Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä ( HE 8/2015 vp ): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Valiokunta on kuullut: 

• hallitusneuvos Tuula Manelius - työ- ja elinkeinoministeriö
• erityisasiantuntija Annukka Mäkinen - Suomen Kuntaliitto

Esityksessä ehdotetaan annettavaksi uusi laki eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä. Esityksessä on otettu huomioon Euroopan unionin muuttuneen lainsäädännön edellyttämät muutostarpeet. Eurooppalaisella alueellisen yhteistyön yhtymällä on tarkoituksena vähentää eri jäsenvaltioiden alue- ja paikallishallinnon välisessä yhteistyössä ilmeneviä ongelmia. Nykyinen voimassa oleva laki eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (554/2009) esitetään kumottavaksi. 

Euroopan unionin jäsenvaltiot, niiden kansalliset, alue- ja paikallisviranomaiset sekä eräät muut yksityis- ja julkisoikeudelliset yhteisöt voivat asiaa koskevan Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti yhdessä perustaa yhtymän sen jäsenten välisen alueellisen yhteistyön helpottamiseksi ja edistämiseksi aluekehityksen alalla. 

Esityksessä ehdotetaan annettavaksi säännökset alueellisen yhteistyön yhtymän tehtävistä ja jäsenistä, liittymis- ja muutosilmoituksesta, hyväksymispäätöksestä, jäsenten vastuiden rajoittamisesta, rekisteröinnistä ja asiakirjojen julkaisemisesta, yhtymän oikeuskelpoisuudesta ja nimestä, suomalaisen yhtymän liittymisestä suomalaiseen ja ulkomaiseen yhtymään, yhtymän toiminnasta ja toiminnan kieltämisestä sekä yhtymän lakkauttamisesta.  

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.  

Ehdotetun lain tarkoituksena on saattaa eurooppalaista alueellista yhteistyöyhtymää koskeva kansallinen lainsäädäntö vastaamaan Euroopan unionin lainsäädännön muutoksia. Eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1082/2006 (jäljempänä yhtymäasetus), jota on muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1302/2013. Yhtymäasetus on suoraan velvoittavaa oikeutta, mutta sen lisäksi tarvitaan kansallisia säännöksiä, jotta asetusta voidaan soveltaa tehokkaasti käytäntöön. 

Yhtymä on tarkoitettu keinoksi helpottaa rajat ylittävää alueellista yhteistyötä aluekehityksen alalla ja vähentää ongelmia, joita jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisilla on ollut toisistaan poikkeavien kansallisten lainsäädäntöjen ja menettelyjen vuoksi. Yhtymäasetuksen mukaan unionin jäsenvaltiot, niiden kansalliset, alue- ja paikallisviranomaiset sekä eräät muut yhteisöt voivat perustaa yhteistyöyhtymän. Yhtymä on itsenäinen oikeushenkilö, jolla on omat toimielimet ja tehtävät, jotka on määritelty yhtymäasetuksessa. 

Keskeisimmät muutokset verrattuna voimassa olevaan lakiin liittyvät muun muassa yhtymän perustamisen helpottamiseen ja sääntelyn selkeyttämiseen. Myös kolmansien maiden mahdollisuudet osallistua yhtymään laajentuvat. Lisäksi ehdotetaan, että jos jollakin yhtymän jäsenellä on rajoitettu vastuu yhtymän velvoitteista, myös suomalaisen jäsenen on rajoitettava vastuutaan niistä. Työ- ja elinkeinoministeriöllä olisi myös mahdollisuus vaatia velvoitteet turvaava vakuus. Tarkoituksena on suojata suomalaisia jäseniä tilanteissa, joissa jokin yhtymän jäsenistä on rajoittanut vastuutaan yhtymän veloista. Yhtymän perustaminen säilyy edelleen vapaaehtoisena. 

Saadun selvityksen mukaan Suomessa ei ole tällä hetkellä eurooppalaisia alueellisen yhteistyön yhtymiä eikä Suomi ole jäsenenä muussa maassa rekisteröidyssä yhtymässä. Selvityksen perusteella arvioituna yhtymä voisi uuden lainsäädännön myötä olla aikaisempaa toimivampi yhteistyön väline. Suomessa on EU:n ohjelmakaudella 2014—2020 käynnissä kolme rajanylittävää ohjelmaa, joiden puitteissa lakiehdotusta periaatteessa voitaisiin soveltaa. Myös Venäjän suuntaiset ENI CB ‑yhteistyöohjelmat voisivat selvityksen mukaan hyödyntää yhtymää koskevaa sääntelyä. 

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä ehdotetuin muutoksin. 

7 §. Yhtymän rekisteröinti ja asiakirjojen julkaiseminen.

