Vireilletulo

Eduskunta on 23 päivänä maaliskuuta 2004 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi maaseutuelinkeinojen rahoituslain 17 §:n muuttamisesta ( HE 31/2004 vp ).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• lainsäädäntöneuvos Esko Laurila , ylitarkastaja Esko Leinonen , maa- ja metsätalousministeriö
• lakimies Marica Twerin , Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

• oikeusministeriö
• Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maaseutuelinkeinojen rahoituslakia siten, että lakiin tehtäisiin Suomen liittymisestä Euroopan uni­oniin tehdyn sopimuksen 141 ja 142 artiklan mukaisista kansallisista tuista vuosille 2004—2007 tehtyjen ratkaisujen edellyttämät muutokset. Laissa säädettäisiin korotettujen investointitu­kien myöntämisestä tietyille kotieläintalouden sektoreille vuosina 2004—2007. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi korotetusta tuesta ympäristönsuojelu-, eläinten hyvinvointi- ja tuotantohygieniasyistä johtuviin rakentamisen ja koneiden hankinnan lisäkustannuksiin.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Eräiden tukialueiden osalta lain voimaantulosta säädettäisiin kuitenkin valtioneuvoston asetuksella.

Yleisperustelut

Valiokunta toteaa, että investointitukien osalta vuosia 2002—2003 koskeva komission päätös (2000/167/EY) liittymissopimuksen 141 artiklan mukaisista tuista olisi sallinut Suomen käyttää A- ja B-tukialueilla investointitukia 75 prosentin tuki-intensiteettiin saakka. Suomi ei tätä mahdollisuutta käyttänyt hyväksi, koska sitä ei pidetty kansallisesti tarkoituksenmukaisena menettelynä. Neuvoston asetus 1257/1999 maaseudun kehittämisestä sallii investointitukien myöntämisen 50 prosentin tuki-intensiteettiin saakka ja nuorten viljelijöiden osalta 55 prosenttiin saakka (nuorten viljelijöiden osalta tätä määrää korotettiin 60 prosenttiin kesäkuussa päätetyn CAP-uudistuksen yhteydessä; neuvoston asetus 1783/2003). Kautena 2000—2003 Suomessa sovellettiin pääsääntöisesti alempia tuki-intensiteettejä kuin mihin em. neuvoston asetus antoi mahdollisuuden.

Euroopan yhteisöjen komission mukaan Suomi jätti investointitukien osalta käyttämättä huomattavia mahdollisuuksia tukea maataloustuotantoa Etelä-Suomessa. Komission päätöksen 2000/167/EY johdantolauseiden mukaan liittymissopimuksen 141 artiklan perusteella maksettavat tulotuet piti nähdä vain rakenteen kehittämiseen tähtäävän politiikan lisänä. Komissio katsoi, että maksamalla tulotuet lähes täysimääräisesti, mutta investointituet vain osittain, Suomi oli toiminut päätöksen hengen vastaisesti.

Suomen ja komission välinen neuvottelutulos 141 artiklan mukaisten tukien jatkamisesta vuoden 2003 jälkeen lähti siitä, että Suomi ottaa käyttöön täysimääräiset yhteisön politiikan mukaiset valtiontukimahdollisuudet niillä sektoreilla, jotka saavat liittymissopimuksen 141 artiklan mukaisia suoria tukia. Lisäksi maito-, naudanliha-, lammas- ja vuohisektoreilla voidaan maksaa korotettuja investointitukia (70 prosentin tuki-intensiteetti nuorille viljelijöille ja 65 prosentin tuki-intensiteetti muille viljelijöille) tuotantorakenteen parantamiseen tähtääviin investointeihin sekä teknologiainvestointeihin.

Viitaten edellä esitettyyn, ja jotta lain säännökset mahdollistaisivat maataloutemme rakennekehityksen tukemisen mahdollisimman kattavasti yhteisön päätösten mukaisesti, valiokunta tulee jäljempänä ehdottamaan pykälän 1 momentin 1 kohtaan tehtäväksi teknisiä täsmennyksiä, jotka poistavat säännösehdotukseen sisältyvän tulkinnanvaraisuuden.

Valiokunta korostaa sitä, että lain tultua hyväksytyksi tulee myös tarvittavat alemmanasteiset säännökset antaa joutuisasti, jotta tukien hakumenettely voidaan avata mahdollisimman pikaisesti. Samalla tulee varmistaa, ettei hakukiellosta aiheudu oikeudenmenetyksiä.

Liittymissopimuksen 142 artiklassa tarkoitettujen Suomen C1—C4-tukialueiden osalta lain voimaantulosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Näin on tarpeen menetellä, koska Euroopan yhteisöjen komission hyväksyntää artiklan mukaisia alueita koskevalle tukiohjelmalle ei ole esityksen antamiseen mennessä saatu. Valiokunta pitää tärkeänä, että tukiohjelmat voidaan ottaa käyttöön maamme kaikilla alueilla niin pian kuin mahdollista.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin ja jäljempänä ehdotettavin muutoksin.

Yksityiskohtaiset perustelut

17 §:n 1 momentin 1) kohta.

Edellä esitettyyn viitaten valiokunta ehdottaa, että teksti "...tuotantorakennusten rakentamiseen, peruskorjaukseen ja tuotantokapasiteetin lisämiseen..." korvataan tekstillä "...tuotantorakennusten uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen...". Käytäntönä kansallisissa säädösteksteissämme on ollut, että sekä rakennusten uudisrakentaminen, laajentaminen että peruskorjaaminen mainitaan kukin erikseen, koska joissakin tapauksissa on mahdollista, että vain jotakin niistä on mahdollista tukea. Valiokunta ehdottaa myös, että peruskorjaukseen-sana korvattaisiin peruskorjaamiseen-sanalla. Sanan kirjoitusasu vastaa tällöin samassa yhteydessä mainittujen sanojen (uudisrakentamiseen, laajentamiseen) kirjoitusasua.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti:

Laki

maaseutuelinkeinojen rahoituslain 17 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 17 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 44/2000, seuraavasti:

17 §

Korotetut rahoitustuet

Korotettua tukea voidaan myöntää vuosina 2004—2007:

1) lypsykarja-, lihakarja-, lammas- ja vuohitalouden tuotantorakennusten uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen (poist.) sekä tuotantoteknologiainvestointeihin näillä aloilla; sekä

(2 kohta kuten HE)

(2—4 mom. kuten HE)

---

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

---

Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2004

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Sirkka-Liisa Anttila /kesk
vpj. Harry Wallin /sd
jäs. Nils-Anders Granvik /r
Pertti Hemmilä /kok
Matti Kauppila /vas
Esko Kiviranta /kesk
Esa Lahtela /sd
Minna Lintonen /sd
Eero Lämsä /kesk
Reijo Paajanen /kok
Erkki Pulliainen /vihr
Pekka Vilkuna /kesk
vjäs. Susanna Haapoja /kesk
Jari Koskinen /kok
Jari Leppä /kesk
Klaus Pentti /kesk
Unto Valpas /vas (osittain)

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Carl Selenius