Eduskunta on 15 päivänä lokakuuta 1993 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen n:o 203.

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina budjettisihteeri Elina Selinheimo valtiovarainministeriöstä, johtaja Arto Vuori ja apulaisosastopäällikkö Olli Rekola maa- ja metsätalousministeriöstä, kylvösiemenasiamies Juha Ruippo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta, johtaja Jorma Kallio Valtion viljavarastosta, ylijohtaja Esko Poutiainen, kasvinjalostuslaitoksen johtaja, professori Seppo Pulli, tilapäinen tutkija Leena Pietilä, tutkija Juha Vilkki, varastonhoitaja Matti Kujansuu ja tutkimusapulainen Anu Kostamo Maatalouden tutkimuskeskuksesta, johtaja Erkki Kivi ja jalostaja Simo Hovinen Anttilan kasvinjalostuslaitoksesta, yksikönjohtaja Timo Petäjä Alko Oy:stä, johtaja Esko Lindstedt Cultor Oy:stä, johtaja Anssi Aapola Raision Yhtymästä, tohtori Unto Tulisalo Mildola Oy:stä, professori Peter Tigerstedt Helsingin yliopistosta ja selvitysmies Voitto Koskenmäki.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki, jolla kotimaisen kasvinjalostuksen voimavarat keskitettäisiin perustamalla vuoden 1994 alusta lukien uusi maa- ja metsätalousministeriön alainen Kasvinjalostuslaitos. Laitokseen koottaisiin maatalouden tutkimuskeskuksen (MTTK) kasvinjalostustoiminta, Valtion viljavarastolta hankittava entinen Hankkijan kasvinjalostustoiminta sekä Jokioisten siemenkeskus.

Kasvinjalostuslaitos olisi ehdotuksen mukaan MTTK:sta erillinen itsenäinen laitos. MTTK:n tehtävänä säilyisi ehdotuksen mukaan edelleen kasvinjalostustutkimus. Kasvinjalostuslaitoksella olisi uudessa tilanteessa mahdollisuus hankkia tutkimuspalveluita joko MTTK:lta taikka tarvittaessa muilta kotimaisilta tai ulkomaisilta laitoksilta.

Kasvinjalostuslaitos olisi liiketoimintaa harjoittava valtion laitos, jonka talousarvio laadittaisiin nettobudjetointiin perustuen. Esityksessä on katsottu, että siementavaran korkea hinta ja tarkastetun ostosiemenen käytön riippuvuus nimenomaan hinnoittelusta ei salli merkittävää rahoituksen keräämistä markkinalähtöisyyden pohjalta. Talousarviorahoitusta olisi välttämätöntä käyttää toiminnan rahoittamiseen sen mukaan kuin yhteiskunnan kannalta pidetään tarpeellisena. Esityksessä on myös katsottu, että kasvinjalostuksen toimintaedellytysten varmistaminen vaatii mahdollisuuksien mukaan uusien rahoitusjärjestelyjen löytämistä.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annettuun lakiin tehtäisiin eräitä tarkistuksia.

Esitys liittyy vuoden 1994 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1994 alusta.

Esityksen tavoitteista valiokunta pitää keskeisenä pyrkimystä turvata kotimaisen kasvinjalostuksen säilyminen. Esityksessä onkin todettu, että Suomen oloihin soveltuvia lajikkeita ei yleensä muualla jalosteta. Tässä yhteydessä valiokunta viittaa hallituksen esityksestä siemenkauppalaiksi antamaansa mietintöön n:o 28/1992 vp, jossa valiokunta agro-ekologisiin erityispiirteisiin viitaten piti kotimaisen kasvinjalostuksen toimintaedellytysten turvaamista ratkaisevana koko kasvintuotantomme säilymisen kannalta.