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi muun muassa suomalaisen yhtymän rekisteröimisestä. Pykälän 1 momentin mukaan suomalainen yhtymä on rekisteröitävä suomalaiseen rekisteriin siten kuin muualla laissa säädetään. Suomalaisen yhtymän rekisteröintiin sovelletaan siten yhtymän yhtiömuodon mukaista lainsäädäntöä. Esimerkiksi yhdistysmuotoisen yhtymän rekisteröimisestä säädetään yhdistyslaissa (503/1989). 

Pykälän 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä muun muassa suomalaisen yhtymän tietojen rekisteröimisestä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asetuksenantovaltuus ei tältä osin ole kuitenkaan tarpeellinen, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa mainitun valtuuden poistamista. Pykälän 4 momentissa säilyisi edelleen valtuus antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä suomalaisen yhtymän tietojen julkaisemisesta. 

Hallintovaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 8/2015 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Laki 

eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

1 § 

Soveltamisala 

Eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä säädetään eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetussa asetuksessa (EY) N:o 1082/2006, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 1302/2013 (yhtymäasetus), ja sitä täydentävästi tässä laissa.  

2 § 

Yhtymä 

Tässä laissa tarkoitetaan yhtymällä yhtymäasetuksen mukaisesti perustettua yhtymää. 

Yhtymä on suomalainen, jos sen sääntömääräinen kotipaikka on Suomessa, ja ulkomainen, jos sen sääntömääräinen kotipaikka on toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. 

3 § 

Yhtymän tehtävät 

Yhtymälle voidaan antaa sellaisten sen jäsenten välisten Euroopan unionin osarahoittamien Euroopan aluekehitysrahastosta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemiseksi annetuista erityissäännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 7 artiklassa tarkoitettujen investointiprioriteettien täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä, joihin osallistuu toimijoita vähintään kahdesta unionin jäsenvaltiosta.  

Ilman Euroopan unionin rahoitusta yhtymälle voidaan antaa vain 1 momentissa mainitussa artiklassa tarkoitettuja yhteistyötehtäviä.  

Yhtymälle ei saa antaa muita kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä eikä tehtäviä, jotka eivät kuulu sen kaikkien jäsenten toimivaltaan. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhtymän tehtävistä.  

4 § 

Yhtymän jäsenyys 

Suomen valtio, Ahvenanmaan maakunta, suomalaiset kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, suomalainen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu julkisoikeudellinen laitos ja yhtymäasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan d ja f -kohdissa mainitut muut yhteisöt voivat olla suomalaisen ja ulkomaisen yhtymän jäseniä.  

Toisen Euroopan unionin jäsenvaltion ja kolmansista maista tai merentakaisista maista tai merentakaisilta alueilta peräisin olevien jäsenten kelpoisuudesta suomalaisen yhtymän jäseneksi säädetään Euroopan unionin lainsäädännössä sekä sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa kyseisellä jäsenellä on kotipaikka. 

Jos jollakin yhtymän jäsenellä on rajoitettu vastuu yhtymän velvoitteista, on myös suomalaisen jäsenen rajoitettava vastuutaan yhtymän velvoitteista. Tämä rajoitus tulee kirjata yhtymäsopimukseen. Lisäksi yhtymän tulee työ- ja elinkeinoministeriön niin vaatiessa asettaa sen velvoitteet turvaava hyväksyttävä vakuus.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yhtymältä vaadittavasta vakuudesta ja siihen liittyvästä menettelystä.  

5 § 

Liittymis- ja muutosilmoitus 

Yhtymän jäseneksi aikovan tulee tehdä työ- ja elinkeinoministeriölle ilmoitus liittymisestä suomalaiseen tai ulkomaiseen yhtymään. 

Ilmoitukseen on liitettävä: 

1) tiedot yhtymästä, johon yhteisö aikoo liittyä;  

2) ehdotus yhtymän sopimukseksi ja perussäännöksi suomen tai ruotsin kielellä;  

3) yhteisön päätös liittymisestä sekä yhteisön päätös, jolla ehdotus yhtymän sopimukseksi ja perussäännöksi on hyväksytty; 

4) selvitys yhtymän kaikkien jäsenten vastuusta yhtymän velvoitteista;  

5) selvitys mahdollisesta vakuudesta. 

Työ- ja elinkeinoministeriölle on ilmoitettava myös yhtymän sopimuksen muuttamisesta sekä yhtymän perussäännön merkittävistä muutoksista.  

6 § 

Hyväksymispäätös 

Yhtymäasetuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen, jolla suomalaisen jäsenen liittyminen suomalaiseen tai ulkomaiseen yhtymään hyväksytään, sekä mainitun artiklan 6 kohdassa tarkoitetun päätöksen, jolla sopimuksen muutokset tai perussäännön muutokset hyväksytään, tekee työ- ja elinkeinoministeriö.  

