Siirry mietintöön
SiVM 18/2022 vp -
HE 230/2022 vp
Sivistysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta ( HE 230/2022 vp ): Asia on saapunut sivistysvaliokuntaan mietinnön antamista varten.
Valiokunta on kuullut:
- hallitussihteeri Maria Soininen - opetus- ja kulttuuriministeriö
- tutkimuskoordinaattori Sari Ahola - Jyväskylän yliopisto
- opetusneuvos Tarja Leblay - Opetushallitus
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
- Maahanmuuttovirasto
- Suomen Kuntaliitto
- Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
- Sivistystyönantajat ry
- Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisistä kielitutkinnoista annettua lakia.
Lakiin lisättäisiin säännökset järjestyksen rikkomisen ja vilpillisen menettelyn seuraamuksista. Jos tutkinnon suorittaja rikkoisi järjestystä tutkintotilaisuudessa eikä tutkintotilaisuuden valvojan kehotuksesta huolimatta lopettaisi menettelyä, hänen tutkintosuorituksensa katsottaisiin hylätyksi. Jos hän syyllistyisi vilpilliseen menettelyyn, siinä avustamiseen tai vilpin yritykseen tutkintotilaisuudessa, hänen tutkintosuorituksensa katsottaisiin hylätyksi ja lisäksi hän menettäisi oikeutensa osallistua kyseisen kielen tutkintoon kuuden kuukauden ajaksi tutkintopäivästä.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan täsmennettäviksi yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikuntaa, tutkinnon järjestäjiä ja arvioijia koskevia säännöksiä tekemällä enimmäkseen teknisluonteisia tarkistuksia ja siirtämällä nykyisin asetuksessa säädettyjä asioita lain tasolle. Samalla täsmennettäisiin ja päivitettäisiin säännöksiä tutkintomaksusta ja muutoksenhausta.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.
Yleistä
Yleisistä kielitutkinnoista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakiin lisätään säännökset vilpillisen menettelyn ja järjestyksen rikkomisen seuraamuksista. Lisäksi tutkintotoimikuntaa, tutkinnon järjestäjiä ja arvioijia, tutkintomaksuja ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä ehdotetaan ajantasaistettaviksi.
Esityksen tavoitteena on turvata tutkinnon suorittajien yhdenvertainen kohtelu vilpillistä menettelyä tai järjestyksen rikkomista koskevissa tilanteissa sekä huolehtia heidän oikeusturvastaan. Lisäksi tavoitteena on parantaa yleisten kielitutkintojen tutkintojärjestelmän toimivuutta ja yhdenmukaistaa tutkinnon järjestäjien menettelytapoja sekä selkeyttää yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikuntaa koskevia säännöksiä.
Sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä kannatettavana ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna seuraavin huomioin.
Vilpillisen menettelyn seuraamukset
Ehdotetun 6 a §:n 1 momentin mukaan tutkinnon suorittajan tutkintosuoritus katsotaan hylätyksi, jos hän syyllistyy järjestyksen rikkomiseen tutkintotilaisuudessa eikä tutkintotilaisuuden valvojan kehotuksesta huolimatta lopeta menettelyä. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi vilpillisen menettelyn seuraamuksista. Jos tutkinnon suorittaja syyllistyy vilpilliseen menettelyyn, siinä avustamiseen tai vilpin yritykseen tutkintotilaisuudessa, hänen tutkintosuorituksensa katsotaan hylätyksi ja hän menettää oikeutensa osallistua kyseisen kielen tutkintoon kuuden kuukauden ajaksi tutkintopäivästä.
Voimassa olevassa yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa ei ole säännöksiä vilpillisen menettelyn ja järjestyksen rikkomisen seuraamuksista, joten lakia on tarpeellista täydentää tältä osin. Myös valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on kannatettu laajasti ehdotettuja muutoksia. Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin tuotu esiin myös kriittinen näkemys 6 a §:n mukaisen karenssin pituudesta ja katsottu, että vuoden karenssi ehdotetun kuuden kuukauden sijaan voisi olla parempi ja toimivampi ratkaisu.
