Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ( HE 10/2022 vp ): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Valiokunta on kuullut (etäkuuleminen): 

• hallitusneuvos  Auli  Valli-Lintu  - sosiaali- ja terveysministeriö
• erityisasiantuntija  Lasse  Ilkka  - sosiaali- ja terveysministeriö
• hallitusneuvos  Eeva  Mäenpää  - valtiovarainministeriö
• johtava asiantuntija  Päivi  Achté  - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
• vs. ylilääkäri  Pekka  Korvenoja  - Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote
• ylilääkäri  Janne  Kuusela  - Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote
• ylilääkäri, linjajohtaja  Markku  Kuisma  - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
• hallintoylilääkäri  Anu  Maksimow  - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
• erityisasiantuntija  Marja  Heikkilä  - Koske - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
• johtajaylilääkäri  Marja-Liisa  Mäntymaa  - Kymsote – Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
• johtajaylilääkäri  Jukka  Mattila  - Lapin sairaanhoitopiiri
• lakiasiainjohtaja  Juha  Myllymäki  - Suomen Kuntaliitto
• kaupunginlakimies  Sari-Anna  Pennanen  - Vantaan kaupunki

Valiokunta on saanut kirjalliset lausunnot: 

• sisäministeriö
• työ- ja elinkeinoministeriö
• tietosuojavaltuutettu  Anu  Talus  - Tietosuojavaltuutetun toimisto
• Kansallisarkisto
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto
• FinnHEMS Oy
• Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
• Julkisen alan unioni JAU ry
• Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
• Suomen Eläinlääkäriliitto ry
• Suomen Yrittäjät ry

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

• Kansaneläkelaitos

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettua lakia, hyvinvointialueesta annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia, pelastustoimen järjestämisestä annettua lakia, hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia, terveydenhuoltolakia, perintö- ja lahjaverolakia sekä kuolemansyyn selvittämisestä annettua lakia. 

Tavoitteena on tarkentaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta koskevaa lainsäädäntöä siltä osin, kuin uudistuksen toimeenpanossa on havaittu täsmentämistarpeita. 

Ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuun sopimuksenvaraista siirtoa koskevaa säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi eräiltä osin. 

Hyvinvointialueen tiedonsaantioikeutta ehdotetaan muutettavaksi siten, että hyvinvointialueella olisi oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietoja silloin, kun tiedot olisivat välttämättömiä asiakkaan hoidon ja palvelujen jatkuvuuden sekä hoitoon ja palveluun liittyvien yksilökohtaisiin velvoitteiden täyttämiseksi. 

Kuntien hyvinvointialueille tuottamien tukipalvelujen yhtiöittämiselle ehdotetaan yhden vuoden siirtymäaikaa, jos kunta on tuottanut kyseisiä palveluja sosiaali- ja terveydenhuoltoon tai pelastustoimeen ennen vuotta 2023. Hyvinvointialue voisi myös siirtymäaikana ostaa palveluja kunnilta sekä myydä palveluja, jos sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä olisi myynyt tukipalveluja ennen vuotta 2023. 

Hyvinvointialueesta annetussa laissa, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa sekä pelastustoimen järjestämisestä annetussa laissa tarkoitettujen neuvottelukuntien toimikautta koskevaan sääntelyyn ehdotetaan lisäksi teknisluontoisia korjauksia. Myös kuolemansyyn selvittämistä koskevaan sääntelyyn ehdotetaan tekninen korjaus. 

Lisäksi ehdotetaan täsmennettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa koskevaa sääntelyä, uudistukseen liittyvien asiakirjojen siirtoa koskevia säännöksiä sekä ensihoitokeskuksien lääkärihelikopteritoimintaa koskevia velvoitteita. 

Hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, hyvinvointialueiden tehtävämuutokset huomioidaan valtion rahoituksessa nettomenoperusteisesti. 

Perintö- ja lahjaverolakia muutettaisiin siten, että muun muassa maakuntia koskeva perintö- ja lahjaverovapaus koskisi myös hyvinvointialueita. 

Terveydenhuoltolain muuttamista koskeva laki, kuolemansyyn selvittämistä koskevan lain muuttamista koskeva laki ja hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamista koskeva laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023 ja muut lait mahdollisimman pian niiden vahvistamisen jälkeen. 

Toimenpidealoite

TPA 12/2022 vp. Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin järjestääkseen riittävän pitkän siirtymäajan soten hyvinvointialueiden ruokahuoltoon niin hyvinvointialueet kuin kuntien toiminta huomioiden. 

