Vireilletulo

Eduskunta on 8 päivänä helmikuuta 2000 lä­hettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan val­mis­televasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi yhteisaluelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ( HE 198/1999 vp ).

Lakialoitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä

• lakialoitteen laiksi kalastuslain 48 ja 64 §:n muuttamisesta (LA 6/2000 vp — Raimo Mähönen /sd ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 16 päivänä helmikuuta 2000,
• lakialoitteen laiksi kalastuslain 76 §:n muuttamisesta (LA 7/2000 vp — Markku Markkula /kok ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 16 päivänä helmikuuta 2000.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• ylijohtaja Timo Kotkasaari , maa- ja metsätalousministeriö
• lainsäädäntöneuvos Marja Ekroos , oikeusministeriö
• ylijohtaja Pauli Karvinen , Maanmittauslaitos
• lakimies Marketta Rosti , Metsähallitus
• erikoissuunnittelija Veijo Pruuki , Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
• kalatalouskonsulentti Veijo Saarinen , Hämeen maaseutukeskus
• yli-insinööri Pekka Vilska , Etelä-Savon maanmittaustoimisto, Savonlinnan toimipiste
• ympäristölakimies Kurt Hemnell , Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
• toiminnanjohtaja Pekka Myllylä , Kalatalouden Keskusliitto
• toiminnanjohtaja Maija Castrén , Suomen Kalamiesten Keskusliitto
• toiminnanjohtaja Teemu Tast , Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto
• Velkuan kalastusalueen isännöitsijä Johannes Pelkonen , Varsinais-Suomen Kalastajaliitto
• puheenjohtaja Viljo Kurvinen , Kuusamon yhteisten vesialueiden osakaskunta
• Pohjan kalastusalueen puheenjohtaja Kåre Pihlström , Västra Nylands fiskeområden
• puheenjohtaja John Erickson , Maxmo skärgårds samfällighet edustaen myös Österbottens Fiskarförbundia
• hallituksen jäsen Miika Mäkinen , isännöitsijä Teuvo Piiroinen , Näsijärven kalastusalue

Lisäksi Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund sekä Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ovat antaneet kirjalliset asiantuntijalausunnot.

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan yhteisaluelain säännöksiä täydennettäviksi siten, että voitaisiin järjestää erilaisia osakaskiinteistöjen yhteisesti omistamia alueita koskeva hallinto ja päätöksentekomenettely. Kalastuslaista ehdotetaan poistettavaksi yhteisen vesialueen hallintoa koskevat päällekkäiset säännökset ja järjestettäväksi yhteistä vesialuetta koskeva osakaskiinteistöjen omistajien päätöksentekomenettely kaikilta osin yhteisaluelain mukaisesti siten, että yhteisaluelain mukainen osakaskunta toimisi kalastuslaissa ja muualla lainsäädännössä tarkoitettuna kalastuskuntana.

Yhteisaluelakiin ehdotetaan lisättäväksi nimenomainen säännös yhteisen alueen yksittäisen osakkaan oikeudesta käyttää yhteistä aluetta osakkaan omaa tarvetta varten. Tässä yhteydessä ehdotetaan myös vesilain säännöstä osakkaan oikeudesta käyttää hyväkseen yhteistä vesialuetta muutettavaksi siten, että siinä viitattaisiin yhteisaluelakiin. Samassa yhteydessä ehdotetaan myös vuodelta 1886 olevan metsälain 2 luku kumottavaksi vanhentuneena. Kumottavissa säännöksissä tarkoitettuihin asioihin sovelletaan lähinnä yhteisaluelakia.

Yhteisaluelakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että omistajat voisivat määräenemmistöllä päättää yhteisten alueiden yhdistämistä koskevan sopimuksen hyväksymisestä tai alueen liittämisestä yhteiseen alueeseen. Lisäksi ehdotetaan, että yhteisen alueen kukin osakas saisi viiden prosentin sijasta äänestää enintään kolmellakymmenellä prosentilla kokouksessa läsnä olevien osakkaiden yhteisestä äänimäärästä.

