Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

MmVM 5/2009 vp - HE 30/2009 vp
Hallituksen esitys kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirtämistä käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle koskevaksi lainsäädännöksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 1 päivänä huhtikuuta 2009 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirtämistä käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle koskevaksi lainsäädännöksi ( HE 30/2009 vp ).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  lakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (LaVL 7/2009 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.  

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

  • maanmittausneuvos Raimo Vajavaara , vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen , maa- ja metsätalousministeriö
  • lainsäädäntöneuvos Jari Salila , hallitusneuvos Heikki Liljeroos , oikeusministeriö
  • yksikön päällikkö Pasi Tuominen , ulkoasiainministeriö
  • neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo , valtiovarainministeriö
  • hallitussihteeri Jyrki Hurmeranta , ympäristöministeriö
  • tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio
  • hovioikeudenneuvos Pirjo Pohjalainen , Kouvolan hovioikeus
  • käräjäviskaali Kaarina Kartasalo , Joensuun käräjäoikeus
  • laamanni Jyrki Kiviniemi , Lapin käräjäoikeus
  • käräjätuomari Asko Nurmi , Turun käräjäoikeus
  • maankäyttöinsinööri Matti Holopainen , Suomen Kuntaliitto
  • johtaja Juhani Tikkanen , Arkistolaitos
  • maanmittausneuvos Markku Markkula , Maanmittauslaitos
  • maanmittausjohtaja Matti Kantanen , Etelä-Savon maanmittaustoimisto
  • maanmittausjohtaja Erkki Moilanen , Kainuun-Koillismaan maanmittaustoimisto
  • maanmittausjohtaja Juhani Jokela , Pohjanmaan maanmittaustoimisto
  • maanmittausjohtaja Jaakko Haapala , Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto
  • tekninen johtaja Arto Lehtonen , Varkauden kaupunki
  • johtava lakimies Helena Laine , Finanssialan Keskusliitto
  • varatuomari Helena Ålgars , Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC
  • sopimustoimitsija Harri Turunen , Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
  • laki- ja lausuntovaliokunnan pj. Tapio Nevala , Kiinteistövälitysalan Keskusliitto ry
  • Pääluottamusmies Tuula Natunen , Maanmittauslaitoksen akavalaisten yhteistyöryhmä JUKO ry
  • toiminnanjohtaja Tuija Nummela , Maanomistajain Liitto ry
  • lakimies Pirkko Janas , Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry/Pardia
  • käräjäsihteeri Tuija Heino , Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut

  • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi maakaarta ja eräitä muita lakeja, säädettäväksi laki kaupanvahvistajista sekä kumottavaksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annettu laki.

Esityksen tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti siirtää kiinteistöjen kirjaamisasiat käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle. Kirjaamisasioiden käsittelyn kehittäminen liittyy tarpeeseen tehostaa julkishallinnon toimintaa ja kohdentaa käräjäoikeuksien resursseja riita- ja rikosasioiden ratkaisemiseen.

Kirjaamisasioiden siirto vahvistaisi maanmittauslaitoksen asemaa kiinteistöasioissa. Maanmittauslaitoksen ydintehtävänä on jo nyt kiinteistöjä koskevien tietovarantojen ylläpito ja hallinnointi. Kirjaamisasioiden siirto antaa maanmittauslaitokselle myös mahdollisuuden lainhuuto-, kiinnitys- ja muiden kirjaamisasioiden käsittelyn, sähköisen kirjaamisjärjestelmän ja kiinteistötietojärjestelmän kehittämiseen.

Muutokset kohdistuvat kirjaamismenettelyä koskeviin säännöksiin. Muutosten vaikutukset kirjaamisasioiden ratkaisemisen perusteisiin ovat vähäiset.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010, jolloin kirjaamisasioiden käsittely siirtyisi käräjäoikeuksilta maanmit­tauslaitokselle. Uuden lainsäädännön voimaantulo- ja siirtymävaiheen järjestelyistä säädettäisiin erillisessä voimaanpanolaissa.

Esityksen vaikutukset valtion talousarvioon otetaan huomioon valtion vuoden 2010 talousarvioesityksessä.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Yleistä