Hallituksen esityksellä muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevaa lainsäädäntöä ( HE 241/2020 vp , EV 111/2021 vp ) uudistuksen toimeenpanossa ilmenneiden täsmentämistarpeiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esitystä kannatettavana. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksessa on kyse sekä toiminnallisesti että lainsäädännöllisesti mittavasta uudistuksesta, ja on tärkeää, että toimeenpanossa ilmenevät lainsäädännön muutostarpeet toteutetaan tukemaan uudistuksen sujuvaa toteutusta. Valiokunta esittää seuraavassa eräitä yleisempiä näkökohtia sekä joitain täsmennystarpeita ehdotettuihin muutoksiin.  

Hallituksen esityksessä 1. lakiehdotuksen (voimaanpanolaki) 13 §:ään ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan hyvinvointialueella on oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietoja silloin, kun tiedot ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon ja palvelujen jatkuvuuden sekä hoitoon ja palveluun liittyvien yksilökohtaisiin sopimuksiin liittyvien velvoitteiden täyttämiseksi. 

Voimaanpanolain 64 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös pelastustoimen asiakirjat siirtyvät hyvinvointialueille siltä osin kuin asiakirjat koskevat vuoden 2004 alusta syntyneitä asiakirjoja. Lisäksi ehdotetaan tarkennettavaksi, että siirto ei koske arkistoituja asiakirjoja. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia kannatettavina. Jotta asiakirjojen siirto voi tapahtua tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, ehdottaa valiokunta, että 64 §:ää täydennetään hyvinvointialueiden mahdollisuudella sopia siitä, minkä hyvinvointialueen vastuulle asiakirjat siirretään silloin, kun kuntayhtymän palveluyksiköt sijaitsevat usean hyvinvointialueen alueella.  

Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 64 §:n 1 momentti ei kata kuraattorien asiakirjoja, kun kuraattoripalvelu on kuulunut sivistystoimen palveluihin. Valiokunnan näkemyksen mukaan on perusteltua täydentää säännöstä siten, että myös opiskeluhuollossa syntyneiden kuraattorien asiakirjat siirtyvät hyvinvointialueille.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota siihen, että asiakirjojen siirtoa koskeva sääntely edellyttää yksityiskohtaisempaa ohjeistusta. Saadun selvityksen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa on tehty sopimus projektista, jossa toteutetaan asiakirjojen siirtoon liittyvä ohjeistus ja tuki. Valiokunta pitää tärkeänä, että tämä ohjeistus ja tuki toteutetaan mahdollisimman pikaisesti, jotta turvataan asiakirjojen siirron sujuvuus ja oikea-aikaisuus hyvinvointialueita perustettaessa. 

Asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että asiakirjojen siirtämiseksi olisi toiminnallisesti järkevää digitoida ne asiakirjat, joita hyvinvointialue tarvitsee operatiivisessa toiminnassaan. Digitoinnin jälkeen suurin osa analogisista asiakirjoista voitaisiin hävittää. Valiokunnan käsityksen mukaan lakiehdotus ei estä digitointia. Digitointia ei kuitenkaan ole saadun selvityksen mukaan syytä säätää toimijoille velvoitteeksi, vaan sitä voidaan edistää toimijoiden resurssien puitteissa. 

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vuoden siirtymäaika, jolloin hyvinvointialueella on mahdollisuus ostaa kunnilta tukipalveluja ja kunnalla mahdollisuus myydä sen tuottamia tukipalveluja hyvinvointialueelle, jos kunta on tuottanut niitä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ennen uudistuksen voimaantuloa (1. lakiehdotus 69 a §). Kunnalla ei siirtymäaikana ole velvollisuutta yhtiöittää toimintaansa kuntalain ( 410/2015 ) 126 §:n perusteella. Hyvinvointialue voi ostaa tukipalvelut kunnalta hankintalain estämättä, jos hankinta alittaa hankintalain 26 §:n mukaiset EU-kynnysarvot. 

Valiokunta pitää tukipalvelujen yhtiöittämisvelvollisuutta koskevaa siirtymäsäännöstä erittäin tarpeellisena. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että ehdotettu siirtymäsäännös ratkaisee tukipalvelujen tuottamiseen liittyviä ongelmia vain euromääräiseltä arvoltaan rajatuissa tapauksissa. Tämä johtuu siitä, että kunnissa ja kuntayhtymissä nykyisin keskitetysti tuotettavien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien tukipalvelujen arvo valtaosassa tapauksia ylittää mainitun EU-kynnysarvon, jolloin ehdotettua siirtymäsäännöstä ei näissä tapauksissa voida soveltaa. Myös vuoden siirtymäajan on katsottu eräissä lausunnoissa olevan liian lyhyt, ja sitä on esitetty pidennettäväksi.  

Valiokunta yhtyy lausunnoissa esitettyyn kritiikkiin euromääräisen kynnysarvon rajauksesta. Saadun selvityksen mukaan kansallisella lainsäädännöllä ei kuitenkaan voida poiketa hankintadirektiivillä säädetyistä EU-kynnysarvoista.  