Yhteisaluelakiin ehdotetaan otettaviksi myös säännökset osakaskunnalle tulevien korvausten nostamismenettelystä. Osakaskunnan taloutta koskevia säännöksiä ehdotetaan täydennettäviksi osakaskunnan rahavarojen tallettamisen ja asiakirjojen säilyttämisen osalta. Samalla parannettaisiin osakkaan oikeutta saada tietoja osakaskunnan toiminnasta ja päätöksistä sekä tilinpidosta.

Kiinteistönmuodostamislakiin ehdotetaan lisättäviksi säännökset yhteisten alueiden yhdistämisessä noudatettavasta kiinteistöteknisestä menettelystä.

Myös vesilain, maastoliikennelain, vesiliikennelain ja ilmailulain säännöksiä, joissa toimivalta on nykyisin annettu kalastuskunnalle tai kalastuskunnan johtokunnalle, ehdotetaan muutettaviksi siltä osin kuin niissä on kysymys tiedoksiannosta yhteisen alueen osakaskunnalle taikka osakaskunnan luvasta tai suostumuksesta kyseisissä laeissa tarkoitettuun toimintaan.

Koskitilojen erityisperusteiset kalastusoikeudet ehdotetaan järjestettäviksi yhteisaluelain mukaisesti eli samalla tavalla kuin muutkin erityisperusteiset kalastusoikeudet.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2001 alusta.

Lakialoitteet

Lakialoitteessa LA 6/2000 vp ehdotetaan kalastuslakia muutettavaksi siten, että kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman ohjaavaa merkitystä korostettaisiin.

Lakialoitteessa LA 7/2000 vp ehdotetaan kalastuslakia muutettavaksi siten, että kalastusalueen hallituksessa olisi edustaja niin ammattikalastajajärjestöistä kuin virkistyskalastajajärjestöistä.

Yleisperustelut

Esityksen tavoitteena on yhteisen vesialueen hallintoa hoitavien päällekkäisten organisaatioiden poistaminen sekä yhteisaluelain toimivuuden parantaminen. Esityksen perusteluissa on todettu, että samat yhteisen vesialueen osakaskiinteistöjen omistajat ovat osakkaina sekä yhteisaluelain mukaisessa yhteisen vesialueen osakaskunnassa että kalastuslain mukaisessa kalastuskunnassa. Osakkaat joutuvat nykyisin soveltamaan yhteisen vesialueen hallintoon ja päätöksentekoon kahta eri lakia, joko yhteisaluelakia tai kalastuslakia taikka molempia, sen mukaan, onko kysymys kalastuksesta yhteisellä vesi­alueella vai muusta yhteistä vesialuetta koskevasta asiasta. Jollei kalastuskunta ole järjestäytynyt, se toimii kalastuslain 49 §:n mukaan yhteisaluelain mukaisesti ja yhteisen vesialueen luovutusta tai sen yhdistämistä toiseen vesi­alueeseen koskeva päätös vaatii yhteisaluelain mukaisen käsittelyjärjestyksen. Kalastuskunnan ja samaa yhteistä vesialuetta hallinnoivan yhteis­aluelain mukaisen osakaskunnan jäsenet ovat yhteisen vesialueen käytöstä ja luovutuksesta päätettäessä samat ja heillä on alueeseen yhtä suuret oikeudet. Asian laadusta ja osakaskunnan järjestäytymisestä riippuen päätökset on edellä todetun mukaisesti tehtävä joko kalastuskuntana tai osakaskuntana. Tällaista erottelua on pidetty tarpeettomana, koska sillä ei ole mitään vaikutusta osakkaiden asemaan tai keskinäisiin suhteisiin. On käytännön tarpeita vastaamatonta, että yhteisen kalaveden kalastuksellista käyttöä ja muun yhteisen alueen käyttöä ei voida laillisessa järjestyksessä käsitellä samoja menettelytapoja noudattaen kalastuslain ja yhteisaluelain säännösten erilaisuuden vuoksi.

