Siirry mietintöön
StVM 46/2022 vp -
HE 309/2022 vp ,
HE 326/2022 vp
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 309/2022 vp) täydentämisestä
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta ( HE 309/2022 vp ): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty hallintovaliokuntaan lausunnon antamista varten.
Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 309/2022 vp) täydentämisestä ( HE 326/2022 vp ): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten.
Asiasta on annettu seuraava lausunto:
hallintovaliokunta HaVL 33/2022 vp
Valiokunta on kuullut:
- hallitusneuvos Eeva Mäenpää - valtiovarainministeriö
- neuvotteleva virkamies Jenni Jaakkola - valtiovarainministeriö
- erityisasiantuntija Jussi Lind - sosiaali- ja terveysministeriö
- tutkija Tuukka Holster - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
- vs. rahoitusjohtaja Pia Ojavuo - Helsingin kaupunki
- controller Mari Rautjärvi - Helsingin kaupunki
- hallintoylilääkäri Sari Raassina - Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
- rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen - Kanta-Hämeen hyvinvointialue
- talouspalvelujohtaja Mikko Hannola - Pirkanmaan hyvinvointialue
- strategia- ja talousjohtaja Anu Vuorinen - Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Valiokunta on saanut kirjalliset lausunnot:
- Etelä-Karjalan hyvinvointialue
- Etelä-Savon hyvinvointialue
- HUS-yhtymä
- Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
- Kainuun hyvinvointialue
- Kanta-Hämeen hyvinvointialue
- Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
- Keski-Suomen hyvinvointialue
- Kymenlaakson hyvinvointialue
- Lapin hyvinvointialue
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
- Pirkanmaan hyvinvointialue
- Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
- Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
- Päijät-Hämeen hyvinvointialue
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
- Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Hallituksen esitys HE 309/2022 vp
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia.
Siirtymätasausta muutettaisiin siten, että asukasta kohden -50 euroa ylittävä laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotus tasataan toistaiseksi pysyvällä siirtymätasauksella. Samalla siirtymätasauksen porrastusta muutettaisiin tältä osin.
Kuntien vuoden 2021 ja 2022 tilinpäätöstietoihin sisältyvät takautuvat palkkaharmonisaatiokustannukset otettaisiin huomioon, kun siirtymätasaukset tarkistetaan vuonna 2023. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin siitä, miten siirtolaskelmaan vaikuttaville vuosille kirjatut takautuvat palkkaharmonisaatiokustannukset otetaan huomioon niin, etteivät ne vääristä siirtyviä kustannuksia.
Valtion siirtymätasauksista rahoittama osuus säädettäisiin otettavaksi huomioon hyvinvointialueiden koko maan tason rahoituksen jälkikäteisessä tarkistamisessa. Valtion rahoittama osuus siirtymätasauksista otettaisiin jälkikäteistarkistuksessa huomioon laskennallisen rahoituksen lisäksi, jolloin se ei korottaisi laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen perusteella maksettavaa määrää.
Lisäksi siirtymätasaussääntelyyn tehtäisiin teknisluonteisia sanamuodon korjauksia.
Hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoitus korjataan jälkikäteen kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella hyvinvointialuekohtaisella kertakorvauksella. Kertakorvaus olisi mahdollista kirjata hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoitukseen ja se maksettaisiin tammikuussa 2024.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2023.
Hallituksen esitys HE 326/2022 vp
Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta (309/2022 vp).
Hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoitus korjataan jälkikäteen kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella hyvinvointialuekohtaisella kertakorvauksella. Esityksessä ehdotetaan, että osa kertakorvauksesta maksettaisiin etukäteen huhtikuussa tai viimeistään toukokuussa 2023. Keväällä maksettava osuus olisi koko maan tasolla 150 miljoonaa euroa. Tämä määrä kohdennettaisiin hyvinvointialueille kuntien Tilastokeskukselle toimittamien vuoden 2022 sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen nettokustannuskyselyn mukaisten palveluluokkakohtaisten tilipäätösennakkotietojen perusteella arvioidun kertakorvauksen alueittaisen jakautumisen suhteessa.