Siirtymäajan pidentämisen osalta valiokunta toteaa, että siirtymäajassa on otettu huomioon tarve turvata palvelujen jatkuvuus sekä uudelleenjärjestelyjen edellyttämä riittävä aika. Tukipalvelujen uudelleenjärjestelyt ovat väistämättömiä, ja siirtymäajan pidentäminen myöhentäisi näitä väistämättömiä toimenpiteitä ja vähentäisi hyvinvointialueiden tarvetta tehdä alueiden näkökulmasta tähän liittyviä pysyviä ja pitkäkestoisia välttämättömiä ratkaisuja. Näin ollen valiokunta ei ehdota siirtymäajan pidentämistä.  

Esityksen 1. lakiehdotuksessa ehdotetaan muutettavaksi voimaanpanolain 65 §:n 4 momenttia tekemällä siihen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan rahoitukseen sekä virkaeläinlääkärin asemaan liittyvät tarvittavat täsmennykset.  

Esityksen mukaan hyvinvointialue rinnastetaan momentissa mainittua lainsäädäntöä sovellettaessa kuntaan silloin, kun hyvinvointialue hoitaa tehtäviä sopimuksen perusteella. Vastaavan kaltainen säännös sisältyy voimassa olevaan momenttiin, mutta täsmennyksen myötä hyvinvointialue rinnastetaan kuntaan myös valtion maksamien korvauksien ja valtiolle perittävien suoritemaksujen osalta. 

Ehdotetun muutoksen myötä hyvinvointialueeseen virkasuhteessa oleva eläinlääkäri rinnastetaan kunnaneläinlääkäriin. Rinnastus kattaa paitsi lainsäädännön mukaisen toimivallan käytön ja velvollisuudet, myös oikeuden periä maksuja hoitamiensa eläinten omistajilta tai haltijoilta. 

Valiokunta pitää ehdotettuja täsmennyksiä kannatettavina. Esitetty muutos sujuvoittaa vuoden 2023 alussa hyvinvointialueille siirtyvien ympäristöterveydenhuollon yksiköiden siirtymää selkeyttämällä vastuusuhteita. Muutos täsmentää virkaeläinlääkärien asemaa hyvinvointialueilla, kun hyvinvointialueeseen virkasuhteessa oleva eläinlääkäri rinnastetaan kunnaneläinlääkäriin. Valiokunnan näkemyksen mukaan muutoksella myös vähennetään hallinnollista taakkaa niin, ettei eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan laskutusta ja valtion maksamia korvauksia tarvitse kierrättää kuntien kautta, vaan korvaukset maksetaan suoraan hyvinvointialueille. Esitys yksinkertaistaa laskutusta ja korvausten maksua, kun yksi väliporras poistuu.  

Terveydenhuoltolain 46 §:ssä säädetään ensihoitokeskuksen tehtävistä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan pykälän 1 momentin 4 kohtaa muutettavaksi muotoon, jonka mukaan yhteistyöalueen ensihoitokeskuksen tehtävä on vastata lääkärihelikoptereiden lääketieteellisestä toiminnasta yhteistyöalueella ja sovittaa toiminta yhteen muiden ensihoitokeskusten kanssa valtakunnallisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi (5. lakiehdotus). Hallituksen esityksen mukaan (s. 17) ensihoitokeskuksen lääkärihelikopteritoimintaa koskevia velvoitteita koskevat muutokset vastaavat jo olemassa olevaa asiantilaa, ja osin kyse on pykälän terminologian saattamisesta vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen lainsäädäntöä, joten ehdotetuilla muutoksilla ei esityksen mukaan olisi itsenäisiä vaikutuksia. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa useat lausunnonantajat esittivät kritiikkiä kyseistä sääntelyä kohtaan. Ehdotettuun sääntelyyn on katsottu liittyvän useita tulkintaepäselvyyksiä. Epäselvyyttä on aiheutunut ensinnäkin siitä, millä taholla on järjestämisvastuu ensihoitokeskukselle säädettävistä tehtävistä. Lausuntojen perusteella myös valtion, valtionyhtiön (FinnHEMS Oy), hyvinvointialueen, yhteistyöalueen sekä ensihoitokeskuksen välinen työnjako on epäselvä. Lisäksi asiantuntijakuulemisissa on todettu, että ehdotetun sääntelyn mukainen sanamuoto koskee vain lääkärihelikoptereiden lääketieteellistä toimintaa, mikä merkitsisi merkittävää rajausta hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että lakimuutos selkeyttää vastuuta ja työnjakoa suhteessa FinnHEMS Oy:n lentotoimintaan. FinnHEMsin tehtävänä on toteuttaa lääkärihelikoptereiden lentotoiminnan infrastruktuuri. Yhtiö ei siten vastaa ensihoidon lääketieteellisestä toiminnasta. 