Esityksen tavoitteena on toteuttaa hallitusohjelmaan sisällytetty kirjaamisasioiden siirto käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle. Sen vuoksi esityksessä ehdotetaan kiinteistöjen kirjaamisasiat siirrettäviksi oikeusministeriön hallinnonalalta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Vastuu lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pidosta siirtyisi oikeusministeriöltä maanmittauslaitokselle. Siirto koskisi kaikkia lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkittyjä tietoja kiinteistöihin kohdistuvista omistus- ja vakuusoikeuksista. Valiokunta korostaa sitä, että rekisterin tiedoilla on julkinen luotettavuus ja niillä on erittäin keskeinen merkitys kiinteistöjen vaihdannassa ja kiinteistöjen käytössä vakuutena. Luotettava ja hyvin hoidettu kiinteistöjärjestelmä, jonka keskeisen osan muodostavat kiinteistöjen kirjaamisasiat, on perusedellytys maamme vakuusjärjestelmän toimivuudelle. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että maamme tämän hetken kiinnitetyn varallisuuden arvo on noin 260 miljardia euroa eli noin viisi kertaa suurempi kuin valtion vuotuinen talousarvio ja noin 1,8 kertaa suurempi kuin maamme vuotuinen bruttokansantuote. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että siirrossa huolehditaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkittyjen tietojen luotettavuudesta. Tämä edellyttää muua muassa sitä, että tietojärjestelmämuutoksiin on asianmukaiset voimavarat ja että tietojärjestelmien käytöönottoon varaudutaan riittävällä tavalla. Kirjaamiseen liittyvien palveluiden taso tulee kaikilta osin turvata.

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että kirjaamislakimiehet, kirjaamissihteerit, yleiskansliahenkilökunta ja tukihenkilöstä sijoitetaan maanmittauslaitoksen 33 toimipisteeseen. Ainoat maanmittauslaitoksen toimipisteet, joihin ei sijoiteta oikeusministeriön hallinnonalalta siirtyviä kirjaamissihteereitä, ovat Alajärven ja Saarijärven toimipisteet. Viitaten edellä todettuun valiokunta edellyttää, että maanmittauslaitoksen kaikkien toimipisteiden tulee tarjota samantasoisia palveluita uudistuksen kohteina olevissa kiinteistöjen kirjaamis­asioissa. (Lausumaehdotus 1)

Kirjaamisasioiden siirto laajentaisi maanmittauslaitoksen toimialaa kiinteistöasiaoissa ja selkeyttäisi maanmittauslaitoksen ja tuomioistuinten välistä tehtäväinjakoa. Uudistus korostaisi maanmittauslaitoksen tehtävää kiinteistöjä koskevan tietovarannon tuottajana, ylläpitäjänä ja hallinnoijana. Valiokunta pitää tärkeänä, että kirjaamisasioiden siirrolla pyritään samalla luomaan edellytykset kirjaamisasioiden käsittelyn tehostamiselle. Esityksen perusteluissa onkin todettu, että uudistus antaa maanmittauslaitokselle paremmat mahdollisuudet lainhuuto-, kiinnitys- ja muiden kirjaamisasioiden käsittelyn, sähköisen kirjaamisjärjestelmän ja kiinteistötietojärjestelmän kehittämiseen verrattuna nykyisen järjestelmän säilyttämiseen. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös siihen esityksen perusteluissakin todettuun asiaan, että oikeusministeriön toimeksiannosta selvittäneen toimikunnan (KM 2006:1) tekemien päätelmien mukaan sähköisen kiinteistönvaihdannan osalta voidaan arvioida, että järjestelmän käyttöön ottamisen jälkeen viiden vuoden kuluessa noin kolmannes ja kymmenen vuoden kuluessa puolet kaupoista tehtäisiin sähköisesti. Tällä tulee olemaan merkittävä vaikutus viranomaisten toimintaan ja kiinteistön kaupan osapuolille aiheutuviin kustannuksiin. Panttikirjojen osalta siirtyminen kirjallisista sähköisiin asiakirjoihin tapahtuisi todennäköisesti huomattavasti nopeammin ja kattavammin.

Valiokunta toteaa, että kirjaamisasian käsittelyn keskeiset menettelylliset säännökset sisältyvät maakaareen (540/1995). Näiden lisäksi kirjaamisasian käsittelyssä noudatetaan tällä hetkellä soveltuvin osin oikeudenkäymiskaaren säännöksiä riita-asian käsittelystä käräjäoikeudessa. Esityksen perusteluista käy ilmi, että uudistuksen myötä kirjaamisasioiden käsittelyssä siirryttäisiin noudattamaan hallintomenettelyä koskevia säännöksiä, minkä vuoksi uudistuksen jälkeen maakaaren menettelysäännöksiä täydentäisivät hallintomenettelyä koskevat säännökset.