Liittyminen ja muutokset hyväksytään, jos: 

1) ehdotus yhtymän sopimukseksi ja perussäännöksi täyttää yhtymäasetuksessa, tässä laissa ja muussa lainsäädännössä säädetyt vaatimukset; 

2) yhtymän tehtävät ovat 3 §:n mukaisia;  

3) liittymiselle tai muutoksille ei ole muuta yhtymäasetuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua estettä;  

4) yhtymä esittää hyväksyttävän vakuuden 4 §:n 3 momentin mukaisessa tapauksessa. 

7 § 

Yhtymän rekisteröinti ja asiakirjojen julkaiseminen 

Suomalainen yhtymä on rekisteröitävä suomalaiseen rekisteriin siten kuin muualla laissa säädetään.  

Yhtymän on huolehdittava että sen sopimus ja perussääntö sekä niihin tehdyt työ- ja elinkeinoministeriön 6 §:n mukaisesti hyväksymät muutokset julkaistaan viivytyksettä Virallisessa lehdessä. Rekisteröidyn yhtymän on toimitettava alueiden komitealle yhtymäasetuksen 5 artiklan mukainen pyyntö yhtymän perustamista koskevan ilmoituksen julkaisemiseksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä.  

Jos suomalaisen yhtymän jäsenten vastuuta yhtymän veloista on rajoitettu, on yhtymän tiedot julkaistava siinä laajuudessa kuin yhtymäasetuksessa edellytetään.  

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä suomalaisen yhtymän tietojen rekisteröimisestä ja julkaisemisesta.  

8 § 

Yhtymän oikeuskelpoisuus ja nimi 

Suomalainen yhtymä voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sen jälkeen, kun se on rekisteröity tämän lain mukaisesti. 

Rekisteröidyn suomalaisen yhtymän nimen yhteydessä tulee käyttää sanoja ”Eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä”, ”Europeisk gruppering för territoriellt samarbete” taikka lyhennettä ”EAYY” tai ”EGTS”. 

Sellaisen yhtymän nimeen, jonka jäsenillä on rajoitettu vastuu, on lisättävä sanat ”rajoitettu vastuu” ja ruotsinkieliseen nimeen sana ”begränsat”.  

9 §  

Yhtymän toimintaan sovellettavat säännökset  

Yhtymän hoitaessa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimintaohjelmien hallinto- tai todentamisviranomaisen tehtäviä, yhtymän tehtäviin ja toimivaltuuksiin sekä muutoksenhakuun sovelletaan, mitä alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa (7/2014) ja alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetussa laissa (8/2014) säädetään hallintoviranomaisena ja todentamisviranomaisena toimivan maakunnan liiton tehtävistä ja toimivaltuuksista.  

Muutoin suomalaisen yhtymän toimintaan, kirjanpitoon, tilintarkastukseen, julkisten varojen hoidon valvontaan, purkamiseen ja konkurssiin sovelletaan mitä muualla laissa ja Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään. 

Yhtymän palveluksessa oleviin ja sen toimielinten jäseniin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).  

10 § 

Yhtymän toimielimet 

Yhtymän toimielimistä säädetään yhtymäasetuksen 10 artiklassa. 

Yhtymän johtajan ja muiden toimielinten tehtävistä, valtuuksista ja vastuusta määrätään yhtymän perussäännössä. 

11 § 

Yhtymän toiminnan kieltäminen ja yhtymän lakkauttaminen 

Yhtymäasetuksen 13 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on suomalaisen yhtymän osalta yhtymän kotipaikan käräjäoikeus ja ulkomaisen yhtymän osalta yhtymän suomalaisen jäsenen kotipaikan käräjäoikeus. 

Suomalaisen yhtymän kotipaikan käräjäoikeus määrää yhtymän lakkauttamisesta yhtymäasetuksen 14 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa. Muilta osin yhtymän lakkauttamiseen sovelletaan, mitä yhtymänä toimivan yhteisön lakkauttamisesta muualla laissa säädetään.  

12 § 

Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus  

Tuomioistuimen tulee ilmoittaa asianomaiselle rekisteriviranomaiselle yhtymän omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin ja konkurssimenettelyn päättymisestä tuomioistuimessa sekä yhtymän toiminnan kieltämistä ja yhtymän lakkauttamista koskevista hakemuksista ja päätöksistä. 

13 § 

Voimaantulo 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.  

Tällä lailla kumotaan eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä annettu laki (554/2009). 

Helsingissä 29.9.2015 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja Pirkko Mattila /ps

varapuheenjohtaja Timo V. Korhonen /kesk

jäsen Antti Häkkänen /kok

jäsen Mika Kari /sd

jäsen Kari Kulmala /ps

jäsen Mikko Kärnä /kesk

jäsen Sirpa Paatero /sd

jäsen Olli-Poika Parviainen /vihr

jäsen Juha Pylväs /kesk

jäsen Wille Rydman /kok

jäsen Joona Räsänen /sd

jäsen Vesa-Matti Saarakkala /ps

jäsen Matti Semi /vas

jäsen Mari-Leena Talvitie /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne