , Suomen Kihlakunnanvoudit ry
- osastopäällikkö Leena Linnainmaa , Keskuskauppakamari
- varatoimitusjohtaja Stig Henriksson , Kaupan Keskusliitto
- johtaja Rauno Vanhanen , Suomen Yrittäjät
- päälakimies Risto Airikkala , Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
- lakimies Arjo Suonperä , Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
- lakimies Hannu Ijäs , Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry
- puheenjohtaja Timo Mäki , Suomen Perimistoimistojen Liitto ry
- asiamies Nina Pärssinen , Palvelutyönantajat ry
- lakimies Anne Kiiski , asianajaja Juhani Viilo , Velkaneuvonta ry
- ensimmäinen yleinen edunvalvoja Outi Kari-Granfors , Turun kaupungin sosiaalikeskus
- asiamies Heikki Oksanen , Velkaloukku ry
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uudet lait velan vanhentumisesta sekä julkisesta haasteesta. Ne ovat yleislakeja, joita sovelletaan, jollei muualla lainsäädännössä toisin säädetä.
Velan vanhentumisesta annetun lain säännöksistä ei saa sopimuksin poiketa velallisen vahingoksi.
Yleinen vanhentumisaika lyhenee kymmenestä vuodesta kolmeen vuoteen. Velka vanhentuu kolmen vuoden kuluttua, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu perimällä tai muutoin muistuttamalla velallista tämän velasta.
Nykyisin vanhentumisaika alkaa kulua velan oikeusperusteen syntymisestä. Ehdotuksen mukaan vanhentumisaika lasketaan siitä, kun velka sopimuksen mukaan erääntyy tai kun velkojalla on muutoin mahdollisuudet vaatia kauppahinnan tai muun velan maksua.
Laissa säädetään erikseen korvausvelan vanhentumisajan alkamisesta ja enimmäisajasta. Muun muassa muuhun kuin sopimussuhteeseen perustuvassa vahingonkorvauksessa vanhentumisaika alkaa kulua siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta. Vahingonkorvauksen tai muun korvausvelan vanhentuminen on katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut velvoitteen oikeusperusteen syntymisestä. Tämä määräaika ei kuitenkaan rajoita vahingonkärsijän oikeutta vaatia korvausta henkilö- tai ympäristövahingosta.
Talletuspankin vastaanottamat talletukset ja niistä suoritetut korot eivät vanhennu.
Velan vanhentuminen katkeaa velkojan ja velallisen keskinäisin vapaamuotoisin katkaisutoimin taikka oikeudellisin katkaisutoimin. Katkaisun tarkoituksena on varmistaa, että velallinen tietää velasta ja siitä, että velkoja edelleen vaatii velan maksua. Katkaisusta alkaa kulua uusi saman pituinen vanhentumisaika. Vanhentumisaika on kuitenkin viisi vuotta sen jälkeen, kun velasta on annettu lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu ulosottoperuste. Velkoja voi katkaisuillaan pitää velkasuhteen voimassa rajoittamattoman ajan.
Siitä huolimatta, että velka vanhentuu, velkojalla säilyy oikeus saada suoritus sellaisesta omaisuudesta, joka on annettu velan vakuudeksi. Velkoja saa käyttää vanhentunutta saatavaa myös kuittaukseen, jos kuittauksen edellytykset ovat täyttyneet ennen saatavan vanhentumista tai jos osapuolten saatavat liittyvät samaan oikeussuhteeseen. Vanhentuminen ei myöskään estä velkojaa saamasta suoritusta sellaisesta vakuudeksi annetusta velallisen omaisuudesta, johon velkojalla on pantti- tai pidätysoikeus.
Velan vanhentuminen tutkitaan tuomioistuimessa tai muussa viranomaismenettelyssä vain asianosaisen väitteen perusteella. Ulosottoviranomainen ei saa panna täytäntöön tuomiota, jos velka on vanhentunut tuomion antamisen jälkeen. Vireillä olevassa hallituksen esityksessä ulosottolain muuttamisesta ( HE 216/2001 vp ) ehdotetaan säädettäväksi täytäntöönpanokelpoisuuden määräajasta ulosotossa. Määräaika ja saatavan vanhentuminen on otettava huomioon viran puolesta.
Jos velallinen vapaaehtoisesti maksaa vanhentuneen velan, velkojalla ei yleensä ole velvollisuutta palauttaa maksua, ellei kyseessä ole kuluttajan tai yksityistakaajan suoritus.
Julkisesta haasteesta annettavaa lakia noudatetaan, kun velallisen tuntemattomille velkojille voidaan muun lain nojalla antaa julkinen haaste velkojen selvittämiseksi. Laki sisältää säännökset menettelystä, kun julkisella haasteella velallisen tuntemattomia velkojia kutsutaan ilmoittamaan velkansa. Laissa säädetään tarkemmin menettelystä julkisessa haasteessa ja velkojien ilmoituksen laiminlyönnin vaikutuksista. Jos velkoja laiminlyö ilmoittamisvelvollisuuden, eikä velka ole velallisen tai tämän edustajien tiedossa ennen tuomioistuimen asettamaa määräpäivää, velka lakkaa.