Yleissäännökset asianosaisen kuulemisesta hallintoasiassa sisältyvät hallintolain (434/2003) 34—37 §:ään. Maakaaren 6 luvun 14 §:n yleisviittauksen perusteella kirjaamisasian käsittelyyn sovelletaan hallintolakia, ellei maakaaressa toisin säädetä. Esityksen mukaan maakaaren 6 luvun 6 §:ssä säädettäisiin nykyisen mukaisesti viranomaisen mahdollisuudesta varata asianosaiselle tilaisuus antaa kirjaamisasian ratkaisemiseksi tarpeellinen kirjallinen lausuma tai kutsua asianosainen henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä kuultavaksi. Valiokunta toteaa, että säännöksestä tai sen perusteluista ei välittömästi ilmene, miten säännöksen suhde hallintolain asianosaisen kuulemista koskeviin säännöksiin on ollut tarkoitus järjestää. Esityksestä voidaan kuitenkin päätellä, että maakaaren asianosaisen kuulemista koskeva säännös on tarkoitettu erityissäännökseksi suhteessa hallintolain asianosaisen kuulemista koskeviin yleissäännöksiin. Kirjaamisasiat ovat käräjäoikeudessa olleet indispositiivisia riita-asioita eli asioita, joissa sovinto ei ole sallittu. Näissä asioissa tuomioistuimen on selvitettävä asian ratkaisemisen kannalta tarpeellinen tosiseikasto, joka korostaa asianosaisen kuulemisen tarpeellisuutta epäselvissä tilanteissa. Asian ratkaisevan viranomaisen muuttuminen käräjäoikeudesta maanmittaustoimistoksi ei muuttaisi tätä tutkimisvelvollisuutta toiseksi. Ehdotettu maakaaren 6 luvun   6 § on hallintolain 34—37 §:ään verrattuna laadittu verraten yleiseen muotoon. Ehdotettu maakaaren 6 luvun 6 §:n säännös sisältää kuitenkin asianosaisen kuulemisen kannalta tarpeelliset elementit sekä oikeussuojan takeet. Myöskään säännöksen soveltamiskäytännöstä ei ole tullut ilmi sellaisia seikkoja, että säännöksen tarkistaminen olisi tarpeen. Maakaaren 6 luvun 6 §:n säännös, ottaen huomioon sen soveltamiskäytäntö sekä kirjaamisasioiden käsittelyä ohjaavat yleiset periaatteet, muodostaa siten asianosaisten kuulemisen perustan kirjaamisasioissa. Hallintolain asianosaisten kuulemista koskevien säännösten merkitys ja tosiasiallinen soveltamisala kirjaamisasioissa jäävät siten vähäisiksi.

Maanmittaustoimistoissa kirjaamisasian ratkaisisi toimiston palveluksessa oleva lakimies tai maanmittaustoimiston henkilökuntaan kuuluva muu virkamies. Lakimiehen tehtävänä olisi ratkaista vaikeat kirjaamisasiat. Koska maanmittauslaitokseen ei siirry kansliahenkilökunnan  tueksi käräjäoikeuksien lainoppinutta henkilökuntaa, siirto edellyttää oikeudellisen asiantuntemuksen turvaamista muilla keinoin. Esityksen mukaan maanmittauslaitokseen palkataan kirjaamisasioita varten noin 15 lakimiestä, alkuvaiheessa kuitenkin 18. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lakimiesten määrän riittävyyttä jatkossa seurataan ja varaudutaan tarpeeseen lisätä lakimiesten määrää. Niin ikään on tärkeää, että maanmittauslaitoksen palveluksessa olevien lakimiesten samoin kuin kansliahenkilökunnan jatkokoulutuksesta huolehditaan.

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on tuotu esiin, että käräjäoikeuksista maanmittaustoimistoihin siirtyvä henkilöstö on kokonaisuudessaan virkasuhteista henkilöstöä. Maanmit­tauslaitokseen palkattavat kirjaamislakimiehet ovat myös maanmittauslaitoksen palveluksessa virkasuhteessa. Tätä koskeva maininta on erikseen maakaaren 5 luvun 2 §:ssä. Hallituksen esityksen perusteluissa — maakaaren 5 luku 2 § —on lisäksi tältä osin todettu, että kirjaamislakimiehen ja kirjaamissihteerin tehtäviä hoitavien tulee olla virkasuhteessa maanmittaustoimistoon.

Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota henkilöstön siirtymistä käsittelevän esityksen 13. lakiehdotuksen (Laki kirjaamisasioiden siirtämistä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta) 9 §:n sisältöön. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että käräjäoikeuksissa kiinteistöjen kirjaamistehtäviä päätoimisesti hoitavat kansliahenkilökuntaan kuuluvat henkilöt siirtyisivät virkaa haettavaksi julistamatta maanmittauslaitoksen alaisiin asianomaisiin maanmittaustoimistoihin. Käräjäoikeuksissa määräaikaisia tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyisi maanmittaustoimistoihin palvelussuhteensa ajaksi. Siirtojen toteuttamisesta päättäisi maanmittauslaitoksen keskushallinto oikeusministeriön vahvistaman suunnitelman mukaisesti. Päätoimisuuden määrittelyä on käsitelty esityksen perusteluissa.

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on lisäksi henkilöstön siirtymisen osalta todettu, että valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa on määrätty muun muassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä 23.3.2006 (VM 9/01/2006) ja valtiovarainministeriön päätöksessä 6.11.2007 (VM 10/2007). Valtion yhteistoimintalaki (651/1988) velvoittaa noudattamaan laissa säänneltyjä menettelyitä ilman, että niistä säädetään erikseen. Siten mainitut päätökset ja valtion yhteistoimintalaki ohjaavat viranomaisten päätöksiä ja toimintaa tässäkin organisaation muutostilanteessa.

