Vireilletulo

Eduskunta on 9 päivänä syyskuuta 2008 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta ( HE 105/2008 vp ).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 32/2008 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• hallitussihteeri Päivi Kaartamo , sosiaali- ja terveysministeriö
• erityisasiantuntija Leena Vettenranta , oikeusministeriö
• ylijohtaja Jukka Männistö , lääkintöneuvos Pirjo Pennanen , Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
• ylitarkastaja Arto Ylipartanen , Tietosuojavaltuutetun toimisto
• lakimies Jukka Harno , Kansaneläkelaitos
• työmarkkinalakimies Lotta Harjunpää , Kunnallinen työmarkkinalaitos
• erikoissuunnittelija Terhi Karppinen , Helsingin ja Uudenmaan  sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
• farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura , Suomen Apteekkariliitto ry
• farmaseuttinen johtaja Harri Ovaskainen , Suomen Farmasialiitto
• lakimies Heikki Kuusela , Suomen Hammaslääkäriliitto ry
• varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen , Suomen Lääkäriliitto ry
• suunnittelija Leena Kaasinen-Parkatti , Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
• tutkimuspäällikkö Marja-Kaarina Koskinen , Tehy ry

Lisäksi Lääkelaitos ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry ovat antaneet kirjallisen lausunnon.

Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin talletettavia tietoja ja näiden tietojen luovuttamista koskevilla säännöksillä.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin  sisältyvistä eräistä keskeisistä tiedoista ehdotetaan muodostettavaksi Internet-selaimen kautta toimiva kaikille avoin tietopalvelu. Julkisessa käytössä olevan tietopalvelun tarkoituksena on helpottaa tiedonsaantia terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyydestä.

Julkiseen tietopalveluun sisällytettäisiin tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisteröintinumerosta ja syntymävuodesta sekä tieto ammattihenkilön ammattipätevyydestä. Palvelusta  kävisi  ilmi  muun  muassa, onko ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeutta rajoitettu sekä mahdollisen rajoituksen sisältö.

Esityksessä  ehdotetaan  myös,  että muun muassa lääkemääräyksen antajan yksilöivästä numerosta ja sen käytöstä säädettäisiin lailla. Tämän yksilöintitunnuksen antaisi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Se annettaisiin pääsääntöisesti samalla kun oikeusturvakeskus myöntää lääkärille tai hammaslääkärille ammatinharjoittamisoikeuden tai ammatinharjoittamisluvan. Lääkärit ja hammaslääkärit sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat olisivat velvollisia käyttämään yksilöintitunnusta laatiessaan lääkemääräyksiä ja muita Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin etuuksiin liittyviä asiakirjoja. Laissa ehdotetaan säädettäväksi myös siitä, keille tieto yksilöintitunnuksesta voidaan luovuttaa.

Laissa ehdotetaan edelleen säädettäväksi kaikille terveydenhuollon ammattihenkilöille annettavasta, terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkittävästä teknisestä tunnisteesta, josta käytettäisiin nimitystä rekisteröintinumero. Rekisteröintinumeroa tarvitaan muun muassa sähköiseen asiointiin liittyvässä terveydenhuollon ammattihenkilöiden varmentamisessa sekä eräissä muissa tilanteissa, joissa ammattihenkilö on tarpeen yksilöidä. Lakiin ehdotetaan lisäksi otettavaksi säännökset, joiden perusteella keskusrekisteriin voitaisiin tallettaa eräitä lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian opiskelijoita koskevia tietoja. Yliopistoille säädettäisiin velvollisuus ilmoittaa rekisteriin merkittävät tiedot Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen tavoitteena on helpottaa tiedonsaantia terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyydestä. Uudistus liittyy valtionhallinnon sähköisten palvelujen kehittämiseen. Julkisen, internetissä käytettävissä olevan tietopalvelun kautta voi ehdotuksen mukaan hakea tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisteröintinumerosta, syntymävuodesta ja ammattipätevyydestä. Ammattipätevyyttä  koskeva  tieto  pitää perustelujen mukaan sisällään  myös  tiedon ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisesta. Nämä tiedot ovat jo nyt saatavissa Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta esimerkiksi puhelimitse. Esitys on herättänyt keskustelua sen mahdollisista vaikutuksista ammattihenkilöihin kohdistuviin turvallisuusuhkiin. Valiokunnan käsityksen mukaan uhat  eivät   esityksen  vuoksi lisäänny, koska lakiehdotus ei lisää ammattihenkilöistä saatavilla olevan tiedon määrää.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsityksen mukaan julkinen tietopalvelu parantaa kansalaisten mahdollisuuksia varmistua siitä, että palveluntarjoaja on viranomaisten valvoma terveydenhuollon ammattihenkilö. Nykyiset lääkäreiden ja hammaslääkäreiden sairausvakuutusnumerot muuttuisivat nimeltään yksilöintitunnuksiksi,  joita  käytetään  muun muassa lääkemääräyksen antajan yksilöimiseksi. Kansaneläkelaitoksen aikaisemmin myöntämät sairausvakuutusnumerot siirretään sellaisenaan rekisteriin yksilöintitunnuksiksi. Lakiehdotuksen mukainen yksilöintitunnus ja rekisteröintinumero sekä tiettyjen terveydenhuollon opiskelijoiden merkitseminen ammattihenkilörekisteriin palvelevat myös terveydenhuollon toimijoiden ja yksittäisten asiakkaiden tietotarpeita niiden palkatessa henkilökuntaa.

