Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

StVM 17/2008 vp - HE 134/2008 vp
Hallituksen  esitys  laiksi  sairausvakuutuslain 5 luvun muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta  on  19  päivänä syyskuuta 2008 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi  hallituksen  esityksen laiksi sairausvakuutuslain 5  luvun muuttamisesta ( HE 134/2008 vp ).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

  • lakimies Päivi Soitamo , ylitarkastaja Susanna Grimm-Vikman , sosiaali- ja terveysministeriö
  • yliproviisori Jaana Kruuti , Kansaneläkelaitos
  • osastopäällikkö, professori Jussi Holmalahti , Lääkelaitos
  • farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura , Suomen Apteekkariliitto ry
  • puheenjohtaja Inka Puumalainen , Suomen Farmasialiitto

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä  ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. Lakiin lisättäisiin säännös lääkkeiden annosjakelun kustannusten korvaamisesta. Vastaava sääntely on määräaikaisena kokeiluna voimassa vuoden 2008 loppuun.

Esitys  liittyy  valtion   vuoden  2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Lääkkeiden annosjakelun korvaamista koskeva kokeilu päättyy kuluvan vuoden lopussa. Määräaikaisen kokeilun tarkoituksena oli kerätä tutkimustietoa annosjakelulla saavutettavista hyödyistä vakuutetun ja lääkekorvausjärjestelmän kannalta. Palvelu kohdistuu suurelta osin avohoidossa oleviin vanhuksiin, jotka ovat usein kunnallisen sairaanhoidon piirissä. Palvelun on todettu säästävän terveyskeskusten työntekijöiden työaikaa ja säästäneen lääkekustannuksia suurten pakkauskokojen käytön ja lääkityksen arvioinnin takia. Valiokunta pitää perusteltuna annosjakelun korvaamisen muuttamista pysyväksi lainsäädännöksi ja palkkioiden korottamista  esitetyllä   tavalla.  Valiokunta  puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Annosjakelutoiminnan sääntelyä ollaan parhaillaan selvittämässä lääkelainsäädännön osalta muun muassa eri toimijoiden vastuiden määrittämiseksi. Lääkkeiden annosjakelun kehittäminen on myös osa uusien terveyskeskuspalvelujen kehittämistä. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto mahdollistaa nykyistä laajemman koneellisen annosjakelun. Lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun kiinteästi liittyvää lääkehoidon arviointia tarpeettomien, keskenään yhteensopimattomien ja päällekkäisten lääkitysten poistamiseksi  voidaan    samassa yhteydessä kehittää entistä paremmin toimivaksi ja hillitä jatkuvasti kasvavia lääkekustannuksia myös tätä kautta.

Valiokunta toteaa kuitenkin, että annosjakelun piiriin pääsemisen edellytykset, jotka ehdotetaan säilytettävän ennallaan, ovat kaavamaiset ja jättävät korvauksen ulkopuolelle useita potilasryhmiä,  joiden lääkityksessä voitaisiin korvauksen avulla saavuttaa säästöjä. Erityisesti 75 vuoden ikäraja ja kuuden annosjakeluun sopivan korvattavan lääkkeen raja jättävät joissakin tapauksissa epätarkoituksenmukaisesti potilaita ilman korvausta. Valiokunta edellyttää, että annosjakelun korvausten laajentamisesta mahdollisesti saatavat hyödyt ja aiheutuvat kustannukset arvioidaan huolellisesti ottaen huomioon myös muiden Pohjoismaiden kokemukset ja että arvioinnin perusteella lainsäädäntöä kehitetään.

Päätösehdotus

Edellä  esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana, ja

että hyväksytään yksi lausuma.

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että lääkkeiden annosjakelutoiminnan sääntelyyn liittyvän selvitystyön yhteydessä annosjakelun korvattavuuden rajoitusten, kuten kuuden korvattavan lääkkeen rajan, tarkoituksenmukaisuus ja kokonaistaloudellisuus arvioidaan ja tehdään tarvittavat esitykset lainsäädännön muutoksiksi.

Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2008

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Juha Rehula /kesk
vpj. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
jäs. Risto Autio /kesk
Maria Guzenina-Richardson /sd
Arja Karhuvaara /kok
Anneli Kiljunen /sd
Marjaana Koskinen /sd
Jukka Mäkelä /kok
Håkan Nordman /r
Paula Sihto /kesk
Anni Sinnemäki /vihr
Satu Taiveaho /sd
Lenita Toivakka /kok
Erkki Virtanen /vas
vjäs. Tapani Tölli /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Harri Sintonen

VASTALAUSE

Perustelut

Viime vaalikaudella aloitettu kokeilu lääkkeiden annosjakelusta on päätetty vakinaistaa. Lääkkeiden annosjakelu on toimintamalli, jossa apteekki toimittaa säännöllisesti käytettävät tabletit ja kapselit potilaalle lääkeannostelijaan tai annoskohtaisiin pusseihin pakattuna yhden tai kahden viikon tarvetta vastaavissa erissä. Annosjakelukäytännön vakinaistamisella voidaan tukea vanhusten mutta myös muiden apua ja tukea tarvitsevien ihmisten kotona selviytymistä. Annosjakelun vakinaistaminen lisää myös omalta osaltaan lääketurvallisuutta. Kokeiluista saadut kokemukset ovat antaneet selviä viitteitä sekä välittömien että välillisten kustannusten alenemisesta ja hoitohenkilökunnan ajansäästöstä.