Valiokunta painottaa sitä, että hallituksen esityksessä on pääosin kysymys yhteisaluelainsäädännöstä. Esitykseen otettu ehdotus osakaskunnan ja kalastuskunnan yhdistämisestä ei koske lainkaan kalastusalueita. Kalastuslain osalta keskeisin muutos on kalastuskuntaorganisaatiota koskevan säännöstön kumoaminen osana yhteisaluelainsäädännön kehittämistä. Tällä organisaatioratkaisulla ei puututa kalastuslain asiasisältöön. Voimassa olevan kalastuslain mukaan kalastuskuntatasolta voidaan valtuutuksen nojalla siirtää kalastusasioita kalastusalueille. Tähän perusasetelmaan ei esityksessä ehdoteta muutosta. Siten jatkossa, jos hallituksen esitys hyväksytään, osakaskunnat voivat kalastusasioita hoi­taessaan ottaa harkittavakseen kalastusasioiden siirron kalastusalueille. Valiokunta pitää tärkeänä, että kalastukseen liittyvien tehtävien siirtämisen tulee olla osakaskunnan harkinnassa, sillä niiden siirto osakaskunnalta kalastusalueelle on merkittävä ratkaisu. Osakaskunta supistaa olennaisella tavalla omaa toimintaansa luopuessaan lakisääteisistä kalastuksen hoito- ja järjestämistehtävistään.

Esityksen tavoitteena on myös, että osakkaat voisivat edelleen itse ratkaista osakaskuntansa tarpeen järjestäytyä ottaen huomioon erikokoisten osakaskuntien tarpeet. Siten osakaskunta voisi toimia sekä vahvistettujen sääntöjensä nojalla (= järjestäytynyt osakaskunta) tai pelkästään yhteisaluelain säännösten mukaisesti (= järjestäytymätön osakaskunta). Kumpikin tapa on samanarvoinen. Järjestäytymätön osakaskunta on periaatteessa yhtä kykenevä toimimaan kuin järjestäytynytkin. Valiokunta pitääkin tärkeänä sitä, että osakaskunnat voivat jatkossakin itse harkita sisäisiä toimintatapojaan ja tehtäviensä järjestelyjä, jolloin ne voivat ottaa huomioon muun muassa suuriin yhteisalueisiin erillisinä osina sisältyvien pienten alueiden erityistarpeet. Ne yhteiset vesialueet, joita varten on jo olemassa kalastuskunta, katsotaan esityksessä ehdotettujen siirtymäsäännösten mukaan järjestäytyneiksi osakaskunniksi, jotka toimivat aikaisempien kalastuskunnan sääntöjen mukaisesti. Kun kaikilla merkittävillä yhteisillä vesialueilla on jo olemassa kalastuskunnat sääntöineen, valiokunta katsoo esityksen mukaisesti, ettei ole tarpeellista säätää erikseen yhteisten vesialueiden järjestäytymisvelvollisuudesta. Järjestäytymisaste tulee joka tapauksessa olemaan korkea. Sellaisten pienten yhteisten vesialueiden osakkaat, joihin kuuluu vain muutamia kiinteistöjä, voivat osakaskunnan kokouksen puitteissa toimia järjestäytymättöminä yhteisaluelain mukaisesti kuten tähänkin saakka.

Voimassa oleviin säännöksiin sisältyy vähemmistösuojarajat niin osakaskunnan kokouksen kuin kalastuskunnan kokouksen osalta. Yhteisaluelain säännösten mukaan kukaan ei saa äänestää osakaskunnan kokouksessa äänimäärällä, joka on yli viisi prosenttia kokouksessa läsnä olevien osakkaiden yhteisestä äänimäärästä. Tästä voidaan säännöissä poiketa. Viiden prosentin kattoa on pidetty liian pienenä, jotta suurehkot tai suuret osakkaat tuntisivat kiinnostusta osakaskunnan kokouksiin. Toisaalta kalastuskunnissa käytössä ollutta 50 prosentin äänimäärän kattoa on pidetty liian suurena kun on kyse vähemmistön suojasta. Valiokunta katsookin, että kysymys on tarkoituksenmukaisuusharkinnasta eikä ehdotonta oikeaa prosenttilukua voida osoittaa. Hallituksen esityksessä rajaksi ehdotetaan 30 prosentin äänimäärää, jonka hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että kaksi suurta osakasta ei voi yhteen lyöttäytymällä saada aikaan kahden kolmasosan (2/3) määräenemmistöä, mikä vaaditaan tärkeimpien päätösten tekoon osakaskunnassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että vähemmistösuojarajaa koskevan säännöksen vaikutuksia seurataan.