Valiokunnassa toimitetun asiantuntijakuulemisen yhteydessä on korostettu sitä, että valtion vuoden 2010 talousarvion valmistelun yhteydessä tulee uudistuksen taloudellisten vaikutusten selvittelyä vielä jatkaa.Tältä osin valiokunnalle toimitetusta selvityksestä on lisäksi käynyt ilmi, että vuoden 2010 talousarviovalmistelussa maa-ja metsätalousministeriö on maanmittauslaitoksen osalta ottanut huomioon momentilla 30.70.01 (Maanmittauslaitoksen toimintamenot) kirjaamistehtävien siirtymisestä aiheutuvan 12 milj. euron bruttomenojen lisäyksen ja vastaavasti kirjaamistehtävien hakemusmaksuista aiheutuvan 11 milj. euron nettotulojen kasvun. Maanmittauslaitoksen toimintamenomomentti 30.70.01 on sopeutettu vuoden 2010 osalta hallituksen 26.3.2009 antamiin kehyksiin. Viitaten edellä esitettyyn valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että uudistuksen toteuttamiseen osoitetaan riittävät määrärahat. Lopullisen päätöksen maanmittauslaitokselle osoitettavista määrärahoista tekee eduskunta päättäessään vuoden 2010 valtion talousarviosta.

Lakivaliokunnan lausunnossa on kiinnitetty huomiota siihen, että kirjaamisasioiden siirto käräjäoikeuksista maanmittauslaitokselle vaikuttaa myös tuomioistuinharjoitteluun. Esityksen mukaan notaarien osallistuminen kirjaamisasioiden käsittelyyn maanmittauslaitoksessa ei ole mahdollista nykymuotoisen tuomioistuinharjoittelun puitteissa. Toisaalta lausunnossa on todettu, että tuomioistuinharjoittelun tulevan sisällön ratkaiseminen ei kuulu nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä ratkaistaviin kysymyksiin. Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan oikeusministeriön asettamassa työryhmässä, jossa on pohdittu tuomioistuinharjoittelun järjestämistä tulevaisuudessa, on ollut esillä tuomioistuinharjoittelun jatkaminen maanmittauslaitoksessa, mutta lähinnä hallinnollisten syiden vuoksi jatkamista ei ole pidetty toteuttamiskelpoisena. Valiokunta pitää tärkeänä, että mahdollisuuteen sisällyttää kirjaamisasiat tuomioistuinharjoittelun piiriin palataan jatkossa.

Esityksen perusteluissa todetaan, että kirjaamisasioiden käsittelyssä turvataan ruotsinkielisten palveluiden saatavuus myös uudistuksen jälkeen. Lakivaliokunnan lausunnossa todettuun viitaten valiokunta edellyttääkin, että maa- ja metsätalousvaliokunnalle sekä lakivaliokunnalle annetaan syysistuntokauden 2009 aikana selvitys niistä säädös- ja muista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi kirjaamisasioiden käsittelyssä. (Lausumaehdotus 2)

Kaupanvahvistajia koskevat säännökset

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kaupanvahvistajista uusi laki, jonne sijoitettaisiin kaupanvahvistajia koskevat laintasoiset säännökset sekä valtuudet tarkempien säännösten antamiseen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että säädöspohjan muutoksesta huolimatta sääntelyssä ei tapahtuisi merkittäviä muutoksia. Kaupanvahvistajien määräämistä ja valvontaa koskevat tehtävät siirtyisivät käräjäoikeuksilta maanmittaustoimistoille. Kaupanvahvistajan määräämistä koskevan soveltamiskäytännön yhdenmukaistamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi kaupanvahvistajien määräykset tarkistettaisiin kuitenkin uudistuksen voimaantulon jälkeen. Sen vuoksi laissa ehdotetaan säädettäväksi, että nykyiset kaupanvahvistajan määräykset olisivat voimassa kahden vuoden ajan uudistuksen voimaantulosta. Kaupanvahvistajista annetun lain säännöksiä on tarkoitus täsmentää uudella valtioneuvoston asetuksella kaupanvahvistajista.

Ehdotetussa kaupanvahvistajalain 6 §:ssä säädettäisiin luovutuksen vahvistamisen ilmoittamisesta. Nykyisen asetustasoisen säännöksen mukaan ilmoitus on tehtävä enintään seitsemän päivän kuluessa luovutuksen vahvistamisesta. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että kaupanvahvistajan ilmoituksen toimittamisajasta ei ole ripeän teknisen kehityksen takia tarkoituksenmukaista säätää yksityiskohtaisesti lain tasolla, vaan asiasta tulisi säätää asetuksella. Tätä koskeva asetuksenantovaltuus ehdotetaankin esityksessä sijoitettavaksi lain 11 §:ään. Lakiin sisällytetty säännös (6 §), jonka mukaan kaupanvahvistajan on ilmoitettava viipymättä luovutuksen vahvistamisesta, muodostaa jo sellaisenaan tiukan määräajan. Valiokunta pitää kuitenkin tarpeellisena, että määräaikaa lyhennetään nykyisestäkin seitsämän päivän määräajasta teknisen kehityksen niin mahdollistaessa.