Kertakorvaus tarkistettaisiin kuntien vuoden 2022 palvelukohtaisten tilinpäätöstietojen mukaiseksi tekemällä hyvinvointialueen rahoitukseen erillinen lisäys tai erillinen vähennys tammikuussa 2024. Tarkistuksessa otettaisiin huomioon myös hyvinvointialueelle etukäteen maksettu korvaus ja mahdollinen vuoden 2023 aikana maksettu lisärahoitus.
Ehdotettu sääntely on tarkoitettu tulevan voimaan keväällä 2023 samanaikaisesti kuin täydennettävässä hallituksen esityksessä ehdotettu laki.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia ( 617/2021 , jäljempänä rahoituslaki) sovelletaan valtion rahoituksen myöntämiseen hyvinvointialueesta annetussa laissa ( 611/2021 ) tarkoitettujen hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien kustannusten kattamiseen. Rahoituslakia sovelletaan myös Helsingin kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvien hyvinvointialueiden tehtävien rahoitukseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen tultua voimaan 1.1.2023 on siirrytty laskennalliseen, tarveperustaiseen rahoitusmalliin. Hyvinvointialueiden rahoitus koko maan tasolla vuonna 2023 pohjautuu kunnilta siirtyviin vuoden 2022 nettokustannuksiin. Tätä rahoituspohjaa korotetaan hyvinvointialueindeksillä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon arvioidulla palvelutarpeen kasvulla. Lisäksi rahoitusta korottavat hyvinvointialueiden uudet ja laajenevat lakisääteiset tehtävät.
Siirtymävaiheessa kunnilta siirtyvien kustannusten ja hyvinvointialueen laskennallisen rahoituksen välistä eroa tasataan siirtymätasauksella portaittain. Jos hyvinvointialueen laskennallinen rahoitus on suurempi kuin siirtyvät kustannukset, rahoitusta vähennetään siirtymätasausvähennyksellä. Jos hyvinvointialueen laskennallinen rahoitus on pienempi kuin siirtyvät kustannukset, rahoitusta lisätään siirtymätasauslisällä. Siirtymätasaukset tarkistetaan vielä kuntien tilinpäätöstietojen perusteella vuonna 2023.
Hallituksen esityksessä HE 309/2022 vp ehdotetaan sääntelyyn eräitä tarkistuksia siirtymätasausmallin vaikutuksista saadun uusimman tiedon perusteella. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi siirtymätasausta siten, että hyvinvointialueen laskennallisten kustannusten ollessa toteutuneita kustannuksia pienemmät erotus tasataan siirtymätasauksella pysyvästi enintään -50 euroon asukasta kohden, kun voimassa olevassa laissa tasaus on enintään -100 euroon asukasta kohden. Myös siirtymätasauksen porrastusta muutetaan tältä osin. Siirtymäkauden porrastuksen muutos rajaa laskennallisen rahoituksen ja siirtyvien kustannusten välistä muutosta voimassa olevaa rahoituslakia enemmän vuodesta 2025 eteenpäin (35 §).