Terveydenhuollon rekrytointitilanteissa tarvitaan usein hyvin nopeasti luotettava tieto esimerkiksi henkilön kelpoisuudesta ammattihenkilön sijaiseksi. Julkinen tietopalvelu edistää pätevyystietojen saamista muun muassa sen vuoksi, että tieto on saatavissa myös virka-ajan ulkopuolella. Jotta julkinen tietopalvelu olisi mahdollisimman käyttökelpoinen, tulee siihen sisällytettävien tietojen päivitykseen ja ajantasaisuuteen kiinnittää erityistä huomiota. Valiokunta korostaa,  että  työvoiman liikkuvuuden lisääntyessä on tärkeää, että julkisen tietopalvelun avulla terveydenhuollon toimintayksiköt ja yksittäiset kansalaiset voivat entistä helpommin tarkistaa työhön tulevan henkilön oikeuden työskennellä niissä tehtävissä, joihin tämä on hakeutumassa.

Potilasturvallisuuden on esityksessä arvioitu paranevan myös tehtävissä, joita hoitavat nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Kouluttamattomien tai muun kuin terveydenhuollon viranomaisten hyväksymän koulutuksen saaneiden henkilöiden käyttämät nimikkeet ovat usein lähellä koulutettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden nimikkeitä. Julkisesta tietopalvelusta potilas voi helposti tarkistaa, onko palveluntarjoaja ammattihenkilörekisterissä ja koulutettu terveydenhuollon ammattihenkilö.

Ammattihenkilöistä julkiseen tietopalveluun kirjattavat tiedot ovat yksityisyyden suojan vuoksi melko rajoitetut. Näin rajatut tiedot voivat vähentää jossain määrin rekisterin käyttökelpoisuutta, koska esimerkiksi samannimisiä ja samana vuonna syntyneitä ammattihenkilöitä voi olla useita ja haun tuloksena voi olla useiden henkilöiden tiedot. Näissä tilanteissa tarkemmat tiedot ovat kuitenkin tarkistettavissa myös varsinaisesta ammattihenkilörekisteristä puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse. Valiokunta toteaa, etteivät ehdotetut lainmuutokset laajenna kansalaisten nykyisiä oikeuksia saada tietoa ammattihenkilörekisteristä. Valiokunnan käsityksen mukaan julkisen tietopalvelun käyttökelpoisuutta on seurattava.

Valiokunta korostaa, ettei lainmuutoksen tarkoituksena ole siirtää vastuuta ammattihenkilöiden koulutuksen ja pätevyyden tarkistamisesta potilaille, vaan vastuu säilyy edelleen terveydenhuollon toimintayksiköillä. Terveyspalvelujen käyttäjien valinnanvapauden lisääntyessä potilailla on kuitenkin aikaisempaa suurempi intressi tietojen tarkistamiseen.