Valiokunta toteaa, että lähtökohtana osakaskunnan päätösvallan käyttämisessä on osuuden suuruus. Mies ja ääni -periaatetta sovelletaan kuitenkin, kun osakaskunnan kokoukselle valitaan puheenjohtaja. Muutoin osakaskunnan kokouksessa kullakin osakkaalla on osuuttaan vastaava äänioikeus. Voimassa olevan lain mukaan kalastuskuntien kokouksissa on ollut mahdollista sopia mies ja ääni -periaatteen käytöstä yleisestikin kokouksen päätöksenteossa (kalastuslain 54 §:n 1 momentti). Käytännössä tätä on käytetty helpottamaan kokouksen pitoa, kun kokouksessa ei ole ennakoitu äänestystä merkittävissä asioissa. Tuolloin osakkaiden osuuksia ei ole tarvinnut todeta. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena mies ja ääni -periaatteen ottamista vaihtoehdoksi osakaskunnan kokouksissa muissakin asioissa kuin puheenjohtajan valinnassa. Mies ja ääni -periaatteen käytöstä tulisi päättää kokouskohtaisesti kaikkien kokouksessa läsnä olevien osakkaiden yksimielisellä päätöksellä. Valiokunta tulee jäljempänä ehdottamaan asiaa koskevan muutoksen tekemistä yhteisaluelain 8 §:n 1 momenttiin.

Esityksen mukaan (kalastuslain 18 §) yhteisen vesialueen osakas saa ilman muiden osakkaiden suostumusta antaa toiselle luvan vastikkeetta tai vastiketta vastaan käyttää hänelle yhteisellä vesialueella kuuluvaa kalastusoikeuttaan. Luvan saaja voi käyttää kalastusoikeutta vain siinä laajuudessa kuin luvan antajakin olisi voinut käyttää, sillä luvan saaja tulee luvan antajan sijaan. Vaikka jokaisen, joka käyttää luvan perusteella kalastusoikeutta, on osoitettava saaneensa kysymyksessä olevan luvan valiokunta pitää kalastuksen valvonnan kannalta tärkeänä, että luovutuksesta saadaan tarvittaessa tarpeelliset tiedot osakaskunnan kalastuksenvalvojille tai toimielimille. Se voidaan tarkoituksenmukaisesti järjestää siten, että osakaskunnan sääntöihin sisällytetään ilmoitusvelvoite, jolloin asia on osakaskunnan sisäisesti järjestettävissä. Seiso­vien pyydysten osalta ongelmaa ei käytännössä juuri syntynekään, sillä osakkaan muutoin käyttämät valvontaa palvelevat pyydysmerkit ovat luovutuksensaajan käytössä.

Esityksessä ehdotetaan kalastuslakiin lisät­täväksi uusi 17 a §, jonka mukaan, jos yhteisen alueen osakaskiinteistö kalastusoikeuksineen on annettu vuokralle maanvuokralain (258/1966) 5 luvussa säädetyllä tavalla, vuokramiehellä on oikeus käyttää osakaskunnan kokouksissa asianosaisen puhevaltaa vuokrasopimuksen voimassaoloajan kalastusta koskevissa asioissa, jollei vuokranantaja tätä puhevaltaansa käytä tai jollei muuta ole sovittu. Esityksen perusteluissa on tältä osin todettu, että vesialueen osakaskiinteistön vuokramiehen aseman on katsottu jääneen osin epäselväksi ottaen huomioon, että hän ei ole yhteisalueen eikä kalastuskunnan osakas, mutta hän saattaa olla oikeutettu osakkaan kalastusoikeuden käyttämiseen esimerkiksi sellaisen tilan, johon kuuluu vain osuus yhteiseen vesi­alueeseen, eli haamutilan vuokramiehenä. Valiokunta pitää esityksessä ehdotettua säännöstä selkeyttävänä. Vuokranantaja voisi itse käyttää puhevaltaa tai sen käytöstä voitaisiin sopia vuok­ranantajan ja vuokralaisen kesken.

Valiokunta toteaa, että ehdotettu uudistus koskettaa laajoja kansalaispiirejä. Lisäksi se liittyy kiinteistölainsäädäntöön tavalla, joka vaikeuttaa sen sisällön hahmottamista. Tämän vuoksi valiokunta edellyttää, että lakiuudistuksen sisällöstä tiedotetaan mahdollisimman selkeästi ja tehokkaasti niin painetuilla tiedotteilla kuin verkkotiedotteilla (Valiokunnan lausumaehdotus).