Ehdotus parantaa niiden hyvinvointialueiden rahoitusasemaa, joilla alueen kuntien rahoitus vuoden 2022 tasossa on ollut suurempi kuin rahoituslain mukainen laskennallinen rahoitus. Niille hyvinvointialueille, joiden laskennallinen rahoitus on siirtyviä kustannuksia suurempaa ja joihin kohdentuu siirtymätasausvähennys, siirtymäkauden rajaamisen ja porrastuksen muutoksella ei ole vaikutusta.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi siirtymätasausta koskevaa sääntelyä siltä osin, miten mahdollista valtion rahoittamaa osuutta siirtymätasauksista tulisi käsitellä rahoituksen jälkikäteistarkistuksessa. Jälkikäteistarkistuksessa hyvinvointialueiden valtion rahoituksen koko maan tasoa tarkistetaan toteutuneiden kustannusten ja laskennallisen rahoituksen erotuksen perusteella. Valtion rahoittama osuus siirtymätasauksista otettaisiin esityksen mukaan (s. 8) jälkikäteistarkistuksessa huomioon laskennallisen rahoituksen lisäksi, jolloin se ei korottaisi laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen perusteella maksettavaa määrää.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hallintovaliokunnan tavoin ( HaVL 33/2022 vp , s. 2) perusteltuna esityksen perustelujen kirjausta siitä, että muutos toteutetaan vähentämättä rahoitusta niiltä hyvinvointialueilta, joihin muutos ei vaikuta ja pitää tärkeänä, että vuosien 2024—2027 julkisen talouden suunnitelmaan varataan muutoksen tarvitsemat määrärahat.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa nostettiin esiin huoli siitä, että siirtymätasausta koskevat ehdotukset ovat rahoituslain laskennallisuuden ja tarveperusteisuuden periaatteiden vastaisia. Valiokunta yhtyy näkemykseen, jonka mukaan pysyvien siirtymätasausten kasvaessa rahoitusjärjestelmä etääntyy tarveperusteisesta mallista. Valiokunta kuitenkin toteaa, että hyvinvointialueiden valtion rahoitus perustuu siirtymätasauksesta huolimatta edelleen pääsääntöisesti laskennalliseen tarveperusteiseen rahoitukseen. Joillakin alueilla alueen kuntien toteutuneet kustannukset poikkeavat kuitenkin merkittävästi laskennallisen rahoituksen tasosta. Porrastetun siirtymäkauden tavoitteena on valiokunnan näkemyksen mukaan turvata alueille hallittu siirtymä kohti laskennallista rahoitusmallia. Hyvinvointialueiden rahoitusmallin siirtymätasauksella ei siten ole tavoitteena tasata laskennallisen rahoitusmallin puutteita, vaan vakauttaa siirtymävaiheen toimeenpanoa.
Valiokunta korostaa, että valtioneuvoston tulee seurata ja arvioida laskennallisen rahoitusmallin toimivuutta ja arvioinnin pohjalta kehittää laskentakriteereitä vastaamaan mahdollisimman hyvin alueellisia kustannuksia aiheuttavia tekijöitä.
Hallituksen esityksen HE 309/2022 vp perustelujen mukaan (s. 8) siirtymätasaukset tarkistetaan kuntien tilinpäätöstietojen perusteella vuonna 2023. Tarkistuksessa ehdotetaan otettavaksi huomioon kuntien vuoden 2021 ja 2022 tilinpäätöstietoihin sisältyvät takautuvat palkkaharmonisaatiokustannukset siten, että hyvinvointialueille siirtyvä kustannus vastaa todellista yhden vuoden palkkakustannusta. Rahoituslain 34 §:n nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää takautuvien palkkaharmonisaatiokustannusten huomioon ottamisesta tarkistettaessa hyvinvointialueiden koko maan rahoituslaskelmia vuonna 2023.