Hallituksen esityksessä todetaan, että kuuden kuukauden määräaikaa on pidetty oikeasuhtaisena seuraamuksena vilpillisestä menettelystä, siinä avustamisesta tai vilpin yrityksestä. Tässä arvioinnissa on otettu huomioon seuraamuksen kohtuullisuus vilpilliseen menettelyyn syyllistyneen kannalta. Saadun selvityksen mukaan oikeasuhtaisuuden näkökulmasta on myös pidetty perusteltuna, että osallistumiskielto koskee nimenomaan sen kielen tutkintoa, jota henkilö on ollut suorittamassa, kun hän on syyllistynyt vilpilliseen menettelyyn, siinä avustamiseen tai sen yritykseen.
Valiokunta katsoo olevan tarpeellista porrastaa karenssiaikoja säätämällä erikseen tilanteista, joissa 2 momentissa tarkoitettu tutkinnon suorittajan menettely on toistuvaa tai muuten erityisen vakavaa ja haitallista. Valiokunta ehdottaa 6 a §:n täydentämistä tältä osin.
Valiokunta toteaa, että ehdotetussa laissa säädetään järjestyksen rikkomisen sekä vilpillisen menettelyn, siinä avustamisen ja vilpin yrityksen hallinnollisista seuraamuksista, joiden määräämisestä päättää Opetushallitus. Rikosoikeudellisista seuraamuksista säädetään puolestaan rikoslaissa (39/1889), joka tulee sovellettavaksi esimerkiksi mahdollisissa väärennystapauksissa. Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että yleisiin kielitutkintoihin osallistumista koskevassa käytännön ohjeistuksessa tuodaan jatkossa selkeästi esiin, millaisiin seuraamuksiin henkilön vilpillinen menettely saattaa johtaa. Tutkinnon suorittajan tiedossa tulee näin ollen olla kaikki vilpilliseen menettelyyn, siinä avustamiseen ja vilpin yritykseen syyllistyvälle mahdollisesti kohdistettavat hallinnolliset ja rikosoikeudelliset seuraamukset.
Tutkintomaksun palauttaminen
Lain 11 §:n 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös tutkintomaksun palauttamisesta. Säännöksen mukaan tutkintomaksu palautetaan tutkintoon ilmoittautuneelle, jos hän on estynyt osallistumasta tutkintoon sairauden tai muun siihen rinnastettavan erityisen painavan syyn vuoksi eikä voi osallistua seuraavaan järjestettävään tutkintoon. Maksua ei palauteta, jos esteestä ei ole ilmoitettu tutkinnon järjestäjälle ennen tutkintotilaisuutta. Asiantuntijalausunnossa on ehdotettu harkittavaksi säännöstä siitä, että tutkintomaksua ei palauteta, jos osallistuja syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai järjestyksen rikkomiseen. Valiokunta pitää ehdotusta perusteltuna. Saadun selvityksen mukaan tätä ehdotusta on tarkoitus arvioida nyt tehtävien lakimuutosten jälkeen, kun saadaan tietoa vilppitapauksista ja niiden määristä. Hallituksen esityksessä on myös todettu, että yleisiä kielitutkintoja koskevaan järjestelmään kohdistuu myös muita muutos- ja kehittämistarpeita, jotka vaativat laajempaa selvittelyä ja jatkovalmistelua.
Oikaisumenettely
Ehdotetun 13 §:n 3 momentin mukaan tutkintosuorituksen arviointia koskevaan päätökseen saa vaatia yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunnalta oikaisua. Oikaisuvaatimus on toimitettava tutkintotoimikunnalle 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin tutkinnon suorittajalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Sääntely vastaa sisällöllisesti voimassa olevaa lakia. Henkilölle tulee varata mahdollisuus saada tietoonsa arvostelun tulokset ja siihen liittyvät perustelut, sillä ilman näitä tietoja henkilöllä ei ole tosiasiallisia edellytyksiä arvioida oikaisuvaatimuksen tarvetta eikä yksilöidä ja perustella oikaisuvaatimustaan. Arvioinnista vastaava taho harkitsee, miten menettely toteutetaan käytännössä.