Mainitussa mietinnössään valiokunta edellytti myös, että hallitus selvittää, miten kasvinjalostustoiminnan rahoitus tulisi järjestää, jotta kotimaisen jalostustoiminnan toimintaedellytykset voidaan turvata. Hallituksen esityksessä on rahoituksen osalta todettu, että kasvilajikkeiden markkinat eivät ole Suomessa niin suuret, että ne yksinomaan riittäisivät kotimaisen kasvinjalostuksen rahoituspohjaksi. Esityksestä ilmenee edelleen, että kasvinjalostus tarvitsee valtion talousarviossa osoitettavaa rahoitusta ja että tarkoituksena on vielä selvittää, onko kasvinjalostuksen toimintaedellytysten turvaamiseen mahdollista löytää uusia rahoituskeinoja. Valiokunta toteaa, että myös kasvinjalostukselle luonteenomainen pitkäjänteisyys edellyttää pitkän aikavälin perusrahoitusta valtion talousarvion kautta. Valiokunta katsookin, että perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen rahoituksen tulee jatkossa tapahtua valtion talousarvion kautta.

Varsinaisen lajikejalostuksen osalta valiokunta edellyttää selvitettäväksi, voitaisiinko kasvinjalostuksen rahoituspohjaa parantaa maassamme tuotettavaan vuotuiseen kokonaissatoon kohdistuvilla maksuilla.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lakiehdotuksen valmistelun alkuvaiheessa tarkoituksena oli rakentaa integroitu malli, joka olisi koostunut perustutkimuksen, jalostuksen ja tarpeelliselta osin markkinoinnin yhteenkytkemisestä. Tähän myös kansainvälisen yhteistyön mahdollistavaan malliin ei käytetyn ajan puitteissa kuitenkaan päästy.

Valiokunta katsoo kuitenkin, että tehokkuuden ja tuloksellisuuden kannalta ilmeisesti parhaaseen rakenneratkaisuun tulee edelleen pyrkiä, ja edellyttää, että hallitus laatii 31.5.1994 mennessä nyt ehdotetulle mallille vaihtoehtoisen, integroidun mallin, joka koostuu perustutkimuksen, jalostuksen ja tarpeellisilta osin markkinoinnin yhteenkytkemisestä, toiminnallisine kuvauksineen sekä rahoitus- ja talouslaskelmineen niin, että se voidaan ottaa huomioon valtion vuoden 1995 talousarviota laadittaessa, sekä saattaa sen myös maa- ja metsätalousvaliokunnalle tiedoksi.

Valiokunta korostaa myös sitä, että mm. taloudellisista syistä Suomen kasvinjalostustoiminnassa tulisi pyrkiä kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisäämiseen. Samanlaisten ilmastollisten olosuhteiden vuoksi olisi erityisen tärkeätä, että yhteistyötä lisättäisiin nimenomaan Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Venäjän kanssa.

Hallituksen esityksen perusteluissa palautetaan mieliin, että siemenkauppalainsäädäntö uusittiin tämän vuoden alussa ja että eduskunta muutti merkittävästi hallituksen esityksen sisältöä muun muassa säilyttäen kauppasiemenluokan.

Hallituksen esityksen perustelujen pohdintojen luonteesta johtuen valiokunta uudelleen edellyttää, että sovellettaessa siemenkauppalainsäädäntöä (233/93) asetusteitse ja muutoin käytäntöön noudatetaan sekä ko. lainsäädännön henkeä että kirjainta, mikä tarkoittaa muun muassa kauppasiemenluokan säilyttämistä.

Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää lakiehdotuksia tarpeellisina ja puoltaa niiden hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Valiokunta ehdottaa kunnioittaen,

että lakiehdotukset hyväksyttäisiin muuttamattomina.

Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993

---

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja S-L. Anttila, varapuheenjohtaja Iivari sekä jäsenet Järvilahti, Kalli, Kohijoki, Koistinen, Koski, Lahikainen, Ollila, Polvinen, Pulliainen, Rajamäki, Rinne, Saario ja Westerlund.

---