Lain 6 §:n 2 momenttiin esityksessä on ehdotettu säännöksiä kaupanvahvistajan ilmoituksen sisällöstä. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että esityksessä on lähdetty siitä, että tämäntapaiset kiinteästi käytännön operatiiviseen toimintaan liittyvät asiat säädellään valtioneuvoston asetuksessa. Tätä koskeva asetuksenantovaltuus on sisällytetty lain 11 §:ään. Kaupanvahvistajan ilmoituksen yksityiskohtaista sisältöä määriteltäessä on otettava huomioon muun muassa kuntien tarve saada tietoja kaupasta. Toisaalta on kuitenkin otettava huomioon, että hyvin yksityiskohtaisista vaatimuksista ei saa aiheutua ilmoituksen toimittamisajan pitenemistä eikä myöskään muodostua estettä nykyistä taloudellisemman ja tehokkaamman ilmoituksen toimittamistavan käyttöönotolle.

Valiokunta toteaa, että ehdotettuun kaupanvahvistajalakiin ei sisältyisi säännöksiä kaupanvahvistajille heidän laiminlyönneistään aiheutuvista seuraamuksista. Virka-asemansa perusteella toimiviin kaupanvahvistajiin sovelletaan virkavastuuta koskevia säännöksiä. Määräyksen varassa toimivilta kaupanvahvistajilta määräys voidaan peruuttaa, mikäli he syyllistyvät laiminlyönteihin. Lisäksi seurauksena voi olla vahingonkorvausvastuu. Valiokunta pitää tärkeänä, että säännöksiä seuraamuksista tarkistetaan tarpeen vaatiessa.

Valiokunta toteaa, että kaupan osapuolten yhteystiedot ovat tietoja, joiden helppo saatavuus tehostaa merkittävästi kunnan toimia sen käyt­täessä kiinteistön kaupassa etuosto-oikeutta. Valiokunta ehdottaakin jäljempänä mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa, että kaupan osapuolten yhteystietojen toimittamisesta säädetään lain tasolla.

Tietojen merkitseminen rekistereihin ja niiden luovuttaminen

Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriä koskevaa sääntelyä ehdotetaan selkeytettäväksi siten, että lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriä koskevat laintasoiset säännökset sijoitetaan toisaalta maakaaren 7 lukuun ja toisaalta kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annettuun lakiin (453/2002), jäljempänä KTJ-laki. Tarpeettomaksi muuttuva lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annettu laki ehdotetaan kumottavaksi.

Maakaaren 7 luvun 1 §:ssä määritellään lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietosisältö. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että tyhjentävän luettelon sisällyttäminen lakiin ei ta­pausten kirjon vuoksi ole tarkoituksenmukaista. Tästä syystä pykälän 1 momentin 7 kohta on jätetty muita kohtia avoimemmaksi. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tietojen merkitsemistä on kuitenkin viimeksi mainitussa lainkohdassa rajattu siten, että lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkitään tiedot kiinteistöön kohdistuvista oikeuksista ja rasituksista, jos ne on tämän tai muun lain nojalla ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle tai jos ne ovat tarpeellisia rekisterin käyttötarkoituksen kannalta. Samalla on lukuun on sisällytetty uutena asiana lainhuuto-ja kiinnitysrekisterin käyttötarkoituksen määrittely (1 a §), joka vielä omalta osaltaan täsmentää  1 §:n 1 momentin 7 kohdan soveltamista. Näillä muutoksilla on haluttu korostaa sitä, että kirjaamisjärjestelmän ensisijaisena tarkoituksena on luoda edellytykset turvalliselle kiinteistöjen vaihdannalle ja vakuusjärjestelmille sekä samalla mahdollistaa, että lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri perusrekisterinä voi palvella entistä paremmin erilaisia viranomaisintressejä.

Esityksessä ehdotetun maakaaren 7 luvun      2 §:n 2 momentin mukaan maanmittauslaitos saisi luovuttaa tietoja rekisteristä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentin estämättä sähköisessä muodossa luvun 1 a §:ssä säädettyä tarkoitusta varten. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että tarkoituksen hyväksyttävyyttä ar­vioitaisiin rekisterin edellä todetun käyttötarkoituksen perusteella. Edellä on jo todettu, että lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin käyttötarkoitus säädettäisiin maakaaren 7 luvun 1 a §:n  1 momentissa. Ehdotetun säännöksen mukaan lainhuuto-ja kiinnitysrekisterin käyttötarkoituksena olisi

1) mahdollistaa kiinteistöön kohdistuvien oikeuksien ja rasitusten kirjaaminen oikeudenhaltijoiden oikeuksien vahvistamiseksi ja sivullisten etujen turvaamiseksi

2) edistää kirjaamisasioiden käsittelyä

3) varmistaa oikeuksia ja rasituksia koskevan ajantasaisen tiedon saatavuus kiinteistöä koskevien oikeustoimien ja hankkeiden valmistelua, tekemistä ja valvontaa sekä tuomioistuin- ja viranomaistoimintaa varten.