Voimme monilta osin yhtyä valiokunnan mietinnössä esitettyihin näkemyksiin lain sisällöstä ja sen parantamistarpeista. Valitettavasti valiokunnan enemmistö päätyi pykälistä päätettäessä oman mietintönsä kanssa ristiriitaiseen lopputulemaan. Annosjakelupalvelusta hyötyvät henkilöt, joilla on käytössään useita lääkkeitä ja joiden voi tästä johtuen olla vaikeata itse huolehtia lääkkeiden oikeasta annostelusta. Jakelupalvelun kriteerejä olisi tullut tässä yhteydessä väljentää. Suomessa annosjakelua käyttää arviolta noin 8 000 henkilöä, kun Ruotsissa annosjakelun piirissä on 160 000 henkilöä. Hyötyjen on siellä todettu olevan merkittävät sekä potilaalle että hoitohenkilökunnalle.

Annosjakelun suurin käyttäjäkunta ovat kotona asuvat vanhukset, mutta annosjakelua tarvitsevat myös esimerkiksi itsenäisesti asuvat kehitysvammaiset ja mielenterveyskuntoutujat sekä 75:tä vuotta nuoremmat henkilöt, kuten esimerkiksi kotona asuvat Alzheimer-potilaat. Lain tulee siis mahdollistaa annosjakelun käyttäminen laajemmalle ihmisryhmälle kuitenkin niin, että lääkäri päättää annosjakelun tarpeellisuudesta.

Kun  lääkäri arvioi palvelun tarpeelliseksi, annosjakelupalvelua tulee voida käyttää myös silloin, kun kyse on henkilöstä, jolla on vähemmän kuin kuusi lääkettä. Vaatimus kuudesta lääkkeestä jättää suuren osan lääkkeiden käyttäjistä annostelusta saatavan yksityisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen ulkopuolelle eikä tunnusta sitä tosiasiaa, että osa potilaiden pitkäaikaislääkityksistä ei nykyisin kuulu sairausvakuutuskorvausjärjestelmän piiriin. Lakia olisikin tullut muuttaa siten, että lääkkeen määräksi riittää yksi sairausvakuutuskorvauksen piiriin kuuluva lääke. Tällainen käytäntö on käytössä Ruotsissa. Sama on tilanne 75 vuoden ikärajan osalta.

Annosjakelu voi olla aidosti yksi keino kotona asumisen ja selviytymisen edistämiseksi esimerkiksi vammaisille henkilöille, ikäihmisille ja mielenterveyskuntoutujille. Lääketurvallisuus ja lääkekustannusten kasvun hillitseminen on kaikkien toimijoiden yhteinen etu. Parhaimmillaan annosjakelulla voidaan vähentää lääkkeiden turhaa ja päällekkäistä käyttöä, mikä vähentää sekä julkisia kustannuksia että potilaalle aiheutuvia kustannuksia. Annosjakelun on todettu parantavan myös lääketurvallisuutta — siitä on hyötyä esimerkiksi narkomaanien korvaushoidossa.

Kokeilulain kustannuksiksi arvioitiin noin miljoona euroa, mutta ne osoittautuivat merkittävästi pienemmiksi. Nyt annosjakelusta saatavia yhteiskunnallisia hyötyjä rajataan kustannussyistä, vaikka kustannukset ovat vain kuudesosa siitä, mitä alun perin katsottiin asiaan olevan mahdollista varata julkista rahoitusta sairausvakuutuskorvausten kasvuna. Lakiesityksen kustannusvaikutuksia arvioitaessa olisi tullut ottaa paremmin huomioon sekä kansalaisille että julkiselle vallalle koituvat todelliset kokonaiskustannukset ja -hyödyt.

Lääkkeiden viitehintajärjestelmään siirtymisestä saatavia säästöjä tulisi kohdentaa edellä mainittuihin, potilaan asemaa parantaviin tarkoituksiin sekä niiden lisäksi esimerkiksi lääkehoidon kokonaisarvioinnin kehittämiseen. Terveydenhuollon palveluverkostoa on kehitettävä sekä otettava käyttöön uudenlaisia yhteistyön ja palvelujen tuottamisen malleja. Lääkkeiden annosjakelujärjestelmää on syytä kehittää osana terveydenhuollon rakenteiden ja toimintatapojen uudistuksia.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 5 luvun 10 § muutettuna seuraavasti:

10 §

Annosjakelu

(Poist.) Vakuutetulla on hoitavan lääkärin niin arvioidessa oikeus korvaukseen annosjakelun kustannuksista, jos:

1) hänellä on annosjakelun alkaessa vähintään yksi annosjakeluun soveltuva tämän lain mukaan korvattava lääke;

(2 ja 3 kohta kuten StVM)

(2—4 mom. kuten StVM)


Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2008

Anneli Kiljunen /sd
Marjaana Koskinen /sd
Maria Guzenina-Richardson /sd
Erkki Virtanen /vas

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.