Hallintovaliokunta korostaa, että kuntien tilinpäätöksiin sisältyvät, takautuvat palkkaharmonisaatiokustannukset tulee vähentää täysimääräisesti niin, että kunnilta siirtyvä kustannus kuvaa todellista vuosien 2021 ja 2022 kustannustasoa ja etteivät kyseisten alueiden kunnat jää pysyvästi eriarvoiseen asemaan muiden alueiden kuntiin nähden, ja että palkkaharmonisaatio ei saa vaikuttaa näiden kuntien valtionosuuksiin alentavasti.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotusta takautuvien palkkaharmonisointikustannusten osalta perusteltuna. Valiokunta toteaa, että takautuvilla palkkaharmonisoinnin kustannuksilla tarkoitetaan sellaisia tilanteita, joissa kunnan vuoden 2021 tai vuoden 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin sisältyy muiden kuin asianomaisen vuoden palkkakustannuksia. Takautuvat kustannukset voivat kohdistua myös vuosien 2021 ja 2022 kesken siten, että siirtyvä palkkakustannus ei vastaisi yhden vuoden suoriteperusteisia palkkakustannuksia. Saadun selvityksen mukaan vuotta 2021 koskevat palkkakustannukset vähennetään vuoden 2022 nettokustannuksista, sen sijaan vuodelta 2022 syntyvät kustannukset otetaan huomioon nettokustannuksissa, koska ne kuvaavat tosiasiallista vuoden 2022 kustannustasoa. Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena on poistaa takautuvien, kertaluonteisten palkkaharmonisaatiokustannusten aiheuttamat kustannuspiikit siirtyvistä kustannuksista siten, että palkkakustannus vastaa vuoden 2021 ja 2022 kuntien todellisia kustannuksia. Muilta osin toteutuneet kustannukset otetaan rahoitusmallissa huomioon rahoituksen jälkikäteistarkistuksessa.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain ( 618/2021 ) nojalla on saadun selvityksen mukaan tarkoitus valtioneuvoston asetuksella säätää, että tarkistettaessa lain 57 §:n 3 momentissa tarkoitettuja laskelmia vuonna 2023, laskelmissa otetaan huomioon kunnan vuosille 2021 ja 2022 kuluiksi kirjaamat takautuvat palkkaharmonisaatiokustannukset siten, että siirtyvä palkkakustannus vastaa yhden vuoden suoriteperusteisia palkkakustannuksia.
Kertakorvaus
Rahoituslain 35 a §:n mukaan hyvinvointialuekohtainen rahoitus tarkistetaan kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella. Pykälän 1 momentin mukaan hyvinvointialueen rahoitukseen tehdään vuonna 2024 erillinen kertaluonteinen lisäys tai siitä tehdään erillinen kertaluonteinen vähennys, jos hyvinvointialueelle vuonna 2023 myönnetyn valtion rahoituksen euromäärä on 35 §:n 6 momentissa tarkoitetun tarkistuksen perusteella ollut hyvinvointialueen alueen kuntien toteutuneita kustannuksia pienempi tai suurempi. Lisäys tai vähennys lasketaan siten, että hyvinvointialueelle vuonna 2023 myönnettyä valtion rahoitusta verrataan euromäärään, joka hyvinvointialueelle olisi myönnetty valtion rahoituksena, jos laskennassa olisi vuoden 2022 kuntien talousarviotietojen sijasta käytetty vuoden 2022 palveluluokkakohtaisia tilinpäätöstietoja. Lisäys tai vähennys on näin saadun erotuksen suuruinen. Pykälän 2 momentissa säädetään siitä, miten edellä mainitusta vuonna 2024 maksettavasta rahoituksen korjauserästä tulee vähentää vuodelle 2023 mahdollisesti samalle alueelle maksettu rahoituslain 11 §:ssä tarkoitettu lisärahoitus.
Pykälän 3 momentissa säädetään korjauseränä maksetun rahoituksen huomioon ottamisesta rahoituksen koko maan tason jälkikäteistarkistuksessa. Momentin mukaan pykälässä tarkoitettujen rahoituksen lisäysten yhteismäärä vähennetään hyvinvointialueiden toteutuneista kustannuksista ja rahoituksen vähennysten yhteismäärä lisätään hyvinvointialueiden toteutuneisiin kustannuksiin laskettaessa 10 §:ssä tarkoitettua laskennallisten kustannusten ja toteutuneiden kustannusten erotusta varainhoitovuoden 2025 rahoitukseen.