Valiokunta toteaa, että edellä selostettu lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin käyttötarkoituksen rajaus määrittäisi viime kädessä myös sen, missä määrin maanmittauslaitos saisi luovuttaa tietoja rekisteristä sähköisessä muodossa. Tietopalvelusta sinänsä säädettäisiin KTJ-laissa.

Muutoksenhaku

Muutosta kirjaamisasiassa annettuun päätökseen haettaisiin maaoikeudelta. Maaoikeuden päätökseen muutosta haettaisiin valitusluvalla korkeimmalta oikeudelta. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että valittu ratkaisu, jonka mukaan muutosta kirjaamisviranomaisen päätökseen haetaan valittamalla maaoikeudelta ja edelleen korkeimmalta oikeudelta, jos se antaa valitusluvan, on lainvalmisteluvaiheessa ollut syvällisen harkinnan kohteena. Muutoksenhaun ohjautumista yleiseen tuomioistuimeen on pidetty asioiden laadun vuoksi perusteltuna. Vaikka kirjaamisasioiden siirtäminen käräjäoikeuksista maanmittauslaitokseen merkitsee kirjaamisratkaisun siirtymistä yleisestä tuomioistuimesta hallintoviranomaisen tehtäväksi, valmistelussa ei pidetty mahdollisena, että kysymyksessä olevien yksityisoikeudellisten saantojen, kiinnitysten taikka vuokra- tai muiden erityisten oikeuksien kirjaamista koskeva muutoksenhaku ohjattaisiin hallintolainkäyttöön ottamatta huomioon sitä, että kirjaamisen kohteena olevat saannot ja muut oikeudet perustuvat yksityisoikeudelliseen lainsäädäntöön, joka siis määrää kirjaamisen edellytykset. Lisäksi toimivalta itse saannon tai muun kirjattavan oikeuden pätevyyttä tai sisältöä tai oikeuden tuottamaa velvoiteoikeudellista tai sivullissuojaa koskevissa riidoissa kuuluu yleisille tuomioistuimille. Viitaten myös siihen, mitä muutoksenhaun ohjautumisesta maaoikeuteen on todettu hallituksen esityksen perusteluissa ja lakivaliokunnan lausunnossa, valiokunta pitää esityksen mukaista ehdotusta muutoksenhaun ohjautumiseksi perusteltuna.

Hallintolain 64 §:n 1 momentin mukaan osapuolet vastaavat hallintoasioissa itse omista kuluistaan. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on kiinnitetty huomiota siihen, että hallituksen esityksen perusteluissa (s. 17) asiaa käsittelevä kohta koskee asianosaisten vastuuta kustannuksista, jotka ovat syntyneet asian käsittelyn aikana maanmittaustoimistossa. Perustelujen kyseisessä kohdassa ei kuitenkaan käsitellä muutoksenhaun kestäessä syntyneiden kustannusten korvaamista, vaan tämä kysymys ratkeaa kiinteistönmuodostamislain ja sen 270 §:ään sisältyvän viittaussäännöksen perusteella oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännösten mukaisesti. Hallintolain 64 §:ää ei siis sovelleta käsiteltäessä kirjaamisasiaa maaoikeudessa muutoksenhakuasiana.

Lopuksi

Valiokunta on edellä kiinnittänyt huomiota lainhuuto- ja kiinnitysrekistereiden erittäin keskeiseen merkitykseen maamme kiinteistöjen vaihdannan ja vakuusjärjestelmän kannalta. Valiokunta edellyttääkin, että maa- ja metsätalousvaliokunnalle annetaan vuoden 2010 loppuun mennessä yksityiskohtainen selvitys uudistuksen toimivuudesta muun muassa tässä mietinnössä  esille tuotujen seikkojen osalta. (Lausumaehdotus 3)

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin ja seuraavin muutosehdotuksin.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki maakaaren muuttamisesta
12 luku. Lainhuudatusmenettely
6 §.

Kiinteistörekisterilain (392/1985) 5 §:n nojalla asemakaava-alueella, lukuun ottamatta maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 10 luvussa tarkoitettua ranta-asemakaava-aluetta, kiinteistörekisteriä pitää kunnan kiinteistöinsinööri, jos kunta päättää ottaa huolehtiakseen kiinteistörekisterin pidosta. Jos kunnassa on useita kiinteistöinsinöörejä, kunnan tulee määrätä, kenen heistä on toimittava kiinteistörekisterin pitäjänä.

