Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttamisesta ( HE 179/2016 vp ): Asia on saapunut maa- ja metsätalousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Valiokunta on kuullut: 

• kalatalousneuvos Risto Lampinen - maa- ja metsätalousministeriö
• neuvotteleva virkamies Harri Kukka - maa- ja metsätalousministeriö
• kalastusbiologi Malin Lönnroth - Kalatalouden Keskusliitto
• toimitusjohtaja Kim Jordas - Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry
• toimitusjohtaja Timo Saarinen - Satakunnan Kalastusvakuutusyhdistys
• toimitusjohtaja Kaj Mattsson - Åbolands Fiskeriförsäkringsförening
• toiminnanjohtaja Leif Kaarto - Österbottens Fiskeriförsäkringsförening

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• oikeusministeriö
• Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistys
• Nylands Fiskeriförsäkringsförening

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annettua lakia. Esityksen mukaan valtion tukeen oikeuttavia vakuutustapahtumia rajattaisiin ja valtiontuen määrää alennettaisiin pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelman edellyttämien säästöjen toteuttamiseksi.  

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. 

Esityksessä ehdotetaan lisäksi eräitä muutoksia tukiedellytyksiin, jotta lainsäädäntö vastaisi Euroopan komission uudistamia kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukia koskevia suuntaviivoja. 

Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksessa esitetään rajattavaksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain mukaisia valtion tukeen oikeuttavia vakuutustapahtumia ja valtiontuen määrää alennettaisiin pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelman edellyttämien säästöjen toteuttamiseksi. Esityksen tavoitteena on saavuttaa 400 000—500 000 euron vuotuinen menosäästö sopeuttamalla tukijärjestelmä vuosittain käytettävissä olevien määrärahojen mukaiseksi.  

Ehdotuksessa esitetään avomerialusten pyydysten rajaamista vakuutustuen ulkopuolelle ja rannikkokalastuksessa nykyisen 90 prosentin tukitason lähtökohtaista alentamista. Yli 12-metristen kalastusalusten troolipyydykset olisivat jatkossa kokonaan vakuutustuen ulkopuolella. Pienemmillä aluksilla harjoitettavassa rannikkokalastuksessa isorysät siirrettäisiin 90 prosentin tuen piiristä 70 prosentin tuen piiriin ja rannikkokalastuksen troolien tuki laskisi 40 prosenttiin, lukuun ottamatta hylkeiden isorysille aiheuttamia vahinkoja, joiden korvaustaso säilyy ennallaan. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sitä, että hylkeiden rysäpyydyksille aiheuttamat vahingot ovat lakiehdotuksessa jatkossakin nykyisen 90 prosentin vakuutustuen piirissä.  

Hylkeiden jatkuvan runsastumisen myötä myös niiden aiheuttamat vahingot kalastukselle sekä saalis- että pyydystappioina ovat nousseet suuriksi ja haittaavat merkittävästi rannikkokalastusta aiheuttamalla muun muassa kannattavuusongelmia. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmasta 2014—2020 maksetaan rannikkokalastajille korvausta hylkeiden ja merimetsojen saaliille aiheuttamista vahingoista. Korvaus vahingoittuneesta saaliista on enintään    7 000 euroa vuodessa kalastajaa kohden. Valiokunta painottaa, että nämä korvaukset eivät kata kaikkia saalisvahinkoja, joten erityistä huomiota tulee kiinnittää kestävän käytön mukaiseen tehokkaaseen hylje- ja merimetsokantojen vähentämiseen. Valiokunta pitää täysin välttämättömänä hylkeiden metsästyksen tehostamista ja metsästysaikojen muuttamista sekä myös kokonaan uusien keinojen kehittämistä tehostamaan kannanhoitoa. 

Valiokunta toteaa, että lakiehdotus johtaa todennäköisesti tarpeeseen nostaa merkittävästi kalastajilta perittäviä vakuutusmaksuja ja kaupallisten kalastajien omavastuuta vahingoista. Lisäksi yli 12-metristen avomerialusten pyydykset voivat ilman valtion tukea jäädä kokonaan vakuutustarjonnan ulkopuolelle. Avomerikalastuksessa pyydyksille ei ole tällä hetkellä tiedossa vaihtoehtoista kaupallista vakuuttajaa, joten vakuutusturvan ulkopuolelle jääminen kasvattaa yrittäjäriskiä. Valtion tuen väheneminen kalastusvakuutusjärjestelmässä vaikuttaa siten negatiivisesti kalastusyritysten kustannuksiin ja kannattavuuteen. Valiokunta pitää tärkeänä, että kaupalliset yksityiset vakuuttajat kehittäisivät jatkossa vakuutustuotteita avomerikalastajille. Lakiehdotuksen mukaan menosäästöistä noin 80 prosenttia kohdistuisi avomerikalastukseen ja noin 20 prosenttia rannikkokalastukseen. Toisaalta avomerikalastuksessa vuoden alusta käyttöön otettava uusi siirrettävien toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden järjestelmä tuo uusia mahdollisuuksia erityisesti troolikalastajille parantaa kalastuksensa kannattavuutta. Valiokunta pitää tarpeellisena, että vakuutustuen alentamisen vaikutuksia sekä avomerikalastukseen että rannikkokalastukseen seurataan ja pyritään löytämään keinoja kaupallisen kalastuksen kustannusten alentamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Valiokunta korostaa myös sitä, ettei valtiontalouden säästöjä enää jatkossa tule kohdentaa elinkeinokalatalouden erittäin vähäisiin tukiin.  

Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.  

Maa- ja metsätalousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 179/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 

Helsingissä 2.12.2016 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja Jari Leppä /kesk

varapuheenjohtaja Reijo Hongisto /ps

jäsen Markku Eestilä /kok

jäsen Pertti Hakanen /kesk

jäsen Teuvo Hakkarainen /ps

jäsen Lasse Hautala /kesk

jäsen Johanna Karimäki /vihr

jäsen Kari Kulmala /ps

jäsen Mats Nylund /r

jäsen Harry Wallin /sd

jäsen Eerikki Viljanen /kesk

jäsen Peter Östman /kd

varajäsen Eero Suutari /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Jaakko Autio

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muut-tamisesta on selvästi ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. Hallitusohjelmassa painotetaan sinisen biotalouden ja elinkeinokalatalouden tilanteen parantamista. Hallitusohjelmassa linjataan "veteen liittyvien elinkeinojen ja osaamisen avulla (sininen biotalous) lisätään kestävää kasvua" ja "huolehditaan suomalaiseen elämänmuotoon kuuluvien metsästyksen ja kalastuksen mahdollisuuksista" Yksi hallituksen kärkihankkeista on kotimaisen kala- ja vesivarojen käytön ja viennin edistäminen. Kalastusvakuutusturva tulisi nähdä sijoituksena biotalouteen, työllisyyteen, suomalaiseen kansanterveyteen, Itämeren hoitoon sekä saaristo- ja rannikkoalueiden elävänä pitämiseen.  

Kalastusvakuutusturvan kulut valtiolle ovat viime vuosina olleet noin miljoona euroa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kokonaisbudjetti on 2,5 miljardia euroa. Kalastusvakuutukselle esitettyjen säästöjen osuus tästä on 0,02 promillea eli 500 000 euroa. Kalavakuutusturvaa on 2010-luvulla jo heikennetty 250 000 eurolla per vuosi, ja se on ainoa jäljellä oleva kansallinen kaupallisen kalastuksen tukimuotomme.  

Lakia valmisteltaessa yksikään taho, valtiovarainministeriötä lukuun ottamatta, ei puoltanut esitystä. Myös valtiovarainministeriö totesi, että säästöt voitaisiin järjestää toisella tavalla.  

Perusteluissa ei olla otettu huomioon kustannuksien pienentymisestä luonnollisen poistuman vuoksi. Perusteluissa todetaan kylläkin, että rannikkokalastajien määrä vähenee, mutta sen yhteyttä tuleviin korvausmääriin ei oteta huomioon. Perusteluissa mainitaan myös edulliset polttoaineet, mutta mielestämme lainsäädännön perusteena ei voi olla tietyn hetken vallitseva polttoaineen hinta.  

Vuoden 2012 uudistuksessa asetettua tuen korkeaa tulorajaa perusteltiin sillä, että tuki halutaan kohdistaa niille yrityksille, joiden toiminta on ammattimaista ja elinkeinon harjoittamisen tarkoi-tuksessa tapahtuvaa. Nyt esityksen valmistelijat näyttävät katsovan, että avomerikalastajien toi-minta on liian ammattimaista ja että heiltä siksi pitää poistaa pyydysten vakuutusturva.  

Erilliselle toimijalle esitys on kohtalokas. Ilman vakuutusta mittava troolivahinko voi vaikuttaa yksittäisen trooliyrityksen tulokseen merkittävästi. Täten esitys vaikuttaa suoraan kalastuksen kannattavuuteen. Elinkeinon harjoittaminen ei ole mahdollista, jos yksi voimakas myrsky voi tu-hota koko kaluston. Myös uusien kalastajien mahdollisuus aloittaa liiketoiminta, ilman vakuutus-ta, on mahdoton. Muut vakuutustahot eivät ole kiinnostuneita antamaan kalastajille vakuutuksia. Esityksen seurauksena olisi, että suuri osa, etenkin nuoret kalastajat, joutuu työttömyyskassaan.  

Esitys voi myös vaikuttaa välillisesti kalastusaktiviteettiin sekä saalismääriin, kun riskejä välte-tään. Myös kalastusvakuutusyhdistyksien toiminta on vaarassa. Osa kalastajista jättää vakuutus-järjestelmän, ja avomerikalastus pudotetaan järjestelmän ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, että yhdistyksien toimintaedellytykset ovat vaarassa ja yhdistykset voivat purkaantua.  

Hallituksen esitys vaikuttaa suoraan kuluttajien mahdollisuuksiin saada kotimaista pyydettyä ka-laa. Tällä hetkellä Suomessa syötävästä kalasta vain 16 % on kotimaista, josta 6 % on kaupallises-ti pyydettyä ja 10 % viljeltyä. Osuus on laskenut 2000-luvulla. Esitys heikentäisi myös Itämeren tilaa, kun kalasaaliin mukana poistuva ravinnekuorma jäisi mereen.  

Tämä esitys voi näyttäytyä erittäin kalliiksi säästöihin nähden.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että. lakiehdotus hylätään. 

Helsingissä 2.12.2016

Mats Nylund /r

Harry Wallin /sd

Johanna Karimäki /vihr

Peter Östman /kd