Sen sijaan hallituksen esityksessä ehdotettu sanamuoto on valiokunnan näkemyksen mukaan omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä vastuun jakautumisessa ensihoitokeskuksen ja hyvinvointialueiden välillä. Säännöksessä käytetty ilmaisu "ensihoitokeskus vastaa…" jättää epäselväksi sen, onko ensihoitokeskukselle tarkoitus säätää sen tehtävistä järjestämisvastuuta, joka lähtökohtaisesti kuuluu hyvinvointialueille. Myös kysymys siitä, millä taholla on työnantajalle kuuluva vastuu ensihoitokeskuksen toiminnoista, on herättänyt valiokunnan asiantuntijakuulemisissa epäselvyyttä. 

Valiokunta toteaa, että terveydenhuoltolain 46 §:ssä säädetty ensihoitokeskus ei ole itsenäinen oikeushenkilö, vaan rakenne, jonka kautta ensihoitoon liittyviä toimintoja erityisvastuualueilla, jatkossa yhteistyöalueilla, organisoidaan. Näin ollen ensihoitokeskuksella ei valiokunnan käsityksen mukaan voi olla järjestämisvastuuta tai myöskään siihen kuuluvaa työnantajavastuuta kyseisistä tehtävistä. Valiokunta toteaa, että järjestämisvastuu ensihoidosta on terveydenhuoltolain 39 §:n mukaan sairaanhoitopiireillä ja jatkossa hyvinvointialueilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ( 612/2021 ) 36 §:n mukaan yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden on tehtävä yhteistyösopimus valtuustokausittain. Yhteistyösopimuksessa yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden on sovittava hyvinvointialueiden työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta muun ohella ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisessä ja ensihoidon sovittamisessa yhteen muun toiminnan kanssa. Sopijaosapuolina ovat siten ensihoidosta järjestämisvastuussa olevat hyvinvointialueet.  

Hallituksen esityksessä ehdotetun terveydenhuoltolain 46 §:n 1 momentin 2 kohdan sanamuotoa on edellä todetun perusteella valiokunnan näkemyksen mukaan syytä täsmentää siten, että ensihoitokeskuksen tehtävänä on vastata yhteistyösopimuksessa sovitulla tavalla lääkärihelikoptereiden lääketieteellisestä toiminnasta yhteistyöalueella ja sovittaa toiminta yhteen muiden ensihoitokeskusten kanssa valtakunnallisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Samalla jo voimassa olevaan 46 §:n 1 momentin 2 kohdan säännökseen on tarpeen tehdä vastaava lisäys, koska myös se on vastaavalla tavoin suhteessa järjestämisvastuuseen epäselvä.  

Valiokunta painottaa, että jatkovalmistelussa on tarpeen huolellisesti arvioida sekä tässä yhteydessä että yleisemminkin, olisiko termin "vastata" sijaan syytä käyttää muunlaista ilmaisua silloin, kun sillä ei tarkoiteta järjestämisvastuuta, jotta ei syntyisi epäselvyyttä siitä, millä taholla on järjestämisvastuu. 

Lääkärihelikopteri-termi

Valiokunta toteaa lisäksi, että sääntelyssä käytetty termi "lääkärihelikopteri" voi osaltaan aiheuttaa epäselvyyttä siitä, sovelletaanko sääntelyä kaikkeen FinnHEMS Oy:n ensihoitopalveluja tuottavaan helikopteritoimintaan. Hallituksen esityksessä (s. 18) todetaan, että "Lapin helikopteri ei ole lääkärihelikopteri, koska sen miehistönä on ensihoitajia, ei lääkäreitä." Hallituksen esityksestä ei kuitenkaan ilmene, että Lapissa toimiva FinnHEMS Oy:n helikopteri haluttaisiin sulkea pois nyt ehdotetun lain soveltamisalasta.  

Ensihoitopalvelusta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen ( 585/2017 ) 8 §:ssä käytetään ilmaisua "lääkäri- ja lääkintähelikopterit".  

Saadun selvityksen mukaan FinnHEMS Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. FinnHEMSin omistajaohjaus on keskitetty sosiaali- ja terveysministeriöön valmiusyksikköön. FinnHEMS tuottaa yliopistollisille sairaanhoitopiireille ja Lapin sairaanhoitopiirille ensihoidon ilmailupalveluja, lääkäriautoyksiköitä, päivystystukikohtapalveluja, informaatiopalveluja sekä lääkäriä avustavia ensihoitajan palveluja. FinnHEMSin rahoitus tulee valtionapuna suoraan valtion budjetista. FinnHEMS on voittoa tavoittelematon yhtiö. 