Hallituksen esityksessä HE 309/2022 vp ehdotetaan, että edellä mainittu kertakorvaus olisi mahdollista kirjata hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoitukseen ja se maksettaisiin tammikuussa 2024.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy hallintovaliokunnan esityksestä lausumaan näkemykseen siitä, että ehdotettu muutos täsmentää vuoden 2023 rahoituksen kirjautumista ja kohentaa vuoden 2023 tulosta, millä on vaikutusta muun muassa alijäämän kattamisvelvollisuuden alkamiseen siltä osin, mikäli alijäämäisyys on seurausta kuntien vuoden 2022 talousarvioiden ja lopullisten tilinpäätöstietojen välisestä erotuksesta. Samalla kertaerä vaikuttaa vuoden 2024 lainanottovaltuuksien laskentaan, mikä edistää hyvinvointialueiden mahdollisuuksia rahoittaa investointejaan vuonna 2024. Osalla hyvinvointialueista tilanne voi kuitenkin johtaa siihen, että kertakorvauksen maksatusta vasta tammikuussa vuonna 2024 joudutaan paikkaamaan lyhytaikaisella lainalla.
Hallituksen esityksessä HE 326/2022 vp ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta ( HE 309/2022 vp ). Täydentävässä esityksessä todetaan, että vuodenvaihteessa 2022-2023 hyvinvointialueiden kanssa käytyjen tilannekuvakeskustelujen perusteella näyttää siltä, että kuntien vuoden 2022 toteutuneet sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen nettokustannukset voivat olla huomattavastikin suuremmat kuin vuoden 2022 talousarvioissa.
Täydentävässä esityksessä ehdotetaan, että hyvinvointialuekohtaisesta kertakorvauksesta osa maksettaisiin ennakkoon jo kevään 2023 aikana. Kertakorvauksesta maksettaisiin etukäteen koko maan tasolla 150 miljoonaa euroa viimeistään toukokuussa 2023. Ennakkoon maksettava osuus on arvioitu käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioidun kertakorvauksen määrän mukaan, koska tarkkaa tietoa lopullisen kertakorvauksen euromäärästä ei ole vielä saatavilla. Ennakkoon maksettavan osuuden tulisi esityksen mukaan olla euromäärältään merkittävä, jotta se tosiasiallisesti vähentää alueiden tarvetta turvautua lyhytaikaiseen lainaan, jos rahoituksen perustana olevat vuoden 2022 talousarvioiden mukaiset nettokustannukset ovat olleet huomattavasti vuoden 2022 tilinpäätöstietoja pienemmät. Ennakkoon maksettava osuus ei kuitenkaan saisi olla niin suuri, että riski lopullisen hyvinvointialueittaisen kertakorvauksen ylittämisestä ja siten negatiivisesta lopullisesta kertakorvauksesta tammikuussa 2024 kasvaa merkittäväksi.
Täydentävän esityksen mukaan ennakon jakautuminen alueittain lasketaan vertaamalla kuntien Tilastokeskukselle toimittamien vuoden 2022 sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen nettokustannuskyselyn mukaisten palveluluokkakohtaisten tilipäätösennakkotietojen perusteella laskettua vuoden 2023 rahoitusta talousarviotietojen mukaan laskettuun rahoitukseen. Edellä mainittu 150 miljoonaa euroa kohdennetaan tilipäätösennakkotietojen perusteella laskettujen kertakorvausten osoittamassa suhteessa hyvinvointialueille. Kertakorvaus tarkistettaisiin lopullisten tilinpäätöstietojen mukaiseksi erillisellä maksuerällä tammikuussa 2024. Tällöin maksettavassa tai vähennettävässä erässä otettaisiin huomioon myös hyvinvointialueelle keväällä ennakkoon maksettu erä ja alueen mahdollinen vuoden 2023 aikana saama rahoituslain 11 §:n mukainen lisärahoitus.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää täydentävän esityksen ehdotusta kertakorvauksen maksamisen osittaisesta aikaistamisesta perusteltuna. Ehdotus parantaa hyvinvointialueiden edellytyksiä selviytyä tehtäviensä rahoituksesta vuoden 2023 aikana ilman, että ne joutuvat turvautumaan lyhytaikaiseen lainanottoon, jos kuntien talousarvio- ja tilinpäätöstietojen eroavaisuudesta aiheutuu rahoitukseen vajetta. Samalla esityksellä pyritään vähentämään mahdollisesta lyhytaikaisesta lainanotosta hyvinvointialueille aiheutuvia korkokuluja. Esitys myös ehkäisee sitä, että alueet joutuisivat lyhyen aikavälin rahoituskapeikkojen vuoksi sopeuttamaan toimintojaan pidemmän aikavälin toiminnan näkökulmasta epätarkoituksenmukaisesti. Maksatuksen aikaistaminen tukee valiokunnan näkemyksen mukaan lakisääteisten tehtävien järjestämistä alkuvaiheessa.