Perustuslakivaliokunta on arvioinut esitystä henkilötietojen ja yksityiselämän suojan kannalta. Valiokunta totesi lain muutoksen palvelevan tiedon saatavuutta. Perustuslakivaliokunta piti tällaista terveydenhuollon asiakkaiden oikeusturvan parantamiseen ja viime kädessä perustuslain 7 §:n 1 momentissa turvatun oikeuden edistämiseen  liittyvää tarkoitusta sinänsä perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävänä. Perustuslakivaliokunta katsoi, että jos ammatinharjoittamisoikeuden tai -luvan rajoituksesta tehtävää merkintää pidetään julkisessa tietopalvelussa tarpeellisena, on tästä lisättävä maininta lakiehdotukseen. Perustuslakivaliokunta katsoi lisäksi tavallisen lain säätämisjärjestyksen edellyttävän, että lakiin otetaan nimenomainen maininta siitä, että tietoja voi hakea vain yksittäisinä hakuina käyttäen hakuperusteena joko rekisteröidyn nimeä tai rekisteröintinumeroa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen muuttamista perustuslakivaliokunnan edellä mainittujen kannanottojen mukaisesti.

Perustuslakivaliokunta piti lisäksi lausunnossaan rekisterin kattavuuden kannalta perusteltuna kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden, mukaan lukien laillistetun ammattihenkilön tehtävissä toimimaan oikeutettujen opiskelijoiden, sisällyttämistä rekisteriin. Lausunnossa todetaan, että toisaalta kattavuus merkitsee, että tietopalvelu käsittää myös sellaisten henkilöiden tiedot, jotka eivät toimi eivätkä aiokaan toimia ammattihenkilön tehtävissä. Näilläkään henkilöillä ei ole mahdollisuutta kieltää tietojensa julkaisemista tietopalvelussa. Perustuslakivaliokunnan mukaan kieltäytymisoikeuden puuttuminen ei ole yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta täysin ongelmatonta. Perustuslakivaliokunta piti aiheellisena täydentää sääntelyä niin, että henkilöille, jotka eivät tosiasiassa lainkaan toimi terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä, annetaan oikeus perustellusta syystä kieltää tietojensa sisällyttäminen julkiseen tietopalveluun.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön koulutuksen saaneita henkilöitä, jotka eivät toimi jatkuvasti ammattihenkilön tehtävissä, on varsin paljon, esimerkiksi sairaanhoitajan koulutuksen saaneista mahdollisesti jopa viidesosa. Tietojen julkaisemiskieltojen määrä voi eri syistä nousta korkeaksi ja vaikuttaa siten tietopalvelun käyttökelpoisuuteen. Lupa- ja valvontavirastolla ei myöskään olisi käytännössä mahdollisuutta varmistua siitä, ettei ammattihenkilö lainkaan harjoita ammattiaan. Tietopalvelun kattavuus jäisi puutteelliseksi myös niissä tilanteissa, joissa ammattihenkilö myöhemmin jatkaa ammatinharjoittamistaan eikä ilmoita tästä erikseen viranomaiselle. Valiokunta katsoo, että erityisesti tietopalvelun käyttötarkoituksen kannalta tietokannan tulee olla mahdollisimman kattava, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 24 c §:n hyväksymistä tältä osin hallituksen esittämässä muodossa.

Voimassa olevan ammattihenkilölain 31 §:n mukaan ammattihenkilöltä, joka ei lainkaan harjoita eikä aiokaan harjoittaa ammattiaan, voidaan  hänen   omasta    pyynnöstään   poistaa ammatinharjoittamisoikeus, jolloin hänen tietonsa poistetaan sekä ammattihenkilörekisteristä  että julkisesta  tietopalvelusta.  Turvallisuusuhkatilanteissa henkilö voi myös hakea maistraatilta väestötietolain 25 §:n mukaisen niin sanotun turvakiellon, jolloin hänen yhteystietojaan ei anneta muistakaan rekistereistä.

Valiokunta toteaa, että julkisen tietopalvelun toimivuutta on jatkossa seurattava ja arvioitava sen vaikutuksia myös yksittäisten ammatinharjoittajien kannalta.