Valiokunnan näkemyksen mukaan hallituksen esityksen perustelujen kirjaus on virheellinen, ja valiokunta pitää selvänä, että kaikkiin ensihoitopalveluihin käytettäviin FinnHEMSin helikoptereihin sovelletaan yhtäläisesti nyt ehdotettua lääkärihelikoptereita koskevaa sääntelyä. Näin ollen myös Lapissa toimiva FinnHEMSin helikopteri on nyt ehdotetussa säännöksessä tarkoitettu lääkärihelikopteri, vaikkei sen miehistössä olisi lääkäriä. Lääkärihelikopterien toiminnassa tarvittava osaaminen voidaan valiokunnan näkemyksen mukaan organisoida myös kuten Lapin sairaanhoitopiirissä siten, että tarvittava ensihoitolääkärin tuki helikopterin ensihoitajille toteutetaan etäyhteyksin.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että lainsäädännössä käytettävän käsitteistön tulisi olla yhdenmukaista silloin, kun tarkoitetaan samaa asiaa. Jatkovalmistelussa on valiokunnan näkemyksen mukaan syytä yhtenäistää lainsäädännössä käytettävää termiä sekä arvioida, olisiko sääntelyssä selvyyden vuoksi syytä käyttää lääkärihelikopterin sijaan muuta termiä, kuten esimerkiksi ensihoitohelikopteri.  

Päätöksenteko lääkärihelikoptereiden tukikohdista

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on nostettu esiin myös epäselvyys siitä, millä taholla ja mihin sääntelyyn perustuen on oikeus tehdä lääkärihelikoptereiden tukikohtien sijaintipaikkoja koskevat päätökset. Tukikohtien sijaintia koskeva päätöksenteko on tähän mennessä tehty valtioneuvostossa. Tätä on valiokunnan asiantuntijakuulemisissa myös vastustettu. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan tukikohdat edellyttävät mittavia investointeja, jotka on tehty valtion rahoituspäätöksellä. Ministeriön mukaan ei ole oletettavissa, että uusia päätöksiä tehdään ainakaan lähitulevaisuudessa. Lääkärihelikoptereiden tukikohtien sijaintipaikasta päättäminen kuuluu ministeriön mukaan omistajaohjauksen kautta valtioneuvostolle. 

Valiokunta toteaa, että lääkärihelikoptereiden tukikohtia koskeva päätöksenteko ei perustu sitä nimenomaisesti koskevaan sääntelyyn. Yleisesti ottaen sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisointia ja toteutusta koskeva päätöksenteko kuuluu lähtökohtaisesti järjestämisvastuussa olevalle taholle. Pelkästään valtionyhtiön omistajaohjauksesta ei valiokunnan näkemyksen mukaan voida johtaa yksiselitteistä toimivaltaa tukikohtien sijaintia koskevaan päätöksentekoon.  

Valtion ja hyvinvointialueiden välistä vastuujakoa lääkärihelikoptereita koskevassa päätöksenteossa tulisi valiokunnan näkemyksen mukaan selkeyttää erillisessä lainvalmistelussa. Valiokunta korostaa, että lääkärihelikoptereita koskevat päätökset ovat ensihoidon toteutuksen kannata tärkeitä päätöksiä, joita voi olla tarpeen tehdä myös jatkossa. Helikoptereiden lentotoiminta edellyttää merkittävää rahoitusta sekä mittavia investointeja. Myös helikoptereita varten tarvittava ensihoidon henkilöstön sekä lääketieteellisen osaamisen resursointi ja ylläpito vaativat hyvinvointialueilta niiden talouden kannalta merkityksellisiä resursseja. Näin ollen helikoptereiden tukikohtien ja muun tukikohtiin liittyvän intrastruktuurin sijaintia koskevan päätöksenteon tulisi valiokunnan näkemyksen mukaan tapahtua lain nojalla ja lääketieteellisin perustein ensihoidon järjestämisvastuun optimaalisen toteuttamisen näkökulmasta siten, ettei vallitse epäselvyyttä siitä, mille taholle päätöksenteko kuuluu 

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain 36 §:n 3 momentin 7 kohtaa siten, että yhteistyöalueeseen kuuluvat hyvinvointialueet laativat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKKI-toiminta) strategisen suunnitelman sekä sopivat sen toteuttamisesta osana yhteistyöalueen yhteistyösopimusta.  

