X Oy kustansi sanomalehteä. Paperisanomalehden tilaaja sai paperisanomalehden tilauksen yhteydessä aina myös sähköisen näköislehden ja käyttöoikeuden verkon uutispalveluun. Paperisanomalehteä ei voinut tilata ilman sähköistä näköislehteä ja verkon uutispalvelun käyttöoikeutta.

Tilauksessa ei ollut kyse sellaisesta suoritekokonaisuudesta, joka olisi muodostanut arvonlisäverotuksessa jakamattoman kokonaisuuden tai johon olisi voitu soveltaa liittymisperiaatetta. Sähköinen näköislehti ja käyttöoikeus verkon uutispalveluun ei ollut kuluttajan kannalta painetun lehden liitännäinen epäitsenäinen suorite vaan sähköinen palvelu, jonka verokohtelu ratkaistiin itsenäisesti. Myös erilaisten sähköisten lehtien ja verkkojulkaisujen verokohtelun neutraalisuus edellytti, ettei liittymisperiaatetta tällaisessa tilanteessa tulkittu laajentavasti. Sähköistä näköislehteä ja käyttöoikeutta verkon uutispalveluun oli pidettävä itsenäisenä palveluna, johon ei voitu soveltaa «alennettua» verokantaa. Sillä, miten tuote oli hinnoiteltu, ei ollut asiassa merkitystä. X Oy ei voinut soveltaa AVL 85 a §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettua «alennettua» «verokantaa» tilatun sanomalehden myyntiin siltä osin kuin tilauksen myynnistä saatu vastike kohdistui sähköiseen näköislehteen ja verkon uutispalvelun käyttöoikeuteen.

Ennakkoratkaisu ajalle 1.9.2016–31.12.2017.

Arvonlisäverolaki 18 § 1 momentti, 73 § 1 momentti, 84 §, 85 a § 1 momentti 8 kohta; Arvonlisäverodirektiivi 96 artikla ja 98 artikla; Neuvoston täytäntöönpanoasetus (N:o 282/2011) 7 artikla 1 kohta ja 2 kohta f alakohta; EUT asiassa: C-41/04 (Levob Verzekeringen BV ja OV Bank NV)

KHO 4.10.2017 T 4929 (ei muutosta)