Esityksen perustelujen mukaan nykyiset esimerkiksi lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja näiden alojen opiskelijoiden rekisteröintimaksut nousevat uudistuksen jälkeen noin 100 euroon. Korotustarve johtuu pääasiassa yksilöintitunnuksen hallinnoinnin aiheuttamasta lisätyöstä ja kuluista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan maksua ei kuitenkaan ole tarkoitus periä rekisteriin merkittäviltä opiskelijoilta vaan vasta varsinaisen laillistamisen yhteydessä.

Yksityiskohtaiset perustelut

Valiokunta ehdottaa Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen viittaavien säännösten muuttamista viittauksiksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon mainittua virastoa koskevan 1.1.2009 voimaantulevan lain (669/2008) mukaisesti.

22 a §. Yksilöintitunnus.

Valiokunta ehdottaa 1 momentin täsmentämistä siten, että yksilöintitunnus voidaan antaa myös asetuksessa säädettävät opinnot suorittaneelle lääketieteen tai hammaslääketieteen opiskelijalle.

24 c §. Julkinen   tietopalvelu.

Valiokunta ehdottaa, että esityksen perusteluissa mainittu ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista koskevan tiedon merkitseminen julkiseen tietopalveluun ilmenisi suoraan 1 momentista. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 1 ja 2 momentin yhdistämistä.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi  lakiehdotuksen tarkoituksen ja perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti siitä, että julkisesta tietopalvelusta tietojen hakeminen voi tapahtua vain yksittäisinä hakuina nimen tai rekisteröintinumeron perusteella eikä esimerkiksi ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisen perusteella.

Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten, että 3 momentissa säädetään  tietojen  poistamisesta julkisesta tietopalvelusta ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeuden tai -luvan menettämisen ja ammattinimikkeen käytön kieltämisen perusteella.

40 a §. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian opiskelijoita koskevien tietojen ilmoittaminen.

Valiokunta ehdottaa yliopistojen tietojen antamisvelvollisuuden täsmentämistä.

Päätösehdotus

Edellä  esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna.

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28 päivänä kesäkuuta 1994 annetun lain (559/1994) 24 a §:n 2 ja 3 momentti sekä 24 b §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 24 a §:n 2 momentti laeissa 1030/2000 ja 690/2005 sekä 24 a §:n 3 momentti ja 24 b §:n 3 momentti mainitussa laissa 1030/2000, sekä

lisätään lakiin uusi 22 a §, 24 b §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1030/2000 ja laissa 1200/2007, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, sekä lakiin uusi 24 c ja 40 a § seuraavasti:

22 a §

Yksilöintitunnus

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto antaa lääkärille ja hammaslääkärille sekä valtioneuvoston asetuksessa säädetyt opinnot suorittaneelle lääketieteen tai hammaslääketieteen opiskelijalle yksilöintitunnuksen, jota tämän tulee käyttää laatiessaan lääkemääräyksiä sekä muita Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin etuuksiin liittyviä asiakirjoja.

(2 mom. kuten HE)

24 a §

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri

---

Rekisteriin merkitään seuraavat tiedot:

(1 kohta kuten HE)

2) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja lääninhallituksen ratkaisu, jossa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnassa on todettu virheellisyyttä, laiminlyöntejä tai moitittavuutta sekä tiedot ammattitoiminnassa saadusta varoituksesta, sakko- ja vankeusrangaistuksesta, viraltapanosta tai virantoimituksesta pidättämisestä;

(3 ja 4 kohta kuten HE)

Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on saanut tiedon rekisteröidyn kuolemasta tai kahden vuoden kuluttua siitä, kun terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 9 §:ssä tarkoitettu väliaikainen tai satunnainen terveydenhuollon palvelujen tarjoaminen on päättynyt. Edellä 2   momentin 2 kohdassa tarkoitetut tiedot poistetaan, kun päätöksen tai muun ratkaisun antamisesta on kulunut kymmenen vuotta, jollei nimikirjalaissa (1010/1989) säädetä merkinnän poistamiselle pidempää aikaa. Rangaistusta koskeva tieto tulee poistaa myös, kun rangaistukseen tuomitsemisen syynä olleen teon rangaistavuus on poistettu. Edellä 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetut tiedot poistetaan, kun henkilölle on myönnetty oikeus harjoittaa lääkärin, hammaslääkärin, proviisorin tai farmaseutin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, kuitenkin viimeistään, kun opintojen aloittamisesta on kulunut kymmenen vuotta.