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että TKKI-toimintaa kehitetään myös yhteistyöalueiden tasolla. Yhteisesti sovittu strateginen suunnitelma on yhteistyöalueen hyvinvointialueille tärkeä TKKI-toiminnan edellytys ja turvaa toiminnan sujuvuutta sairaaloiden sekä yliopiston ja korkeakoulujen välillä. Lisäksi hyvinvointialue voi halutessaan laatia oman TKKI-strategian hyvinvointialueen TKKI-toiminnan tueksi. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nostettiin esiin myös tutkimus- ja koulutustoiminnan rahoituksen riittävyyden merkitys toiminnan turvaamiseksi. Hyvinvointialueet ovat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 32 §:n mukaan vastuussa tehtäväalansa koulutuksesta, mutta saavat rahoituksen toimintaansa väestön palvelutarpeen perusteella. Myöskään tutkimukseen ei ole suunnattu erillistä rahoitusta tutkimustoiminnan edellyttämien resurssien perusteella. Valiokunta jakaa rahoitukseen liittyvän huolen ja toteaa, että valtioneuvoston on tarpeen arvioida ja valmistella säädösmuutokset sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen ja koulutuksen rahoitustarpeiden huomioimiseksi näihin toimintoihin oikeudenmukaisesti siten, ettei palvelutarpeen perusteella kohdennettu rahoitus millään hyvinvointialueella vaarannu. Valiokunta viittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta koskevan lainsäädännön käsittelyn yhteydessä hyväksyttyyn kahdeksanteen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja niiden rahoitusta koskevaan lausumaan ( EV 111/2021 vp , s. 2).  

Valiokunta viittaa edellä ensihoitokeskuksen vastuun käsitteestä lausuttuun ja toteaa, että myös mainitun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 32 §:n osalta on jatkovalmistelussa tarpeen arvioida käytettyä ilmaisua hyvinvointialueen vastuusta. Esimerkiksi koulutuksesta vastaavat lähtökohtaisesti alan oppilaitokset. Näin ollen pykälässä säädetty hyvinvointialueen ja oppilaitosten välinen vastuunjako voi vaatia sääntelyn selkeyttämistä.  

Valiokunnan kuulemisissa kiinnitettiin huomiota sosiaalialan osaamiskeskusten rooliin. Saadun selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt helmikuussa 2022 erillisselvityksen, jossa selvitetään osaamiskeskusten toiminnan jatkuvuuden turvaaminen siirtymäkauden aikana ja pidemmän tähtäimen muutosmahdollisuuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että valmistelussa arvioidaan sääntelyn muutostarpeet siten, että hyvinvointialueella on mahdollista toteuttaa TKKI-toiminta selkeänä ja toiminnallisena sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutena.  

Valiokunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että hallituksen esityksessä sivulla 13—14 todetaan, että esityksessä "ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain 32 §:n 3 momenttia siten, että hyvinvointialue osallistuu kansalliseen ja alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen 36 §:ssä tarkoitetun yhteistyöalueen koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan strategisen suunnitelman mukaisesti ja toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa." Valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, että hallituksen esitys ei kuitenkaan sisällä tällaista pykälämuutosta eikä sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan esityksessä ole ollut tarkoitus tällaista muutosta tehdä.  

Hyvinvointialueen rahoituksesta annetun lain 9 §:ää ehdotetaan hallituksen esityksessä täsmennettäväksi siten, että siitä kävisi selvästi ilmi, että hyvinvointialueiden tehtävämuutokset huomioidaan valtion rahoituksessa lain 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla nettomenoperusteisesti. Rahoituslain 5 §:n mukaan valtion rahoituksen perusteena käytettävistä hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen käyttökustannuksista vähennetään vuosikohtaisesti hyvinvointialueiden asiakas- ja käyttömaksut sekä muut toiminta- ja rahoitustuotot.  

Valiokunta pitää ehdotettua täsmennystä kannatettavana. Tehtävämuutosten huomioon ottamista koskevan säännöksen nykyistä sanamuotoa voi tulkita siten, että tehtävämuutokset huomioitaisiin bruttokustannusten mukaisesti, jolloin tehtävämuutoksen vaikutuksia hyvinvointialueiden tuloihin ei otettaisi huomioon. Säännöksen täsmentäminen on valiokunnan näkemyksen mukaan tärkeää myös rahoituksen kannustinvaikutusten kannalta. Bruttokustannusten mukainen tarkastelu johtaisi esityksen mukaan siihen, että hyvinvointialueet saisivat tehtävämuutoksiin koko maan tasolla tehtävämuutoksen aiheuttaman lisäkustannuksen ylittävän rahoituksen, jos tehtävämuutos kasvattaa hyvinvointialueiden tuloja. Valiokunta yhtyy hallituksen esityksessä esitettyyn (s. 23) näkemykseen siitä, että hyvinvointialueiden uusia ja laajenevia tehtäviä on arvioitava rahoituksessa vastaavasti kuin olemassa olevia tehtäviä, jotta rahoitusmalli muodostaa kaikilta osin loogisen kokonaisuuden. 