Maakaaren 12 luvun 6 §:ssä säädettäisiin ilmoitusten toimittamisesta kiinteistörekisteriä pitävään kuntaan. Asiantuntijakuulemisessa on tullut esiin tarve tarkistaa ja selkeyttää ao. säännöstä siten, että tieto määräalaan myönnetystä lainhuudosta olisi toimitettava kunnan kiinteistörekisterinpitäjälle, koska kunnan palveluksessa voi olla useita kiinteistöinsinöörejä.

Valiokunta ehdottaakin pykälää muutettavaksi siten, että kirjaamisviranomaisen on toimitettava kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle tieto määräalaan myönnetystä lainhuudosta, jos määräala sijaitsee kunnan pitämän kiinteistörekisterin piiriin kuuluvalla alueella.

2. Laki kaupanvahvistajista
1 §.

Lakiehdotuksen 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädettäisiin virka-asemaan perustuvasta kaupanvahvistajan tehtävästä. Kaupanvahvistajia olisivat muun muassa työ- ja elinkeinokeskusten maanmittausinsinöörit. Ao. säännösehdotuksessa oleva maininta "työvoima-ja elinkeinokeskusten" tarkoittaa jo toteutuneen lainmuutoksen jälkeen (Laki työ- ja elinkeinokeskuksista sekä työ- ja elinkeinotoimistoista 796/2008) työ- ja elinkeinokeskuksia. Valiokunta ehdottaa säännöksen sanamuodon korjaamista.

6 §.

Edellä yleisperusteluissa esitetyillä perusteilla valiokunta ehdottaa, että kaupan osapuolten yhteystietojen toimittamisesta kunnalle ja maanmittaustoimistolle säädetään lain tasolla. Valiokunta ehdottaa lisäksi, että säännöksessä luetteloidaan kaupanvahvistajan ilmoitukseen merkittävät tiedot ja että esityksen mukaisen säänöksen 2 momentin 2. ja 3. virkkeestä muodostetaan uusi 3 momentti.

8. Laki käräjäoikeuslain 17 §:n  1 momentin  1 kohdan a alakohdan ja 19 §:n 1 momentin 1 kohdan kumoamisesta
1 §.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettu säännös on lakiteknisesti tarpeen sovittaa yhteen käräjäoikeuslain 17 ja 20 §:n muuttamisesta annetun lain (289/2009) kanssa. Valiokunta ehdottaa asiaa koskevan muutoksen tekemistä pykälään.

9. Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta
54 §.

Esityksessä ehdotetaan lakiehdotuksen   54 §:n 2 momenttiin tehtäväksi muun ohella kirjaamisviranomaisen muutoksesta johtuva tekninen tarkistus, jossa tuomarin tilalle tulee kirjaamisviranomainen. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa, että ao. säännöksessä mainittu erityistiedoksianto korvataan maininnalla todisteellisesta tiedoksiannosta. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että säännöksen lauserakennetta tarkistetaan.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa,

että 3.—7. ja 10.—13. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina,

että 1., 2., 8. ja 9. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että hyväksytään kolme lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

maakaaren muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetun maakaaren (540/1995) 7 luvun 7 §,

muutetaan 2 luvun 6 §, 5 luvun 2 §, 6 luvun 1 §:n 3 momentti, 6 §:n 1 momentti, 10 §, 14 §:n 1 ja 3 momentti, 7 luvun 1 §, 2 §:n 2 momentti ja 6 §, 8 luvun 4 §:n 2 momentti, 9 luvun 1, 3 ja 4 §, 11 luvun 3 §:n 2 momentti ja 5 §, 12 luvun 1 §:n 2 momentti, 3 §:n 2 ja 3 momentti ja 6 §, 13 luvun 8 §:n 1 momentti, 16 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohta ja 21 luvun 1 §, sellaisina kuin niistä ovat 6 luvun 1 §:n     3 momentti laissa 933/1996 ja 14 §:n 3 momentti laissa 378/2007, ja

lisätään 7 lukuun uusi 1 a ja 1 b § sekä luvun 3 §:ään uusi 2 momentti ja 17 luvun 10 §:ään uusi      4 momentti seuraavasti:

2 luku

Kiinteistön kauppa

6 §

(Kuten HE)

5 luku

Kirjaamisasioita koskevat yleiset säännökset

2 §

(Kuten HE)

6 luku

Kirjaamishakemus ja sen käsittely

1, 6, 10 ja 14 §

(Kuten HE)

7 luku

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri

1, 1 a, 1 b, 2, 3 ja 6 §

(Kuten HE)

8 luku

Virheen korjaaminen

4 §

(Kuten HE)

9 luku

Muutoksenhaku kirjaamisasioissa

1, 3 ja 4 §

(Kuten HE)

11 luku

Lainhuudatusvelvollisuus

3 ja 5 §

(Kuten HE)

12 luku

Lainhuudatusmenettely

1 ja 3 §

(Kuten HE)

6 §

Ilmoitusten toimittaminen

Kirjaamisviranomaisen on toimitettava kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle  tieto määräalaan myönnetystä lainhuudosta, jos määräala sijaitsee kunnan pitämän kiinteistörekisterin piiriin kuuluvalla alueella.