---

24 b §

Tietojen antaminen terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä

---

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa kopioina tai sähköisessä muodossa keskusrekisteristä rekisteröidyn nimi- ja yhteystietoja, rekisteröintinumeron sekä tietoja voimassa olevasta ammatinharjoittamisoikeudesta ja -luvasta sekä koulutuksesta rekisteröidyn ammattiin liittyvän informaation lähettämistä varten.

Siitä poiketen, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, 24 a §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja lääninhallituksen ratkaisuista sekä ammattitoiminnassa saadusta varoituksesta ja virantoimituksesta pidättämisestä saa antaa vain tieteellistä tutkimusta, tilastointia tai viranomaisen selvitystyötä varten taikka viranomaiselle laissa  säädetyn  tehtävän hoitamiseksi taikka terveydenhuoltoon liittyvää toimintaa varten terveydenhuollon toimintayksikölle, apteekille sekä terveydenhuollon alalla toimivalle yhteisölle, jollei kysymys ole yksittäistä rekisteröityä koskevista tiedoista. Siitä poiketen, mitä mainitussa laissa säädetään, tieto 22 a §:ssä tarkoitetusta yksilöintitunnuksesta saadaan antaa vain viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi, apteekille sekä tieteellistä tutkimusta, tilastointia tai viranomaisen selvitystyötä varten.

---

24 c §

Julkinen tietopalvelu

Sosiaali-  ja  terveysalan   lupa- ja valvontavirasto voi luovuttaa julkisen tietoverkon välityksellä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön nimestä, rekisteröintinumerosta, syntymävuodesta ja ammattihenkilön ammattipätevyydestä sekä ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisesta (julkinen tietopalvelu). Lisäksi julkinen tietopalvelu voi sisältää tiedon laillistetun ammattihenkilön tehtävässä toimimaan oikeutetun lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian opiskelijan nimestä, rekisteriöintinumerosta, syntymävuodesta ja opintojen aloittamisajankohdasta.

Julkisesta  tietopalvelusta tietoja voi hakea ainoastaan yksittäisinä hakuina käyttäen hakuperusteena rekisteröidyn nimeä tai rekisterinumeroa.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulee poistaa terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevat tiedot julkisesta tietopalvelusta välittömästi sen jälkeen, kun se on saanut tiedon terveydenhuollon ammattihenkilön kuolemasta tai kun terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeus on poistettu, ammatinharjoittamislupa on peruutettu tai ammattinimikkeen käyttö on kielletty.

40 a §

Lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian opiskelijoita koskevien tietojen ilmoittaminen

Lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian koulutusta antavien yliopistojen tulee ilmoittaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle tiedot tässä laissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetyt opinnot suorittaneiden lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian opiskelijoiden nimestä, henkilötunnuksesta, opintojen aloittamisajankohdasta ja suoritetuista opinnoista. Lääketieteen opiskelijoiden osalta tiedot tulee ilmoittaa erikseen neljään ensimmäiseen opintovuoteen ja erikseen viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot suorittaneista opiskelijoista.

---

Voimaantulosäännös

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Kansaneläkelaitoksen ennen tämän lain voimaantuloa terveydenhuollon ammattihenkilölle antama sairausvakuutusnumero on 22 a §:ssä tarkoitettu yksilöintitunnus. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto merkitsee sairausvakuutusnumeron terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin.

---

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2008

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Juha Rehula /kesk
vpj. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
jäs. Risto Autio /kesk
Maria Guzenina-Richardson /sd
Hannakaisa Heikkinen /kesk
Arja Karhuvaara /kok
Anneli Kiljunen /sd
Jukka Mäkelä /kok
Håkan Nordman /r
Päivi Räsänen /kd
Paula Sihto /kesk
Anni Sinnemäki /vihr
Lenita Toivakka /kok
Erkki Virtanen /vas
vjäs. Tuomo Puumala /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Harri Sintonen