Valiokunta korostaa sitä, että tehtävämuutosten aiheuttamat kustannukset tulee arvioida huolella siten, että hyvinvointialueilla on muutoksiin esitettävän rahoituksen turvin tosiasialliset mahdollisuudet suoriutua niille osoitetuista tehtävistä ja velvoitteista eivätkä hyvinvointialueiden kustannukset nouse tehtävämuutoksen johdosta sitä koskevan rahoituksen tasoa enemmän. Tehtävämuutokset eivät saa johtaa siihen, että hyvinvointialueet joutuvat turvautumaan rahoituslain 11 §:ssä tarkoitettuun lisärahoitukseen. 

Valiokunta ehdottaa tukipalveluja koskevan siirtymäajan säätämistä hallituksen esityksen pohjalta. Valiokunta ehdottaa toimenpidealoitteen hylkäämistä. 

64 §. Asiakirjojen siirtyminen hyvinvointialueelle ja HUS-yhtymälle.

Oppilas- ja opiskeluhuollon kuraattoripalveluista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Sen 21 §:n mukaan kuraattorien asiakastiedot tulee tallentaa opiskeluhuollon kuraattorin asiakasrekisteriin, jonka rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt kunnan toimielin tai koulutuksen järjestäjä. Kuraattoripalvelun järjestämisvastuu kunnissa on voinut olla joko sivistystoimella tai sosiaali- ja terveystoimella. Kuraattoripalvelu on lisätty sosiaalihuoltolakiin omaksi sosiaalihuollon palvelukseen, ja muutos tulee voimaan 1.1.2023 ( 635/2021 ). Sosiaalihuollon asiakirjoista säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun laissa ( 812/2000 ) sekä sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetussa laissa ( 254/2015 ). Molempia lakeja sovelletaan sosiaalihuoltolain ( 1301/2014 ) mukaiseen sosiaalihuoltoon, ja ne koskevat siten sosiaalihuollossa laadittuja asiakasasiakirjoja. Koska järjestämisvastuuta kuraattoripalveluista on voinut olla sivistystoimella, on valiokunnan näkemyksen mukaan perusteltua säätää sivistystoimen järjestämässä opiskeluhuollossa syntyneiden kuraattorien asiakirjojen siirtymisestä hyvinvointialueille. Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momenttiin lisätään nämä asiakirjat siirrettäviksi asiakirjoiksi. 

Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momenttiin lisättäväksi hyvinvointialueiden mahdollisuuden sopia siitä, minkä hyvinvointialueen vastuulle asiakirjat siirretään silloin, kun kuntayhtymän palveluyksiköt sijaitsevat usean hyvinvointialueen alueella. Tällöin asiakirjat on mahdollista siirtää kokonaisuutena sille hyvinvointialueelle, jonka palvelujen piiriin asiakas kuuluu, jos asiakas on ollut useassa palveluyksikössä eri hyvinvointialueiden alueilla. Ehdotettu muutos mahdollistaa valiokunnan näkemyksen mukaan asiakirjojen siirtämisen asiakkaan palvelujen kokonaisuutta tukevalla tavalla.  

69 a §. Tukipalvelujen myyntiä ja ostoa koskeva siirtymäaika.

Pykälän 3 momentista ehdotetaan poistettavaksi päällekkäinen ilmaisu sopimuksen päättymisestä.  

46 §. Ensihoitokeskus.

Pykälässä säädetään ensihoitokeskuksen tehtävistä. Valiokunta ehdottaa edellä yleisperusteluissa ilmenevien syiden perusteella, että pykälän 1 momentin 2 ja 4 kohtaa täsmennetään lisäämällä niihin ensihoitokeskuksen vastuuseen liittyen maininta "yhteistyösopimuksessa sovitulla tavalla". Täsmennyksen tarkoituksena on selkeyttää sitä, että ensihoitokeskus ei ole oikeushenkilö, jolla voisi olla järjestämisvastuuta. Järjestämisvastuussa ensihoidosta ja ensihoitokeskuksen tehtävistä ovat hyvinvointialueet, joilla on toimivalta sopia ensihoitokeskuksien tehtävistä yhteistyösopimusten kautta.  

Voimaantulosäännös.

Lain voimaantulosäännökseen ehdotetaan tehtäväksi kielellinen korjaus. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 10/2022 vp sisältyvät 2.—4. ja 6. ja 8. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 10/2022 vp sisältyvät 1., 5. ja 7. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Eduskunta hylkää toimenpidealoitteen TPA 12/2022 vp. 

1. 

Laki 

sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain ( 616/2021 ) 13 §:n 2 momentin 2 kohta, 64 §:n 1 ja 2 momentti, 65 §:n 4 momentti ja 68 §:n 1 momentti sekä 

lisätään lakiin uusi 69 a § seuraavasti: 

2. 