Valiokunta ehdottaa, että hylätään hallituksen esityksen HE 309/2022 vp sisältämä lakiehdotus ja hyväksytään muuttamattomana täydentävän hallituksen esityksen HE 326/2022 vp sisältämä lakiehdotus, jossa on yhdistetty mainittujen esitysten lakiehdotukset kokonaisuudeksi siten, että 35 §:n sisältö vastaa HE 309/2022 vp :ssä ehdotettua muotoilua ja kertakorvauksen aikaistaminen on sisällytetty 35 a §:ään.
Rahoituksen seuranta ja kehittäminen
Valiokunta pitää myönteisenä saadusta selvityksestä ilmenevää hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua vuodesta 2022 vuoteen 2023. Valiokunta toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevan lainsäädännön eri käsittelyvaiheissa, mukaan lukien nyt käsillä olevat esitykset, valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kuitenkin nostettu esiin huolia rahoituksen riittävyydestä. Myös hallintovaliokunta kiinnittää huomiota (s. 4) siihen, että alueilta on kuulunut huolia siitä, että palveluja joudutaan priorisoimaan.
Sosiaali ja terveysvaliokunta korostaa, että valtioneuvoston on huolella seurattava hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä ja tarvittaessa annettava esitys sääntelyn muuttamiseksi, jos hyvinvointialueiden tehostamistoimista ja järjestelmän lisärahoitusmekanismista huolimatta perustuslailla turvattujen palvelujen toteutus vaarantuu. Eduskunta on lisäksi edellyttänyt hallituksen huolehtivan siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen tavoitteiden toteutumista seurataan pitkäjänteisesti ja havainnoista raportoidaan säännöllisesti ( EV 102/2022 vp ).
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että tarveperustaista rahoitusmallia tulee jatkokehittää alueelliset erot paremmin huomioivaan suuntaan. Hallintovaliokunta viittaa esimerkiksi väestörakenteeseen, alueellisiin erityispiirteisiin sekä erilaisiin sosioekonomisiin ja muihin kustannustekijöihin. Merkitystä on myös esimerkiksi sairastavuuden ja sosiaalisia ongelmia kuvaavien tekijöiden valinnalla ja ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että rahoituksen tulee perustua mahdollisimman tarkasti ja oikeudenmukaisesti palvelujen järjestämisestä hyvinvointialueille kustannuksia aiheuttaville tekijöille. Hallintovaliokunnan tavoin sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa, että rahoitusmallin kehittäminen ja taustalla olevan tutkimustyö on jatkuvaluonteista kehitystyötä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 326/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen.
Eduskunta hylkää hallituksen esitykseen HE 309/2022 lakiehdotuksen.
Helsingissä 14.2.2023
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja Markus Lohi /kesk
varapuheenjohtaja Mia Laiho /kok
jäsen Kim Berg /sd
jäsen Kaisa Juuso /ps
jäsen Arja Juvonen /ps
jäsen Terhi Koulumies /kok
jäsen Merja Kyllönen /vas
jäsen Aki Lindén /sd
jäsen Ilmari Nurminen /sd
jäsen Veronica Rehn-Kivi /r
jäsen Minna Reijonen /ps (osittain)
jäsen Heidi Viljanen /sd
jäsen Sofia Virta /vihr
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Päivi Salo /