Asiantuntijalausunnossa on tuotu esiin, että laissa ei säädetä siitä, missä ajassa tutkintotoimikunnan on tehtävä päätös tutkintosuorituksen arviointia koskevan oikaisuvaatimuksen johdosta. Valiokunta toteaa, että oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Hallintolain 49 e §:n mukaan oikaisuvaatimusasia on käsiteltävä kiireellisenä. Kiireellisyyttä tulee arvioida kunkin tapauksen erityispiirteiden valossa, jotta vaatimus ei esimerkiksi heikennä asian selvittämistä ja käänny tätä kautta asianosaisen etua vastaan ( HE 226/2009 vp , s. 58).
6 a §. Seuraamus järjestyksen rikkomisesta ja vilpillisestä menettelystä.
Valiokunta ehdottaa karenssiaikojen porrastamista säätämällä erikseen tilanteista, joissa tutkinnon suorittajan menettely on toistuvaa tai muuten erityisen vakavaa ja haitallista. Näissä tilanteissa tutkinnon suorittaja menettää oikeutensa osallistua tutkintoon 12 kuukauden ajaksi tutkintopäivästä. Erityisen vakavana ja haitallisena voidaan pitää esimerkiksi poikkeuksellisen suunnitelmallista tai laajamittaista vilpillistä menettelyä. Vastaavan kaltainen sääntely seuraamuksen porrastuksesta menettelyn moitittavuuden perusteella sisältyy nykyisin ylioppilastutkinnosta annetun lain (502/2019) 15 §:n 2 momenttiin.
Sivistysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 230/2022 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset)
Laki
yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan yleisistä kielitutkinnoista annetun lain (964/2004) 2 §:n suomenkielinen sanamuoto, 3 §, 4 §:n 1 momentti, 5 §, 7 §:n 2 momentti, 9, 11 ja 13 §, sellaisena kuin niistä on 4 §:n 1 momentti laissa 543/2017, sekä
lisätään lakiin uusi 3 a ja 6 a § seuraavasti:
2 §
Tutkintojen hallinto
Yleisestä kielitutkintojärjestelmästä, sen kehittämisestä ja valvonnasta vastaa Opetushallitus. Opetushallitus voi tehdä yleisten kielitutkintojen laatimiseen ja arviointiin liittyviä sopimuksia korkeakoulujen kanssa.
3 §
Yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunta
Opetushallituksen yhteydessä on yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunta, jonka Opetushallitus asettaa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Tutkintotoimikunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään kahdeksan muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen. Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, Opetushallitus nimittää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Tutkintotoimikunnan jäsenten tulee edustaa ainakin kielen opetuksen, kielitaidon testauksen ja työmarkkinoilla tarvittavan kielitaidon asiantuntemusta.
Opetushallitus päättää tutkintotoimikunnan jäsenten palkkiot.
Tutkintotoimikunnan kokoonpanosta ja asioiden käsittelystä tutkintotoimikunnassa annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.
3 a §
Tutkintotoimikunnan tehtävät
Tutkintotoimikunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 13 §:n 3 momentissa säädetään, käsitellä yleisten kielitutkintojen kehittämiseen liittyviä periaatteellisia ja yhteiskunnan tai kielitutkinnon suorittajan kannalta merkittäviä asioita sekä tehdä aloitteita kielitutkintojen kehittämiseksi. Tutkintotoimikunnan tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
4 §
Tutkintojen järjestäminen
Opetushallitus sopii yleisten kielitutkintojen järjestämisestä enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Sopimuksia voidaan tehdä:
1) korkeakoulujen sekä valtion virastojen ja laitosten kanssa;
2) sellaisten koulutuksen järjestäjien tai oppilaitosten ylläpitäjien kanssa, joilla on:
a) perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettu opetuksen järjestämislupa;
b) lukiolaissa (714/2018) tarkoitettu koulutuksen järjestämislupa;
c) ammatillisesta koulutuksessa annetussa laissa (531/2017) tarkoitettu tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa; tai
d) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitettu oppilaitoksen ylläpitämislupa;
3) perusopetuksen järjestäjänä olevan kunnan tai kuntayhtymän kanssa;
4) muiden kuin 1—3 kohdassa tarkoitettujen rekisteröityjen yhteisöjen tai säätiöiden kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus.