Laki 

hyvinvointialueesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan hyvinvointialueesta annetun lain ( 611/2021 ) 13 §:n 3 ja 4 momentti seuraavasti: 

3. 

Laki 

sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 23 ja 36 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ( 612/2021 ) 23 §:n 2 ja 3 momentti ja 36 §:n 3 momentin 7 kohta seuraavasti: 

4. 

Laki 

pelastustoimen järjestämisestä annetun lain 9 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan pelastustoimen järjestämisestä annetun lain ( 613/2021 ) 9 §:n 2 ja 3 momentti seuraavasti: 

5. 

Laki 

terveydenhuoltolain 46 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan terveydenhuoltolain ( 1326/2010 ) 46 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1516/2016 seuraavasti: 

6. 

Laki 

hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 9 ja 34 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain ( 617/2021 ) 9 § ja 34 §:n 1 momentti seuraavasti: 

7. 

Laki 

perintö- ja lahjaverolain 2 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan perintö- ja lahjaverolain ( 378/1940 ) 2 §:n 1 momentti seuraavasti: 

8. 

Laki 

kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain ( 459/1973 ) 5 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1065/2009 seuraavasti: 

Helsingissä 20.4.2022 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Markus  Lohi  /kesk   

varapuheenjohtaja  Mia  Laiho  /kok    

jäsen  Kim  Berg  /sd   

jäsen  Kaisa  Juuso  /ps   

jäsen  Arja  Juvonen  /ps   

jäsen  Anneli  Kiljunen  /sd    

jäsen  Noora  Koponen  /vihr    

jäsen  Merja  Kyllönen  /vas   

jäsen  Hanna-Leena  Mattila  /kesk    

jäsen  Veronica  Rehn-Kivi  /r   

jäsen  Minna  Reijonen  /ps   

jäsen  Heidi  Viljanen  /sd   

varajäsen  Sari  Sarkomaa  /kok    

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Päivi  Salo  /   

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kannattaa hallituksen esitykseen sisältyviä muutoksia enimmältä osin. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kuitenkin pitää riittämättömänä tukipalveluiden uudelleenjärjestelyihin varattua siirtymäaikaa ja esittää, että siirtymäaika pidennettäisiin vuoden 2024 loppuun palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi. 

Tukipalveluiden siirtymäaika

Sosiaali- ja terveysuudistuksen aloitus käynnistyi hyvin nopealla aikataululla, ja uudistus vaikuttaa hyvinvointialueilla voimakkaasti mm. ruokahuoltoon. Monessa kunnassa sama keittiö on tuottanut ruokapalveluita niin sote-palveluihin kuin esimerkiksi kouluille. Nyt nämä kuitenkin uudistuksen myötä joudutaan erottamaan erillisiksi.  

Useissa kunnissa on herättänyt ihmetystä, ettei uudistuksessa ole riittävää siirtymäaikaa. Kunnat ovat vasta rakentaneet toimivia yhteiskeittiöitä, jotka toimittavat ruokaa niin kouluille kuin esimerkiksi vanhustenhoitoon. Nyt nämä toimivat systeemit käytännössä pitää hajottaa melko nopealla aikataululla.  

Lähipalvelut keittiötasolla voivat olla vaarassa mm. nopeasti alkavien kilpailutusten vuoksi. Hankintaosaamisella on iso merkitys sille, voivatko pien- ja paikallistuottajat osallistua kilpailutuksiin. Asialla on merkitystä myös lähiruokapalveluiden osalta. Samoin tilanne voi muodostua hyvin epäselväksi henkilökunnan ja kuntien osalta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että uudistukseen on sisällytettävä riittävän pitkä siirtymäaika, jotta hyvinvointialueille ei tulisi kohtuuttoman kiire järjestää ruokahuoltoa sekä muita tukipalveluita ja purkaa toimivia systeemejä. Hallituksen esittämä lainsäädäntö ei mahdollista riittävän pitkää siirtymäaikaa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 2.—8. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisina, 

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 69 a §:n 1 momentti muutettuna seuraavasti: (Vastalauseen muutosehdotus) 

69 a § 

Tukipalvelujen myyntiä ja ostoa koskeva siirtymäaika 

Hyvinvointialue voi ostaa kunnalta ja kunta myydä hyvinvointialueelle tukipalveluja vuoden 2024 loppuun sen estämättä, mitä säädetään kuntalain 126 §:ssä tehtävän hoitamisesta kilpailutilanteessa markkinoilla, jos kunta on 31 päivänä joulukuuta 2022 tuottanut tukipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palveluihin liittyen ja hankinta alittaa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 26 §:ssä tarkoitetut EU-kynnysarvot. 

(2—4 mom. kuten StVM) 

Helsingissä 20.4.2022

Arja  Juvonen  /ps   

Kaisa  Juuso  /ps   

Minna  Reijonen  /ps