Koulutuskuntayhtymä harjoitti lakisääteistä koulutustoimintaa omistamallaan kiinteistöllä. Se muodosti lisäksi neljän muun koulutuksen järjestäjän kanssa säätiön, joka ylläpiti oppilaitosta. Kuntayhtymä luovutti osan omistamastaan kiinteistöstä säätiölle käytettäväksi tämän harjoittamassa koulutustoiminnassa. Se peri säätiöltä osuuden kiinteistöön kohdistuvista välittömistä kustannuksista. Perityt kustannukset olivat vastiketta kiinteistön osan luovutuksesta säätiölle. Kuntayhtymä peri lisäksi säätiöltä 50 prosenttia investointeja varten otettujen lainojen hoitokustannuksista. Hakemus ei koskenut irtaimistoa. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että peritty vastike ei kattanut kaikkia kiinteistöstä kuntayhtymälle aiheutuvia kustannuksia. Koska kysymys oli kuitenkin kiinteistöön kohdistuvan oikeuden luovuttamisesta säätiölle, kuntayhtymän ei ollut suoritettava saamastaan vastikkeesta «arvonlisäveroa». Kuntayhtymällä oli oikeus saada palautuksena se osa ostamiensa tavaroiden ja palvelujen «arvonlisäverosta», joka kohdistui sen itse harjoittamaan verottomaan opetustoimintaan ja tässä toiminnassa käyttämiinsä tiloihin. Sillä ei ollut sitä vastoin palautusoikeutta «arvonlisäveroon» siltä osin kuin kustannukset kohdistuvat säätiölle luovutettuihin tiloihin.

Arvonlisäverolaki_1_§_1_mom_1_kohta, Arvonlisäverolaki_3_§_(1486/1994)_3_mom_2_kohta, Arvonlisäverolaki_6_§, Arvonlisäverolaki_8_§, Arvonlisäverolaki_17_§, Arvonlisäverolaki_18_§, Arvonlisäverolaki_27_§, Arvonlisäverolaki_28_§, Arvonlisäverolaki_102_§, Arvonlisäverolaki_130_§_1_mom_(377/1994), Arvonlisäverolaki_130_§_2_mom_(1486/1994)

EI MUUTOSTA KHO 26.6.2002 T 1648