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin ja jäljempänä esitettävin muutosehdotuksin.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki yhteisaluelain muuttamisesta

8 § (Uusi).

Yleisperusteluissa esitettyyn viitaten valiokunta ehdottaa 1 momenttiin lisättäväksi maininnan siitä, että jos osakaskunnan ko­kouksessa osanottajat yksimielisesti siitä sopivat, voidaan asianomaisessa kokouksessa muutkin kuin puheenjohtajan valintaa koskevat päätökset tehdä mies ja ääni -periaatteen mukaisesti.

23 a §.

Ehdotettu pykälä koskee muutoksenhakua. Pykälän 2 momentin mukaan oikaisuvaatimus olisi esitettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä, jota määräaikaa voidaan pitää suhteellisen lyhyenä. Toisaalta oikaisumenettely on tarkoitettu vaihtoehdoksi kanteen nostamiselle osakaskuntaa vastaan. Sen tulisi olla nopea, edullinen ja vailla tarkkoja muotovaatimuksia. Oikaisumenettelyn pääasiallinen käyttö kohdistuneekin yksinkertaisten ja melko selvien virheiden korjaamiseen päätöksissä, mikä sinänsä puoltaa lyhyttä määräaikaa. Lisäksi oikaisumenettelyä koskevan määräajan liiallinen pidentäminen hidastaisi osakaskunnan päätöksen täytäntöönpanoa ja oikaisumenettelyn luonne nopeana ja yksinkertaisena menettelynä kärsisi. Näillä perusteilla valiokunta ehdottaakin määräaikaa pidennettäväksi vain 7 päivällä, jolloin määräaika olisi 21 päivää. Ehdotettava määräaika olisi siten edelleen lyhyempi kuin kanteen nostamiselle varattu 30 päivän määräaika lain 23 a §:ssä.

4. Laki vesilain muuttamisesta

1 luku. Yleisiä säännöksiä.

30 §.

Valiokunta ehdottaa 1 momenttiin tehtäväksi teknisluonteisen tarkistuksen.

16 luku. Vesiasioiden käsittely vesioikeudessa.

Valiokunta ehdottaa luvun otsikkoon tehtäväksi teknisluonteisen tarkistuksen.

Lakialoitteet

Valiokunta ehdottaa muutosten tekemistä hallituksen esityksen pohjalta. Lakialoitteet LA 6/2000 vp ja LA 7/2000 vp ehdotetaan sen vuoksi hylättäviksi.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että 2., 3. ja 5.—8. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina,

että 1. ja 4. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset) ,

että lakialoitteet LA 6/2000 vp ja LA 7/2000 vp hylätään ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus) .

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

yhteisaluelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 18 päivänä elokuuta 1989 annetun yhteisaluelain (758/1989) 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 2 momentti, 3 §, 8 §:n 1 ja 3 momentti, 10 §:n 2 momentti, 14 §:n 2 momentti, 15 §:n 2 momentti, 16 §:n 1 momentti, 18 §:n 1 momentin 7 kohta ja 3 momentti, 22 ja 23 §, 24 §:n 2 momentti, 25, 26, 31 ja 33 §,

sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 3 momentti ja 10 §:n 2 momentti laissa 566/1995, sekä

lisätään 19 §:ään uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 23 a, 28 a, 30 a, 31 a, 32 a—32 c ja 33 a § seuraavasti:

1—3 §

(Kuten HE)

8 §

Osakaskunnan kokouksessa kullakin osakkaalla on osuuttaan vastaava äänioikeus. Ko­kouksen puheenjohtajaa valittaessa on kuitenkin jokaisella osakkaalla yksi ääni ja, jos osakaskunnan kokouksessa osanottajat yksimielisesti siitä sopivat, voidaan asianomaisessa kokouksessa muutkin päätökset tehdä siten. (Uusi)

---

(3 mom. kuten HE)

10, 14—16, 18, 19, 22 ja 23 §

(Kuten HE)

23 a §

(1 mom. kuten HE)

Oikaisuvaatimus on esitettävä 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Järjestäytyneen osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava osakaskunnan tai edustajiston kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan tai edustajiston kokouksen käsiteltäväksi. Hoitokunnalla on myös oikeus itse samassa ajassa ratkaista hoitokunnan tekemää päätöstä koskeva oikaisuvaatimus.