5 §
Tutkinnon järjestäjän tehtävät
Tutkinnon järjestäjän tehtävänä on:
1) järjestää tutkinnot sopimusehtojen mukaisesti;
2) tiedottaa tutkinnoista;
3) vastata tutkintotilaisuuksien valvonnasta;
4) ilmoittaa Opetushallitukselle viipymättä 6 a §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista tilanteista seuraamuksien määräämiseksi;
5) toimittaa tutkintosuoritukset arvioitaviksi; sekä
6) toimittaa opetustoimen viranomaisille niiden tarvitsemat tiedot tutkintojen järjestämisestä.
Tutkinnon järjestäjään sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), kun se käsittelee yleisten kielitutkintojen testimateriaalia.
Tutkinnon järjestäjien tehtävistä ja niitä koskevien sopimusten sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
6 a §
Seuraamus järjestyksen rikkomisesta ja vilpillisestä menettelystä
Tutkinnon suorittajan tutkintosuoritus katsotaan hylätyksi, jos hän syyllistyy järjestyksen rikkomiseen tutkintotilaisuudessa eikä tutkintotilaisuuden valvojan kehotuksesta huolimatta lopeta menettelyä.
Jos tutkinnon suorittaja syyllistyy vilpilliseen menettelyyn, siinä avustamiseen tai vilpin yritykseen tutkintotilaisuudessa, hänen tutkintosuorituksensa katsotaan hylätyksi ja hän menettää oikeutensa osallistua kyseisen kielen tutkintoon kuuden kuukauden ajaksi tutkintopäivästä. Jos menettely on toistuvaa tai muuten erityisen vakavaa ja haitallista, tutkinnon suorittajan tutkintosuoritus katsotaan hylätyksi ja hän menettää oikeutensa osallistua kyseisen kielen tutkintoon 12 kuukauden ajaksi tutkintopäivästä. Jos tutkinnon suorittaja on ehtinyt ilmoittautua suorittamaan tutkintoa uudelleen, Opetushallitus voi peruuttaa osallistumisen.
Päätöksen 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa asiassa tekee Opetushallitus. Päätös pannaan täytäntöön tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa.
7 §
Arvioijat
Arvioijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä.
9 §
Tutkintotodistus
Tutkintoon osallistuja saa todistuksen, joka sisältää arvioinnin sen tasoisesta tutkinnosta, johon hän on osallistunut.
11 §
Tutkintomaksu
Opetushallitus perii tutkintoon ilmoittautuneelta tutkintomaksun. Tutkintomaksun määrästä eri taitotasoilla säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista säädetään.
Tutkintomaksu palautetaan tutkintoon ilmoittautuneelle, jos hän on estynyt osallistumasta tutkintoon sairauden tai muun siihen rinnastettavan erityisen painavan syyn vuoksi eikä voi osallistua seuraavaan järjestettävään tutkintoon. Maksua ei palauteta, jos esteestä ei ole ilmoitettu tutkinnon järjestäjälle ennen tutkintotilaisuutta. Hakemus maksun palauttamisesta tulee tehdä Opetushallitukselle kahden viikon kuluessa tutkintopäivästä.
13 §
Muutoksenhaku
Edellä 7 §:n 1 momentissa ja 11 §:n 2 momentissa tarkoitettua hakemusta koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Tutkintosuorituksen arviointia koskevaan päätökseen saa vaatia yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunnalta oikaisua. Oikaisuvaatimus on toimitettava tutkintotoimikunnalle 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin tutkinnon suorittajalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Muutoin oikaisuvaatimusmenettelyssä sovelletaan, mitä hallintolaissa säädetään. Tässä momentissa tarkoitetusta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Tämä laki tulee voimaan päivänä 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa asetettu yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunta jatkaa toimintaansa toimikautensa loppuun.
Helsingissä 23.11.2022
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja Paula Risikko /kok
varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta /sd
jäsen Marko Asell /sd
jäsen Jukka Gustafsson /sd
jäsen Veronika Honkasalo /vas
jäsen Kaisa Juuso /ps
jäsen Emma Kari /vihr
jäsen Anneli Kiljunen /sd
jäsen Mikko Kinnunen /kesk
jäsen Pasi Kivisaari /kesk
jäsen Ari Koponen /ps
jäsen Sofia Vikman /kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Maiju Tuominen /