13 luku

Lainhuudon oikeusvaikutukset

8 §

(Kuten HE)

16 luku

Kiinteistökiinnitys

2 §

(Kuten HE)

17 luku

Panttioikeus kiinteistöön

10 §

(Kuten HE)

21 luku

Tarkemmat säännökset ja voimaantulo

1 §

(Kuten HE)


Voimaantulosäännös

(Kuten HE)


2.

Laki

kaupanvahvistajista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Virka-asemaan perustuva kaupanvahvistajan tehtävä

Kaupanvahvistajia ovat:

1) maistraattien päälliköt, henkikirjoittajat, julkiset notaarit, poliisipäälliköt, apulaispoliisipäälliköt, nimismiehet, johtavat kihlakunnanvoudit, kihlakunnanvoudit, maakunnanvouti, johtavat kihlakunnansyyttäjät, kihlakunnansyyttäjät, maakunnansyyttäjä ja työ- ja elinkeinokeskusten maanmittausinsinöörit;

(2 ja 3 kohta kuten HE)

(2 ja 3 mom. kuten HE)

2—5 §

(Kuten HE)

6 §

Luovutuksen vahvistamisesta ilmoittaminen

(1 mom. kuten HE)

Kaupanvahvistajan ilmoitukseen on merkittävä seuraavat tiedot:

1) luovutuksen osapuolet ja heidän yhteystietonsa,

2) luovutuksen kohde,

3) luovutuksen laji,

4) luovutuksen ehdot ja

5) luovutuksen arvoon vaikuttavat tekijät.

Edellä 2 momentissa tarkoitetut tiedot merkitään ilmoitukseen luovutuskirjan ja osapuolten antamien tietojen perusteella. Ilmoitusten tekemistä varten allekirjoittajien on ilmoitettava luovutuksen osapuolten henkilötunnukset, yritys- ja yhteisötunnukset tai muut vastaavat tunnukset. (Uusi 3 mom.)

7—11 §

(Kuten HE)


Voimaantulosäännös

(Kuten HE)


8.

Laki

käräjäoikeuslain 17 §:n 1 momentin 1 kohdan a alakohdan ja 19 §:n 1 momentin 1 kohdan kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeuslain (581/1993) 17 §:n 1 momentin 1 kohdan a alakohta ja 19 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 17 §:n 1 momentin 1 kohdan a alakohta laissa 289/2009 ja 19 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 370/1999.


Voimaantulosäännös

(Kuten HE)


9.

Laki

kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetun lain (603/1977) 10 §:n 3 momentti, 54 §:n 2 momentti, 77 §:n 1 momentti, 79 § ja 80 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 54 §:n 2 momentti laissa 709/1993, 77 §:n 1 momentti laissa 1110/1982 ja 79 § mainitussa laissa 709/1993 ja laissa 794/1996, seuraavasti:

10 §

(Kuten HE)

54 §


Jos kiinteistörekisterin pitäjänä on kunta, sen on viipymättä ilmoitettava lunastustoimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisestä maanmittaustoimistolle. Maanmittaustoimiston (poist.) tulee toimittaa tieto lunastuksen päättymisestä lunastusluvan antaneelle viranomaiselle ja      3 §:n 2 kohdassa tarkoitetun lunastuksen kysymyksessä ollessa todisteellisena tiedoksiantona asianomaiselle omistajalle tai haltijalle. Kirjaamisviranomaiselle tehtävästä ilmoituksesta säädetään 79 §:n 1 momentissa.

77, 79 ja 80 §

(Kuten HE)


Voimaantulosäännös

(Kuten HE)


Valiokunnan lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää, että maanmit­tauslaitoksen kaikkien toimipisteiden tulee tarjota samantasoisia palveluita uudistuksen kohteina olevissa kiinteistöjen kirjaamisasioissa.

2.

Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousvaliokunnalle sekä lakivaliokunnalle annetaan syysistuntokauden 2009 aikana selvitys niistä säädös- ja muista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi kirjaamisasioiden käsittelyssä.

3.

Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousvaliokunnalle annetaan vuoden 2010 loppuun mennessä yksityiskohtainen selvitys uudistuksen toimivuudesta muun muassa maa- ja metsätalousvaliokunnan hallituksen esityksestä antamassa mietinnössä esille tuomien seikkojen osalta.

Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2009

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Jari Leppä /kesk
vpj. Pertti Hemmilä /kok
jäs. Hannu Hoskonen /kesk
Anne Kalmari /kesk
Johanna Karimäki /vihr
Lauri Kähkönen /sd
Esa Lahtela /sd
Mats Nylund /r
Pentti Oinonen /ps
Klaus Pentti /kesk
Petri Pihlajaniemi /kok
Erkki Pulliainen /vihr
Kari Rajamäki /sd
Arto Satonen /kok
Katja Taimela /sd
vjäs. Matti Kangas /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Carl Selenius

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.