(3 mom. kuten HE)

24—26, 28 a, 30 a, 31, 31 a, 32 a—32 c, 33 ja 33 a §

(Kuten HE)

---

Voimaantulo- ja soveltamissäännös

(Kuten HE)

---

4.

Laki

vesilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/1961) 19 luvun 7 §:n 3 momentti ja 20 luvun 5 §:n 3 momentti sellaisina kuin ne ovat laissa 646/1992,

muutetaan 1 luvun 10 § ja 30 §:n 1 momentti, 16 luvun 8 §:n 3 momentti, 19 luvun 7 §:n 2 momentti sekä 20 luvun 5 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 30 §:n 1 momentti laissa 79/1995, 16 luvun 8 §:n 3 momentti laissa 629/1991 sekä 19 luvun 7 §:n 2 momentti ja 20 luvun 5 §:n 2 momentti mainitussa laissa 646/1992, seuraavasti:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

10 §

(Kuten HE)

30 §

Jokaisella, joka kärsii lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta, on oikeus ilman lupaa toisenkin vesialueella suorittaa haitan poistamiseksi tarpeellinen vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamista koskeva toimenpide, jos siitä ei aiheudu tämän luvun 12—15 tai 19 §:ssä tarkoitettua muutosta tai seurausta eikä työn suorittamisesta johdu vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa. Työn aloittamisesta ja suorittamistavasta on, jos toimenpide ei ole merkitykseltään vähäinen, ennakolta ilmoitettava vesialueen omistajalle tai, vesialueen kuuluessa yhteisalueen osakkaille, yhteisalueen osakaskunnalle yhteisaluelain 26 §:n mukaisesti sekä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, alueelliselle ympäristökeskukselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle .

---

16 luku

Hakemusasioiden käsittely ympäristölupa­virastoissa

8 §

(Kuten HE)

19 luku

Ojitustoimitus

7 §

(Kuten HE)

20 luku

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

5 §

(Kuten HE)

---

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

---

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että lakiuudistuksen sisällöstä tiedotetaan mahdollisimman selkeästi ja tehokkaasti niin painetuilla tiedotteilla kuin verkkotiedotteilla.

Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Timo Kalli /kesk
vpj. Kari Rajamäki /sd
jäs. Nils-Anders Granvik /r
Pertti Hemmilä /kok
Matti Kangas /vas
Tapio Karjalainen /sd
Marja-Leena Kemppainen /skl
Katri Komi /kesk
Jari Koskinen /kok
Lauri Kähkönen /sd
Esa Lahtela /sd
Eero Lämsä /kesk
Pertti Mäki-Hakola /kok
Olli Nepponen /kok
Erkki Pulliainen /vihr
Unto Valpas /vas
vjäs. Pekka Vilkuna /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Carl Selenius

Hallituksen esitys kalastuskuntien ja yhteis­alueiden osakaskuntien toimintojen ja hallinnon sulauttamisesta on perusteltu. Vaikuttaminen kaava- ym. asioihin sekä sisäinen yhteisöjen hallinnointi tulee näin tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi.

Huolimatta useista esityksistä ja pyynnöistä selvittää vuokramiehen oikeudet, ei valiokunta halunnut puuttua olemattomaksi, ainoastaan puheoikeuden varaan, jäävään vuokramiehen asemaan.

Kiinteistönomistajaan rinnastettavan pitkäaikaisen (esim. 50 vuotta) vuokramiehen oikeudet eivät voi jäädä yksin vuokranantajan varaan.

Kalastusoikeuttaan vastaava äänioikeus kalastusasioissa sekä muutoksenhakuoikeus niihin päätöksiin nähden, jotka hänen oikeuttaan saattavat loukata, olisi tullut turvata.

Alueen hallinnoinnin ja kalastuksen hoidonkin kannalta on valitettavaa mikäli pitkäaikainen vuokramies pudotetaan ulos yhteisön asioiden hoidosta pelkän puheoikeuden varaan.

Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2000

Kari Rajamäki /sd
Matti Kangas /vas