Hakijat olivat perineet seitsemän metsätilaa, joista heidän oli tarkoitus muodostaa yhteismetsälaissa tarkoitettu yhteismetsä. Neljällä tilalla oli maa-aineksia, joihin oli myönnetty maa-aineksen ottolupa. Perukirjassa oli määritelty erikseen ottolupiin sisältyvien maa-ainesten arvo Verohallinnon antaman ohjeistuksen mukaisesti. Yhteismetsä perustettaisiin siten, että kukin perillisistä tulisi yhteismetsän osakkaaksi osuusluvulla, joka vastasi hänen perintöosuuttaan perintöverotuksessa käytetystä yhteismetsään liitettävien kiinteistöjen verotusarvosta.

Yhteismetsällä on oikeus vähentää maa-aineksen myynnistä saamastaan tulosta maa-aineksenottopaikan hankintameno tuloverolain 114 §:n 2 momentin mukaisesti. Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen, jonka tuloksi luetaan muun muassa siihen liitettyjen kiinteistöjen maa-ainesten myynnistä saatu tulo, josta yhteismetsän osakkaita ei veroteta. Yhteismetsällä katsottiin olevan sama oikeus vähentää maa-aineksen hankintamenona yhteismetsän osakkaiden osuuksille perintöverotuksessa vahvistetut maa-aineksen perintöverotusarvot kuin osakkailla olisi ollut, jos heitä olisi verotettu maa-aineksen myynnistä saadusta tulosta. Ennakkoratkaisu vuodelle 2013.

Tuloverolaki 5 §, 18 § 2 mom, 47 § 1 mom ja 114 § 2 mom; Yhteismetsälaki 1 §, 4 § ja 5 §

KHO 2.4.2015 T 883 vuosikirja (kumottu)