Hallituksen esitykseen sisältyy myös eräitä muita lakiehdotuksia, joiden vanhentumissäännöksiä ehdotetaan yhdenmukaistettaviksi.
Yleisperustelut
Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään jäljempänä mainituin tarkistuksin ja että hyväksytään laki osuuskuntalain muuttamisesta, joka ei sisälly hallituksen esitykseen.
Lainsäädännön tavoitteena on selkeyttää velkasuhteita ja välttää todisteluongelmia. Velan vanhentumisuhka velvoittaa velkojan aktiivisiin toimiin velallista kohtaan, kun velallista on muistutettava velan olemassaolosta ja velkojan aikomuksesta jatkaa velkansa perimistä. Velan perintä kohtuullisessa ajassa on velallisen kannalta tärkeää, jotta voidaan välttää viivästyskorkojen kasautumista. Vanhentumissäännöstöllä osaltaan luodaan vakautta taloudelliseen toimintaan.
Hallituksen esityksessä on päädytty siihen, että laissa ei ole säännöksiä lopullisesta vanhentumisesta, vaikka valmisteluvaiheessa on harkittu rahavelan lopullista vanhentumista. Velkoja voi estää velan vanhentumisen senkin jälkeen, kun tuomio ei ulosottolainsäädännön mukaan enää ole ulosotossa täytäntöönpanokelpoinen. Ulosottolainsäädännössä säädetään luonnolliselle henkilölle asetetun maksuvelvoitteen täytäntöönpanokelpoisuuden määräaikaisuudesta.
Valiokunnan kanta on, että hallituksen tulee selvittää lopullista vanhentumisaikaa koskevan säännöksen lisäämistä lakiin, kun uudesta lainsäädännöstä, ulosottolainsäädäntö mukaan lukien, saadaan riittävästi kokemuksia. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy tästä lausuman (Valiokunnan lausumaehdotus).
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki velan vanhentumisesta
19 §.
Pykälässä säädetään velan vanhentumisesta yhden velallisen osalta, kun velallisia on useita.
Valiokunta on selvyyden vuoksi lisännyt 2 momenttiin säännöksen siitä, että velallisten osuudet lasketaan velan alkuperäisestä, sovitusta tai tuomitusta pääomasta ja siihen myöhemmin kertyneistä koroista ja viivästyskoroista.
Valiokunta toteaa vielä, että velallisten vastuuosuudet määrätään sen mukaan, millaisiksi velallisten keskinäiset vastuuosuudet muodostuisivat loppuselvityksessä, jos velallisten keskinäiset takautumisoikeudet toteutettaisiin täysimääräisinä.
16. Laki työsopimuslain 13 luvun 9 §:n muuttamisesta
13 luku 9 §.
Pykälässä säädetään työntekijän palkkasaatavan vanhentumisesta ja palkkasaatavaa koskevasta kanneajasta.
Ehdotuksen mukaan työntekijän palkkasaatava ja muu työsopimuslaissa tarkoitettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Henkilövahinkojen korvaamisessa vanhentumisaika on kymmenen vuotta. Pykälän 3 momentin mukaan työsuhteen päätyttyä työntekijän työsopimuslakiin, työsopimukseen ja työehtosopimukseen perustuva saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
Valiokunta on täydentänyt 3 momentin säännöstä siten, että työntekijän saatava vanhentuu kahden vuoden sijasta 1 momentin mukaisesti viidessä vuodessa, jos saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina ja määräysten soveltamisesta on työsuhteen päätyttyä syntynyt erimielisyyttä. Tällaisissa tapauksissa kahden vuoden kanneaikaa muun muassa menettelytapasäännöksistä johtuen pidetään liian lyhyenä. Selvään ja riidattomaan työehtosopimuksen määräykseen perustuvaa saatavaa koskeva kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
20. Laki osuuskuntalain muuttamisesta
Hallituksen esityksessä on lakiehdotus osakeyhtiölain muuttamisesta, jossa säädetään voitonjaon vanhentumisesta ja muutetaan viittaus vanhaan lakiin viittaukseksi uuteen lakiin julkisesta haasteesta. Yhdenmukaisuuden vuoksi osuuskuntalakiin, jota hallituksen esityksessä ei ole ehdotettu muutettavaksi, on tehty vastaava täydennys ja muutos.
8 luku 6 §.
Tähän ylijäämän jakopäätöstä koskevaan pykälään on lisätty uusi 3 momentti, jossa säädetään jaetun ylijäämän vanhentumisesta viidessä vuodessa eräpäivästä.
19 luku 10 §.
Pykälässä oleva viittaus kumottavaan vanhentumisasetukseen on muutettu viittaukseksi uuteen lakiin julkisesta haasteesta.
Voimaantulosäännös.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samaan aikaan kuin uusi vanhentumislaki ja laki julkisesta haasteesta. Lakiin lisättyä uutta vanhentumissäännöstä sovelletaan jaettuun ylijäämään, jota koskeva päätös on tehty uuden vanhentumissäännöksen voimaantulon jälkeen tehtyyn päätökseen
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella talousvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että 2.—15. ja 17.—19. lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina,
että 1. ja 16. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset),
että hyväksytään uusi 20. lakiehdotus (Valiokunnan uusi lakiehdotus) ja
että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).
Valiokunnan muutosehdotukset
1.
Laki
velan vanhentumisesta
Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään:
Yleiset säännökset
1—3 §
(Kuten HE)
Vanhentumisaika ja sen alkamisajankohta
4—9 §
(Kuten HE)
Vanhentumisen katkaiseminen
10—13 §
(Kuten HE)
Vanhentumisen vaikutukset
14—18 §
(Kuten HE)
Vanhentuminen, kun vastuuvelvollisia on useita
19 §
Vanhentuminen yhden velallisen osalta
(1 mom. kuten HE)
Jos velalliset vastaavat yhteisvastuullisesti samasta velasta ja velka vanhentuu jonkun velallisen osalta, kukin jäljellejäävistä velallisista vastaa vain oman osuutensa suorittamisesta. Osuudet lasketaan siitä määrästä, jonka maksamiseen velalliset ovat alunperin sitoutuneet tai jonka maksamiseen heidät on määrätty. Osuudet määräytyvät velallisten pääluvun mukaan, jollei muusta vastuunjaosta ole sovittu tai määrätty.
(3 mom. kuten HE)
20 §
(Kuten HE)
Voimaantulosäännökset
21 §
(Kuten HE)
16.
Laki
työsopimuslain 13 luvun 9 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 26 päivänä tammikuuta 2001 annetun työsopimuslain (55/2001) 13 luvun 9 § seuraavasti:
13 luku
Erinäisiä säännöksiä
9 §
Vanhentuminen ja kanneaika
(1 ja 2 mom. kuten HE)
Työsuhteen päätyttyä 1 momentissa tarkoitettu saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. Jos kuitenkin työntekijän saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina, saatava vanhentuu kuten 1 momentissa säädetään.
Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
Valiokunnan uusi lakiehdotus
20.
Laki
osuuskuntalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun osuuskuntalain (1488/2001) 19 luvun 10 §:n 1 momentti ja
lisätään 8 luvun 6 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
8 luku
Varojen käyttäminen, vararahasto, ylikurssirahasto ja arvonkorotusrahasto
6 §
Ylijäämän jakopäätös
Jäsenen oikeus jaettuun ylijäämään vanhentuu viiden vuoden kuluttua osuuskunnan kokouksen päätöksessä mainitusta eräpäivästä.
19 luku
Selvitystila, purkaminen, rekisteristä poistaminen, saneeraus ja konkurssi
10 §
Julkinen haaste velkojille
Selvitysmiesten on haettava julkinen haaste osuuskunnan velkojille. Julkisesta haasteesta on voimassa, mitä julkisesta haasteesta annetussa laissa ( / ) säädetään, jollei 2 momentista muuta johdu.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain 8 luvun 6 §:n 3 momenttia sovelletaan jaettuun ylijäämään, jota koskeva päätös on tehty tämän lain voimaantulon jälkeen.
Valiokunnan lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa, johtaako ulosottoperusteen määräaikaisuus ilman että samalla säädettäisiin velan lopullisesta vanhentumisesta epäasianmukaisiin menettelyihin tai kohtuuttomiin tilanteisiin velkasuhteissa, ja arvioi sen jälkeen, onko aihetta säätää velan lopullisesta vanhentumisesta, sekä antaa selvityksen ja tarvittaessa lakiesityksen seuraavan vaalikauden aikana.
Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2003
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj.
Leena
Luhtanen
/sd
vpj.
Mari
Kiviniemi
/kesk
jäs.
Satu
Hassi
/vihr
Klaus
Hellberg
/sd
Susanna
Huovinen
/sd
Mikko
Immonen
/vas
Reijo
Kallio
/sd
Marja-Leena
Kemppainen
/kd
Pekka
Kuosmanen
/kok
Mika
Lintilä
/kesk
Olli
Nepponen
/kok
Antti
Rantakangas
/kesk
Ola
Rosendahl
/r
Mauri
Salo
/kesk
Juhani
Sjöblom
/kok
vjäs.
Jouni
Lehtimäki
/kok
Veijo
Puhjo
/vas
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Eelis Roikonen